Transcript Viveca Söderstöm-Anttila

Kokemuksia suomalaisista
sijaissynnytysjärjestelyistä
- lääkärin näkökulma
Viveca Söderström-Anttila
Dosentti, apulaisylilääkäri
Väestöliiton klinikat
Helsinki, Finland
Laki hedelmöityshoidoista 1237/2006
- hedelmöityshoitoa ei saa antaa jos on syytä olettaa
että lapsi aiotaan antaa ottolapseksi
2
Määritelmät
•
IVF sijaissynnytys, ”Full or host surrogacy” ”Gestational surrogacy”
–
Lasta toivova nainen käy läpi munasarjastimulaation ja munarakkulapunktion
ja kerätyt munasolut hedelmöitetään puolison siittiöillä. Näin syntynyt alkio
siirretään sijaissynnyttäjän kohtuun.
–
Lapsi saa siis alkunsa häntä toivovan naisen ja miehen omista sukusoluista,
jotka saatetaan yhteen koeputkihedelmöityksen avulla
–
Lapsen synnyttyä geneettiset vanhemmat adoptoivat lapsen sijaissynnyttäjältä.
–
Ensimmäinen onnistunut hoito 1985 (Utian et al 1985)
•
Perinteinen sijaissynnytys, ”partial, straight, or genetic surrogacy”
–
•
Lapsi saa alkunsa sijaissynnyttäjän munasolusta inseminaation avulla
Euroopassa sijaissynnytys sallittu Hollannissa, Belgiassa, Kreikassa,
Iso-Britanniassa
Lääketieteelliset hoitoindikaatiot
1. Synnynnäinen kohdun puuttuminen
2. Kohtu poistettu raskaus- tai synnytyskomplikaation seurauksena
3. Kohtu poistettu syövän tai muun gynekologisen sairauden vuoksi
4. Kohdun rakennepoikkeavuus
5. Lääketieteelliset sairaudet jotka ovat este raskaudelle
Sijaissynnytyshoitoja Suomessa
•
•
•
•
12 paria Väestöliitto
3 paria Felicitas-klinikalla
2 paria Eiran sairaalassa
1 pari KYS:ssa
18 paria
joista kaksi paria Ruotsista, yksi Norjasta ja yksi Tanskasta
Potilasesimerkki:
•
•
•
•
•
Sirpa, 36-vuotias terve nainen
I para, spontaani raskaus
Normaali raskauden kulku; sikiö perätilassa
Pyrittiin alatiesynnytykseen
Hätäsektio istukan ennenaikaisen irtoamisen vuoksi, lapsi kuoli,
hyvin runsas vuoto, jota ei saatu hallintaan
• Poistettiin kohtu ja vasen munasarja
Potilasesimerkki jatkuu
•
•
•
•
Mari 42v, Sirpan terve sisko
Naimisissa
3 normaalia raskautta ja synnytystä (lasten iät 19, 16, 12 v)
Sterilisaatio tehty
• 2 viikkoa siskon synnytyksen jälkeen Mari ilmoitti olevansa halukas toimimaan
sijaissynyttäjänä
• Marin aviomies hyväksyi järjestelyt 3 kk harkinta-ajan jälkeen
Jatkuu..
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Ensikäynti Väestöliitossa 4 kk Sirpan synnytyksen jälkeen
Lääketieteellinen selvitys, informaatio, neuvonta
Psykologinen selvitys
Adoptioneuvonta
Toistuvat keskustelut hoitotiimin kanssa
Hoitopäätös
Sirpa 37 v; IVF-hoito, 15 munasolua, 5 alkiota
Sijaissynnyttäjä Mari 42 v: kierron synkronointi, hormonihoito
Yksi alkio siirrettiin Marin kohtuun, 4 alkiota pakastettiin
Normaali raskaus ja synnytys sektiolla, terve poika 2930g
Adoptio lapsen ollessa 2 kk
Hoitoindikaatiot:
Synnynnäinen kohdun puuttuminen
6
Kohtu revennyt raskauden tai synnytyksen
yhteydessä; synnytyksen jälkeinen vuoto;
kohtu poistettu
5
Kohdun poisto gynekologisen sairauden takia
(sarcoma, kohdunkaulan syöpä, adenomyosis)
3
Kohdun rakennepoikkeavuus
3
Vakava LED
1
Lasta toivova pari järjesti itse sijaissynnyttäjän:
•
•
•
•
•
•
Naisen äiti
Naisen sisko
Miehen sisko
Naisen serkku
Ystävä
Muu
3
6
1
1
4
3
Sijaissynnyttäjien keski-ikä 36 v (29 – 52 v)
Kaikilla oli omia lapsia (1-4)
Outcome of IVF surrogacy 1991 – 2001
Söderström-Anttila et al., 2002
No. of commissioning couples
17
No. of oocytes per retrieval*
13 (1 – 30)
No. of surrogate mothers
18
Clinical pregnancy/fresh ET
Clinical pregnancy/frozen-thawed ET
50.0 % (8/16)
15.8 % (3/19)
Live birth rate /genetic couple
58.8 % (10/17)
Sijaissynnytyshoitojen tulokset 1991-2001
• 10 sijaissynnyttäjää synnytti 11 lasta
• Raskaudenaikaisia komplikaatioita
– raskaudenaikainen hypertonia (1), istukan vajaatoiminta (1),
gestaatiodiabetes (2)
– Sektiofrekvenssi 70 %
• 11 lasta
– Syntymäpaino 3498 g (2270 – 4650 g),
– Yhdet kaksoset sp 2900 g ja 2400 g
• Ongelmia hoidon yhteydessä:
– sijaissynnyttäjä olisi halunnut enemmän yksityisyyttä neuvolakäyntien yhteydessä
– yhdellä sisarparilla jonkinlaista erimielisyyttä synnytyksen jälkeen
• Kaikki geneettiset vanhemmat saivat lapsensa kotiin synnytyssairaalasta
• Kahdella sijaissynnyttäjällä oli mielialanvaihteluita ja
sopeutumisvaikeuksia välittömästi synnytyksen jälkeen
Lääketieteellinen ja psykologinen selvitys ja neuvonta
• Lasta toivova pari:
– Hoidon indikaatio?
– Terveys: IVF-hoito mahdollinen?
– Psykologinen tasapaino
• Sijaissynnyttäjä:
– Huolellinen lääketieteellinen ja psykologinen arviointi
– Motivaatio?
– Aiemmat raskaudet, synnytykset
– Taipumusta masennukseen?
– Elintavat, tupakointi, alkoholi?
• Kaikille osapuolille, myös sijaissynnyttäjälle ja hänen miehelleen
oikeudellinen ja lääketieteellinen neuvonta
• Moniammatillisen hoitotiimin huolehdittava neuvonnasta
– Keskustelua riskeistä; miten selviydytään siitä jos kaikki ei mene kuten
on suunniteltu; miten jos sijaissynnyttäjä haluaakin pitää lapsen; entä
jos lapsi ei olekaan terve
• Adoptioneuvonta
Hollannissa lakimuutos 1994:
- Sijaissynnytys hyväksyttiin
-Kaupallinen sijaissynnytys edelleen kielletty
- Hoito mahdollista antaa hedelmättömille tai samaa sukupuolta oleville
pareille
• 13 sijaisynnyttäjää synnytti 16 lasta
– Yksisikiöisissä raskauksissa raskauden kesto 37-41 v
– Geminit syntyivät raskausviikolla 31, 36 ja 36
– Sektiofrekvenssi 4/13
– Normaalit syntymäpainot
• Yhdellä kaksoistytöllä oli malformaatio (hydrocephalus and spina bifida).
Geneettisillä vanhemmilla ei ongelmia hyväksyä tätä tyttöä.
• Kaikille osallistujille tehtiin psykologiset testit 1-4 vuotta hoidon jälkeen.
– Kenelläkään ei todettu mitään mainittavia negatiivisia seurauksia
hoidosta
– Ne parit, joilla oli lapsi, olivat onnellisempia kuin ne joilla ei ollut lasta
– Kaikkien syntyneiden lasten kohdalla adoptioprosessi vietiin loppuun
vuoden kuluttua (Hollannin laki)
Sijaissynnytyshoitoon liittyvät eettiset näkökohdat
 Raskauteen ja synnytykseen liittyvät riskit
 Voidaan minimoida huolellisella valmistelulla
 Sijaissynnyttäjän ikäraja? 45 vuotta?
 Aina yhden alkion siirto
 Sijaissynnyttäjä ei halua luopua lapsesta
 Tutkimusten mukaan harvinaista IVF sijaissynnytyshoidolla (Jadva, 2003;
Dermout 2010)
 Geneettiset vanhemmat eivät halua ottaa vastaan syntynyttä lasta
 Riski pieni, jos asioita valmistellaan huolellisesti (Brinsden, 2003; MacCallum
2003; Dermout 2010)
 Vaikutukset lapsen kehitykselle?
 Yhtä terveet kuin muut IVF-lapset
 Vuorovaikutus äidin ja lapsen välillä yhtä hyvä kun perheissä jossa lapsi on
syntynyt spontaanisti
 Useimmat vanhemmat aikovat kertoa lapselleen miten on saanut alkunsa