Transcript Valmennus osa 3 -imetys

Imetys
Noora Riskula 2009
1
Me isäsi kanssa seisottiin
käsi kädessä tässä
ja juteltiin ihan hiljaksiin:
"No nyt se on elämässä."
Sinä olit ihan pikkuinen
ehkä viikon vanha vasta.
Minä sanoin: "Pilvi kukkasten
kai ympäröi tätä lasta,
ja perhoset, lintuset untuvapäät
tuntuu lentävän korin yllä."
Isä kysyi: "Näkyjäkos sinä näät?"
Ja minä: "No ihmeitä kyllä."
Sinä olit se ihme tietysti
- vaikka parkuun puhkesitkin.
Imit minusta maitoa nälkääsi.
Minä ilosta nauroin ja itkin.
"Sill' on ripsissä tähden säkeneet",
isäs naurahti ja keksi:
"Sen varpaat on puolukan raakileet."
Ja hän puki sinut puhtoiseksi.
Sinä nukuit. Oli talo hiljainen.
Löi kolmisin sydämemme.
"Tästä tulee kai hyvä ihminen",
Me puhuttiin toisillemme.
-Kaarina Helakisa-
Noora Riskula 2009
2
Imetyssuositukset
WHO (World Health Organization)
• Täysimetys 6kk
• Imetystä jatkettaisiin 2 vuotta
Sosiaali- ja terveysministeriö
• Täysimetys 6 kk
• Imetystä jatkettaisiin siihen saakka kun lapsi on vuoden ikäinen,
halutessa pidempäänkin
Noora Riskula 2009
3
Imetyksen edut ja hyödyt
Äidinmaito on
• Ilmaista
• Aina ”hygieenisesti pakattua”
• Turvallista käyttää
• Ravitsemuksellisesti oikeanlaista
Äidinmaito antaa lapselle infektiosuojan ja vähentää joitain
sairauksia mm. suoliston tulehdussairauksia, korvatulehduksia,
alahengitysteiden sairauksia ja virtsatietulehduksia
Imettäminen auttaa äitiä toipumaan paremmin synnytyksestä
- Paino laskee ja synnytyselimet palautuvat nopeammin
Imetettäessä vauva on äidin lähellä ja pystyy siinä aistimaan äidin
tuoksun ja lämmön  kiintymyssuhde
Noora Riskula 2009
4
Ensi-imetys
•
•
•
•
•
Sairaalassa n. ½- 1½h synnytyksestä
Vauva hamuaa syntymänsä jälkeen yleensä itse rinnalle jos häntä ei siihen auteta
Vauvalle turvallinen ja rauhallinen olo
Vauvan verensokeri pysyy korkeana
Vauva saa iholta tutun bakteerikannan
•
Aluksi vastasyntyneen vatsalaukku on pieni.
Ensimmäisinä vuorokausina syntymästä
ensimaito eli kolostrum riittää yleensä terveen vastasyntyneen
tarpeisiin siihen saakka kunnes maito nousee rintoihin.
Lääketieteellisistä syistä vastasyntyneille voidaan antaa lisämaitoa (mm.
ennenaikaiset, pienipainoiset, yliaikaiset, äidillä DM)
•
Noora Riskula 2009
5
Ternimaito
•
•
•
•
Erittyy ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen
Koostumus: paksua, kellertävää tai läpinäkyvää
Noin 30 ml/ensimmäinen vrk
Tarkoitus ei ole ravitsemuksellinen vaan suojaa infektioilta
•
Vastasyntyneen vatsalaukun tilavuus on ensimmäisenä vrk vain 6-7ml
(pieni marmorikuula)
3 vrk:n iässä tilavuus on 10ml (isompi marmorikuula)
10 vrk:n ikäisen lapsen vatsalaukku on pingispallon kokoinen
•
•
Noora Riskula 2009
6
Sairaalassa
•
Maito ei välttämättä vielä sairaalassa nouse rintoihin, usein se
tapahtuu vasta kotiin päästyä
•
Sairaalassa kannattaa levätä ja pyrkiä siihen, että siellä ei kävisi
liian paljon vieraita.
 Näin pystyt imettämään lapsentahtisesti
• Juo riittävästi nesteitä
 Vaikuttaa positiivisesti maidon herumiseen
•
Syö säännöllisesti
•
Sairaalassa on ns. lypsyhuone, jossa voit käydä lypsämässä rinnoista
maitoa jos ne ovat kivistävät ja täyden tuntuiset
Noora Riskula 2009
7
Noora Riskula 2009
8
Kuinka usein vauvaa tulee imettää?
• Yleensä vauva syö n.8-12 kertaa/vrk, myös öisin.
• Lukumäärä vaihtelee suuresti
• Vauvaa imetetään lapsentahtisesti, eli silloin kun vauva maitoa haluaa,
sitä hänelle annetaan
Noora Riskula 2009
9
Miten tiedän saako vauva tarpeeksi
maitoa?
Syöminen
• Vauva imee hyvällä imemisotteella. Vauvan imeminen on rytmistä ja
tehokasta ja herumisen alettua vauva nieleksii maitoa. Vauva on rinnalla
vähintään 8 -12 kertaa / vrk ja hän on tyytyväinen syönnin jälkeen.
Vauva on hyvän värinen, virkeä ja jäntevä. Rinnat ovat pehmeämmät
syötön jälkeen.
Virtsaaminen ja ulostus
• Ensimmäistä pissaa voi odottaa n. 1 1/2 vrk. Kotona vauva kastelee jo 56 vaippaa /vrk Virtsa on väriltään vaaleaa. Ensimmäisten viikkojen
aikana vauva kakkaa päivittäin. Myöhemmin ulostaminen on yksilöllistä.
Painon muutokset
• Vastasyntyneen paino ei saisi laskea yli 10 % syntymäpainosta.
Myöhemmin painon nousun tulisi olla vähintään 100-200g / vko tai 450 g
/ kk.
Noora Riskula 2009
10
Oikeanlainen imuote
• Ehkäisee haavaumia
rinnassa
• Lisää maidoneritystä
• Tyhjentää rinnan
kunnolla
• Ehkäisee
tiehyttukoksen
Noora Riskula 2009
11
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Oikeanlainen imuote ei ole kivulias.
Vauva ei maiskuta
Vauvan huulet ovat ulospäin kääntyneet
Vauvan leuka koskettaa äidin rintaa, mutta nenän ja rinnan väliin jää
hengitysrako
Vauvan pää on hieman takakenossa
Vauvan kieli on alaikenen päällä
Vauvalla on rintaa suussaan enemmän nännin alapuolelta kuin
yläpuolelta
Imetyksen jälkeen nänni ei ole epätavallisen muotoinen (esim. uuden
huulipunapuikon muotoinen) eikä siinä ole valkoisia harjanteita tai
rantuja
Rintaa ei saa vedettyä pois vauvan suusta, vaan imu täytyy rikkoa
ensin.
Vauvan posket ovat pyöreät, eivätkä kuopalla, kuten silloin, kun
imetään esim. pillistä.
Vauvan imiessä hänen alaleukansa liikkuu ikään kuin hän pureskelisi
jotain.
Noora Riskula 2009
12
Imetysasento
•
On monia hyviä imetysasentoja, joista äiti löytää kokeilemalla
mieleisensä ja kuhunkin tilanteeseen sopivimman.
•
Tärkeintä on, että asento on sellainen, että vauva saa hyvän
imemisotteen ja äiti voi olla rentona ja mukavasti. Kannattaa kiinnittää
huomiota niskan, hartioiden, selän, lonkkien ja jalkojen asentoihin.
Tyynyt auttavat rennon ja mukavan asennon saamisessa.
• Kannattaa harjoitella imettämään erilaisissa asennoissa
 rinta tyhjenee tehokkaimmin vauvan alaleuan puolelta
 asentojen vaihtelu on tarpeen myös jos rinnanpäät
kipeytyvät. Erityisesti rinnan tyhjenemisen tasaisuus
on varmistettava imetysasentoja vaihtelemalla.
•
Äiti voi imettää makuulla ollen, istuen tai jopa konttausasennossa
•
Hyvä imetysasento parantaa maidon herumista
Noora Riskula 2009
13
Mitäs nyt, vauva on rinnalla koko ajan?
• Vauvojen syömä ruokamäärä ja ruokailuhetkien lukumäärä
vaihtelee vauvasta riippuen. Toiset syövät ruokansa nopeasti kun
taas toiset ovat rinnalla pitkän aikaa.
• Ajoittain vauvalle tulee ns. tiheän imun kausia, jolloin hän imee
muutaman vuorokauden ajan rintaa lähes jatkuvasti tai selkeästi
useammin kun hänellä on tapana. Tällöin äidistä voi tuntua, että
hänen maitonsa ei riitä, mutta näin ei ole. Vauva varmistaa vain
maitomäärän pysymisen samana. Tilanne yleensä tasaantuu
muutamassa päivässä ja imetysvälit palaavat aiemman kaltaisiksi.
Noora Riskula 2009
14
Ongelmatilanteita imetettäessä
Arat ja kipeät rinnanpäät
• Kipeiden rinnanpäiden syy on yleensä jompikumpi tai molemmat
seuraavista: joko vauvalla on huono imuote ja –asento, tai vauva
ei ime kunnolla.
 Imuotteen tarkistaminen
Haavaiset rinnanpäät
• Rinnanpäät rikki- kivulias imetys
 Tärkeää rintojen puhtaana pitäminen, ei kuitenkaan
ylenmääräinen pesu
 Tarvittaessa rinnanpäiden rasvaus (esim. Lansinoh, Bepanthen)
 Imetyksen jälkeen voi rinnanpäähän puristaa rinnasta maitotipan
ja levittää sen siihen.
 Liivinsuojukset mahdollisimman hengittävät ja mukavat (esim.
silkkiset)
Noora Riskula 2009
15
Tukkeutunut maitotiehyt
• Tuntuu kovana pattina rinnassa
• Joskus aristava ja punottava
• Äidillä ei ole kuumetta
Syitä:
• Vauvan huono imemisote ja imetysasento
• Kiristävät rintaliivit
• Liian pitkä imemisväli
• Voimakas rinnan painaminen imetyksen aikana
 Lämmin suihku
 Tihentynyt imetys (tai vauvantahtiset imetykset), eri
imetysasennot, lypsäminen
Noora Riskula 2009
16
Pakkaantuneet rinnat
• Rinta on kova, pingottunut ja punottava
• Vauvan on vaikea saada rinnasta otetta
 Tihennä imetystä
 Väliaikaisesti älä anna vauvalle tuttia tai –pulloa
 Tyhjää rinnat lypsämällä
 Kaalinlehdet tai maitorahkakääreet
Noora Riskula 2009
17
Rintatulehdus
•
•
•
•
Voi kehittyä tiehyttukoksesta tai rinnanpäässä olevasta haavaumasta.
Rinta on aristava, kuumottava, punottava, joskus tuntuu selvä patti.
Kipu imettäessä.
Korkea kuume (39-40 astetta), kipeä olo, lihassärkyä, päänsärkyä.
 SUOJAA RINTASI HYVIN! (kaikkina vuodenaikoina)
Muista juoda, erityisesti jos sinulla on kuumetta.
 Lepää tarpeeksi!
 Imetä tiheästi.
 Kipualievittävää tai kuumetta alentavaa lääkettä tarvittaessa.
Ota yhteyttä lääkäriin mahd. antibiootin saamiseksi, jos et tunne oloasi
paremmaksi vuorokauden sisällä lämpö+lepo+imetys-hoidon
aloittamisesta.
Syö mahd. lääkekuuri loppuun asti!
Noora Riskula 2009
18
Matala rinnanpää tai ontelonisä
•
Matalasta rinnanpäästä tai ontelonisästä huolimatta vauva voi saada oikean
otteen rinnasta, jos rinta on pehmeä.
Koska rinnan pää voi olla erilainen eri suunnista katsottuna, kokeile monenlaisia
imetysasentoja.
 Voit käyttää myös rintakumia ensiapuna.
 Mikäli ote jää huonoksi esim. rinnan pakkautumisen vuoksi,
pehmennä rintaa ennen imetystä lypsämällä vähän.
Voit nopeuttaa rinnanpään esiin tuloa seuraavilla
keinoilla:
• Hiero rinnanpäätä peukalon ja etusormen välissä
ennen imetystä.
• Pidä maidonkerääjää tai rinnan "muotoilijaa"
imetysten välissä tai ennen imetystä ( n.10min)
• Venytä rintaa katkaistulla ruiskulla tai käsipumpulla.
Noora Riskula 2009
19
Imemislakko
• Tilanne, jossa vauva kieltäytyy toistuvasti rinnasta.
• Usein lakot ovat ohimeneviä ja ilmenevät sellaisina aikoina, jolloin
vauva oppii paljon uusia taitoja, esim. 3-4kk, 6kk ja 8kk tienoilla.
• Vauva lakkoilee rinnalla siksi, että hän on pettynyt rintaan
jostakin syystä. Imeminen voi sattua, heruminen voi olla liian
hidasta tai liian vuolasta tai vauva on säikähtänyt jotain kovasti
rinnalla ollessaan.
• Imemislakko ei merkitse imetyksen lopettamista vaan vaaditaan
hiukan kärsivällisyyttä ja uusia tapoja. Ihokosketus, rinnalle
houkuttelu puoliunessa, kävely imetettäessä tai lapsen
mielenkiinnon keskittäminen johonkin muuhun, esim. lauluun voivat
auttaa.
Noora Riskula 2009
20
Huutokohtaukset rinnalla ns. ”Rintaraivarit”
Syitä:
• Maitoa tulee liian nopeasti ja vauvan on vaikea hallita maitotulvaa.
 imetä pitkä aika samasta rinnasta
• Maitoa voi tulla myös liian hitaasti, jolloin kärsimätön vauva alkaa itkeä
maidon ollessa ”tiukemmassa”. Äidin herumisrefleksi voi myös olla jostain
syystä häiriintynyt.
 vaihda vauva useasti rinnalta toiselle tai paina rintaa maitosyöksyn
aikaansaamiseksi
 Ole vauvan kanssa paljon ihokontaktissa ja imetä usein. Rinnalle ei vauvaa
kuitenkaan tule pakottaa.
• Vauvat muuttavat ateriarytmiään ajan saatossa, joten
voi olla, ettei vauvalla ole nälkä.
• Joskus rintaraivarit johtuvat asentorajoitteisuudesta
eli vauva on tottunut tiettyyn asentoon.
• Voit kokeilla ”raivareihin” myös vauvan kapalointia
imetyksen ajaksi tai imettämistä silloin kun vauva on
vielä puoliunessa.
Noora Riskula 2009
21
Isän rooli imetyksessä
• Vaikka isä ei voikaan imettää, hänen asenteensa
vaikuttaa siihen miten kauan nainen imettää
• Isät voivat vaikuttaa monella tavalla imetyksen
onnistumiseen. Kun lapsen äiti on väsynyt, voi
imetyskin olla hankalaa.
 Isä voi hoitaa vauvaa ja antaa äidille aikaa levätä.
Vaippojen vaihtaminen, röyhtäyttely ja sylissä
pitäminen sujuu mieheltäkin, vaikka hän ei itse
imetykseen voi osallistua
• Pieni lapsi tarvitsee muutakin kuin ravintoa.
Isä voi antaa vauvalle läheisyyttä siinä missä
äitikin.
Noora Riskula 2009
22
Imetyksen apuvälineitä
maidonkerääjä
rintakumit
maidonkerääjä
Noora Riskula 2009
23
Imetystyyny
•Montaa eri mallia,
muotoa ja valmistajaa
• Voidaan myös ommella
itse
Noora Riskula 2009
24
Rintapumppu
•monen merkkisiä ja –
mallisia
•käsi- tai sähkökäyttösiä
Noora Riskula 2009
25
Noora Riskula 2009
26
Muista!
• Imettää voi minkä näköisillä ja kokoisilla rinnoilla tahansa!
• Jos imetys ei jostain syystä onnistu, et ole huonompi äiti kuin
muutkaan!
• Riittävä lepo, runsas nesteiden nauttiminen ja säännöllinen
ruokailu auttavat maidon herumisessa!
• Ongelmatilanteissa älä jää kysymystesi kanssa yksin vaan ota
yhteys esim. neuvolaan!
Noora Riskula 2009
27