Transcript Keski-Suomen maakunnan aikuissosiaalityön

Keski-Suomen maakunnan
aikuissosiaalityön
kehittämishanke – tuloksia ja
johtopäätöksiä
Aikuissosiaalityön loppuseminaari 17.9.2009
projektipäällikkö Kati Närhi
[email protected]
Kehittämishankkeen tavoitteet
ja keinot
KESKUSTELU- TÄYDENNUSFOORUMI
KOULUTUS
PAINOPISTEALUEET
TUTKIMUSTOIMINTA
OSAAMISEN JA ASIANTUNTIJUUDEN VAHVISTAMINEN/
MIKROTASO
AIKUISSOSIAALITYÖN AMMATTI- JA TEHTÄVÄRAKENTEEN
KEHITTÄMINEN/MESOTASO
AIKUISSOSIAALITYÖN YHTEISKUNNALLISEN ROOLIN
KIRKASTAMINEN/MAKROTASO
Toimintamuodot






Täydennyskoulutuspäivät (14)
Ammattikohtaiset keskustelufoorumit (8)
Työkokoukset (16)
Kuntakohtaiset tapaamiset sosiaalijohdon ja
työntekijöiden kesken
Kuntakohtaiset kehittämispäivät
Kuntakohtainen konsultointi
• Työprosessimallinnukset
• Aktivointi- ja työllistämistyö, palveluohjaus


Oppilaitosyhteistyö (JY ja JAMK)
Selvitykset
Selvitykset/tutkimukset




Närhi, Karjalainen & Valppu-Vanhainen (2008)
Aikuissosiaalityötä paikantamassa, Kosken
raportteja 12, Jyväskylä.
Talvensola, Närhi, Karjalainen & ValppuVanhainen (2008) Aikuissosiaalityön arki, Kosken
raportteja 14, Jyväskylä.
Närhi, Karjalainen, Valppu-Vanhainen &
Talvensola (2009) Aikuissosiaalityö muutoksessa?
Keski-Suomen aikuissosiaalityön
kehittämishankkeen loppuraportti, Kosken
raportteja, Jyväskylä. Ilmestyy 10/09.
http://www.koskeverkko.fi/julkaisut/
Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön
todellisuus? (Närhi ym. 2008; Talvensola ym. 2008)




Työntekijät kelpoisuuslain kriteerit täyttäviä ja
pysyvissä työsuhteissa
Työntekijät motivoituneita työnsä kehittämiseen
Epäselvät ammattiryhmien tehtäväkuvat
Työnjako ei perustu osaamiseen ja koulutukseen
• Sosiaalityöntekijän työn toimeentulotukipainotteisuus
> Suunnitelmallisen ja dokumentoivan sosiaalisen muutostyön
ja kuntouttavan sosiaalityön rooli marginaalissa
• Sosiaaliohjaajan palveluohjauksellinen rooli
toimeentulotukityön sijasta ja rinnalla (kohdennettu
asiakasryhmä; esim. työttömien palveluohjaus vai kaikki
asiakkaat?)
• Etuuskäsittelijän työnkuvan selkeytys suhteessa muuhun
toimistotyöhön ja sosiaalialan työn alueeseen
Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön
todellisuus? (Närhi ym. 2008; Talvensola ym. 2008)





Lakisääteiset tehtävät (ls. ja/tai ttt.) sekä aktivoiva
sosiaalipolitiikka priorisoivat aikuissosiaalityötä
Liian pienet henkilöstöresurssit (myös puuttuvat
ammattiryhmät) suhteessa asukas/asiakasmääriin sekä
prosessimaisen työn tekemisen vaatimuksiin
Dokumentoinnin osittainen puutteellisuus ja
asiakastietojärjestelmien kehittymättömyys;
vaikeuttaa sekä asiakastyön että rakenteellisen
sosiaalityön toteuttamista
Systemaattisen, prosessimaisen ja pitkäjänteisen
aikuissosiaalityön sisällöllinen puutteellisuus
Miten työ organisoidaan? - johtamisen kysymykset
Ammatti- ja tehtävärakenne




Prosessimallinnuksilla pyritty tekemään
ymmärrettäväksi että koulutuksen mukainen
osaaminen toimii eri prosesseissa (ttt. ja
sosiaalityön prosessit)
Toimeentulotukityö(prosessi) syrjäyttää
sosiaalityön ja –ohjauksen prosessin, koska
ammatti- ja tehtävärakenne on puutteellinen
Ratkaistaan riittävällä etuuskäsittelyn
resursoinnilla tai työn paremmalla organisoinnilla,
joka kuitenkin viime kädessä kiinni resursoinnista
Aikuissosiaalityön tiimityöskentelyn
vahvistaminen
Aikuissosiaalityön alueen kaksi
keskeistä ydinprosessia
Toimeentulotukityön prosessi
Vireilletulo
TTT-vajeen TTT-myöntäminen
selvittäminen ja takaisinperintä
Suunnitelmallisen ja tavoitteellisen sosiaalityön prosessi
Vireil- Asiakkaan Asiakas- Suunnitelman Seuranta ja Asiakkuuden
letulo tilannearvio suunnitelma toteutus
arviointi päättäminen
Ammatti- ja tehtävärakenteen mukainen jaottelu
(Sosiaalihuollon tehtävä- ja ammattirakenteen kehittämisprojektin loppuraportti
STM: 2004 soveltaen)
Asiakas/ ongelma
Toimeentuloturvan
puute
Arkielämän hallinnan
puute
Vakava
elämänhallinnan
puute
Toimet ja tehtävät
Toimeentulotukityö ja
takaisinperintä
Arkielämän ohjaus ja neuvonta
Palveluohjaus
Elämäntavan muutos, sosiaalisten ongelmien ehkäisyä myös
yhteisön tasolla vaikuttaminen
Rakenteellinen sosiaalityö
Tekijä/toimija
Etuuskäsittely
Sosiaaliohjaus
Sosiaalityö
Aikuissosiaalityön dokumentointi





Työprosessimallinnukset paljastivat
dokumentaation ja asiakastietojärjestelmien
puutteet
Aikuissosiaalityön prosessin mukaisten
asiakirjojen (lomakkeet) sisällöllinen
kehittäminen
Tiedon kanssa yhteistyössä asiakkaan tilannearvio
Efficaan hankekunnille
Pro Consona -kunnille Logicalta koulutus
lomakkeiden tekoon asiakastietojärjestelmään
Suhde Tikesos-hankkeen suunnitelmiin? Prosessin
mukaiset asiakirjarakenteet määrittämättä.
Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön
aktivointi- ja työllistämistyö




Lakisääteiset tehtävät: kuntouttava työtoiminta,
työmarkkinatuen aktivointi, toimeentulotukea
työttömyyden perusteella saavat ja nk. tulottomat
sosiaalityön asiakkaat
Kuntakohtaiset palvelukokonaisuuksia näkyväksi
mm. nelikentän (työllistämisen palvelu- ja
toimijakenttä sosiaalityön näkökulmasta) avulla.
Moniammatilliset työryhmät (eri organisaatiot ja
päätösvalta)
Työttömien palveluohjauksen tehtäväalueiden ja
kohderyhmän selkeyttäminen
Työllistämistä edistävien palvelujen
vaikuttavuudesta







Keskisuomalaisen kunnan aikuissosiaalityöhön kiinteästi
liittyvien työllistämistä edistävien palvelujen kustannusten ja
vaikutusten selvitys (6 asiakaspolkua)
Sosiaalityön asiakkaat marginaalissa, polut hyvin yksilöllisiä
Aikuissosiaalityön suora vaikutus asiakaspoluilla vähäinen ja
satunnainen, mutta koordinoiva – yhteistyön merkitys
Tarkasteltavien palvelujen vaikutukset asiakkaiden elämänlaatuun (ennen ja jälkeen elämänlaatumittaristo) pieniä
Työntekijöillä paljon tietoa työllisyysjärjestelmän epäkohdista
(aktivoivan politiikan paradoksit), mutta vähäiset resurssit ja
toimimaton ammatti- ja tehtävärakenne esteenä paneutuvalle
ja vaikuttavalle työlle
Dokumentoinnin puutteellisuus ja jäsentymättömyys
Kunnan työllisyydenhoidon rakenne ja monipuoliset sekä
joustavat palvelut edellytyksiä vaikuttaville palveluille
Hankkeen arviointi
Hankkeen
nykytilan
arvio
(Sisäinen
ympäristö)
Hankkeen
jälkeinen,
välitön
tulevaisuus
(Ulkoinen
ympäristö)
S (Vahvuudet)
 Kuntien työntekijät ja sosiaalijohto
motivoituneita jo suunnitteluvaiheessa
 Täydennyskoulutus valottanut
monipuolisesti aikuissosiaalityön eri puolia
 Keskustelufoorumit ja työkokoukset
tiedonmuodostuksen ja vertaistuen paikkoja
 Hankkeen selvitykset aikuissosiaalityöstä
”mutu”-tiedon sijaan
 Aikuissosiaalityötä tehty näkyväksi
O (Mahdollisuudet)
 Hankekuntien ammattitaitoiset, työhönsä
sitoutuneet ja motivoituneet työntekijät
 Yhteistyön tiivistäminen ja
käytäntötutkimuksen syventäminen
aikuissosiaalityössä Keski-Suomen
sosiaalialan osaamiskeskuksen,
oppilaitosten ja kuntien kesken
W (Heikkoudet)
 Kehittämisteemat ja maantieteellinen alue
liian laajoja resursseihin verrattuna
 Hankkeen konkreettinen asiakastyön
kehittäminen sosiaalitoimistoissa puuttui
 Hankkeen tulokset jäivät yleiselle tasolle
 Osaa hankkeen tavoitteista ei voitu
ratkaista hanketyöllä
 Ammattiryhmien yhteinen ja yksilön oma
oppimisprosessi ei täysin toteutunut
 Sosiaalijohdon vaihteleva sitoutuminen
T (Uhat)
 Maakunnallinen aikuissosiaalityön kesken
jäänyt kehittäminen ei jatku ilman
koordinointia
 Hankeväsymys – jatkuva muutos?
 Työntekijöiden ammattitaitoa ja koulutusta
ei hyödynnetä osaamisen perusteella
 Kuntien johto ei ymmärrä
aikuissosiaalityön merkitystä muutoksen
mahdollistajana, nähdäänkö ainoastaan
toimeentulotuen jakamisena?
Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön
nykytilanne


Taloudellisen tehokkuuden paineiden,
aktivointipolitiikan, riittämättömien resurssien ja
viimesijaisten palvelujen reunaehtojen
puristuksessa aikuissosiaalityöllä on vaara kiteytyä
toimenpidekeskeiseksi liittämis- ja
kontrollisuhteeksi (Juhila 2006, 2008), josta
sosiaalityön ammatillinen ydin häviää
Ammatillinen ydin aikuissosiaalityössä voisi olla
asiakkaan tilanteeseen paneutuva, systemaattinen
ja prosessinomainen työskentely asiakkaan
lähtökohdista ja aikataulusta käsin (kumppanuusja huolenpitosuhde; Juhila 2006, 2008)
Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön
tulevaisuuden uhat







Ensisijaisen perusturvan tasoa ei nosteta
Aikuissosiaalityö prioriteettina ei pysty kilpailemaan
kunnan sisäisistä resursseista; poliittinen tahtotila ja
tietyt arvot johtavat toimintaa
Taloudellisen tehokkuuspuheen ja yksityisen vastuun
diskurssin syveneminen jolloin aikuisuuden tukemista ei
nähdä tärkeänä
Kuntouttavan työtoiminnan lain laajeneminen silloin
kun resurssit eivät suhteessa tarpeeseen; toimenpideja kontrollikeskeisyys vahvistuu sosiaalityössä
Aikuissosiaalityön ydin murenee ja työntekijät
pakenevat sosiaalitoimistoista
Aikuissosiaalityö ja sen asiakkaat marginalisoituvat
palvelujärjestelmässä
Asiakasmäärät lisääntyvät ja avuntarve syvenee
Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön
tulevaisuuden mahdollisuudet





Aikuissosiaalityötä tukeva lainsäädäntö ja sen mukainen
valtion resursointi mahdollistavat voimavarat ja
aikuissosiaalityön ytimen olemassaolon
(henkilöstömitoitus)
Sosiaalitakuu silloin kun resursointi on oikeassa suhteessa
asiakkaiden tarpeeseen
Kuntouttavan työtoiminnan lain laajeneminen silloin kun
työttömyyden taustatekijöitä pystytään selvittämään ja
kuntoutujan tarpeenmukaisia palveluja on tarjolla
Ammattitaitoinen ja koulutettu henkilökunta
Työntekijät sitoutuneita työhönsä ja motivoituneita
kehittämään työtään tiukoista reunaehdoista huolimatta
Aikuissosiaalityön haasteita






Ammatti- ja tehtävärakenteiden kehittäminen (perustana
asiakkaan tarvitsema työntekijän osaaminen)
Systemaattisen dokumentoinnin ja
asiakastietojärjestelmien kehittämisen (työ näkyväksi
sekä palvelutarpeiden esiin nostaminen)
Aikuissosiaalityön työmenetelmien kehittäminen ja
monipuolistaminen (yksilötyön ohelle ehkäisevän ja
yhteisöllisen työn painotus)
Työ- ja asiakasprosessien kehittäminen (työ näkyväksi
sekä palvelutarpeiden esiin nostaminen)
Verkostoituminen ja kumppanuus muiden hallinnonalojen
ja järjestöjen kanssa (asiakkaiden palveluiden
turvaaminen)
Peruspalvelujen ja erikoistuneiden palveluiden välinen
työnjako (esim. perussosiaalityö ja TYP)
Lopuksi






Aikuissosiaalityö on vaikuttavaa vain jos se kohtaa asiakkaan
tarpeet, työskentelyn tavoitteet voidaan asettaa lopulta vain
asiakkaan aikataulun ja vastaanottokyvyn mukaan
(elämäntilanteen/tyylin muutokset pitkällisiä prosesseja)
Halutaanko tällaista usein pitkällistä ja paneutuvaa
sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön työpanosta turvata
(resurssit) valtakunnan ja/tai kunnan tasolla?
Onko asiakkaalla oikeasti oikeutta saada sosiaalitoimiston
aikuissosiaalityön palveluja?
Kuka määrittää aikuissosiaalityön palvelujen (riittävän) tason?
Mitä roolia sosiaalitoimiston aikuissosiaalityöltä viime kädessä
halutaan?
Sosiaalitoimiston aikuissosiaalityön palvelujen vaikuttavuus
satunnaista ja piilossa niin kauan kuin ei ole tilaa tehdä
aikuissosiaalityötä ja jos työtä ei ole aikaa dokumentoida
Voiko näitä epäkohtia kehittää hankkeissa?
Loppukevennys
Hanketyöntekijät Anne, Juhani,
Kati ja Sivi kiittävät hankkeeseen
osallistuneita (aktivoituneita!)
työntekijöitä aktiivisesta ja
innostuneesta osallistumisesta
oman työnsä kehittämiseen!