Ajankohtaiset käänteet ja keskustelut

Kielellinen (lingvistinen) käänne

• • Keijo Virtanen (1993): ”Kontekstuaalisen lähestymistavan haastajaksi on noussut tekstilähtöinen tutkimus, (jonka) mukaan menneisyyttä käsittelevät tai menneisyydestä tulevat kertomukset ovat menneisyyden representaatioita, joiden struktuurit sellaisenaan riittävät muodostamaan historian… Menneisyydestä ei etsittäisikään tekstien taustalla olevalla ihmisiä eikä heitä ympäröivää maailmaa vaan tekstien välittämiä representaatioita.” Keith Jenkins: Historia on menneisyyttä koskeva diskurssi, narratiivinen representaatio. Historioitsijat eivät keksi menneisyyttä, mutta he ”keksivät” kategoriat ja merkitykset, joilla he muokkaavat menneisyyttä, tekevät sen koherentiksi.

• Historia on aina ideologista/poliittista.

Eettinen käänne

• • • • Eettiset arvot: mikä on hyvää historiantutkimusta? Eettiset normit: mikä on hyväksyttävää historiantutkimusta? Taustalla näkemys tutkimuksesta tulkintoina ja pyrkimys tehdä oikeutta menneisyydelle ja erityisesti sen moninaisuudelle Maarit Leskelä-Kärki: ”menneisyyttä nykyajalle tulkitessa on myös käytettävä menneeseen kuulumattomia käsitteitä, kuvattava asioita myöhemmän ajan avaamasta näkökulmasta ja viitattava historian rakenteisiin ja prosesseihin, joista menneisyyden ihmiset eivät itse olleet tietoisia.” • (Marjo Kaartinen, Anu Korhonen: Historian kirjoittamisesta, 2005)

Biografinen käänne

• Barbara Caine: 1990-luvun myötä alettiin puhua ”biografisesta käänteestä” humanistisilla ja yhteiskuntatieteellisillä aloilla, mutta muutoksia jo 1970-luvulta alkaen; ”It was in that decade that a number of historians began to insist on the capacity of individual lives to illuminate larger historical patterns and developments.” • • • Nyt biografiaan kohdistuu tutkimusta, teoriaa ja metodologiaa pohditaan Caine: Pieni osa ammattikunnasta on pitänyt elämäkertaa tärkeänä, mutta enemmistö on väheksynyt sitä. Esim. Herbert Butterfield (1900-1979): ”The genesis of historical events lies in human beings… It is men who make history.” II m-sodan jälkeen tutkimuksen painopiste social science historyyn: rakenteet poliittisessa ja aatehistoriassa elämäkerralla ollut suurempi rooli

Biografinen käänne

• • • • • Elämäkertakuvausten funktio antiikista 1900-luvun alkuun: kunnioittaminen, muistaminen sekä opettaminen (Plutarkhos) Historian tieteellistymisen myötä biografiasta ”ongelma”, mutta syrjäytyminen ei yksiviivainen Brittiläisessä yliopistossa historia nähtiin moraaliopin näkökulmasta, historian merkitys julkisen toiminnan valmentajana – biografian strateginen merkitys Thomas Carlyle, 1830: historia = biografia Lord Acton, The Study of History (1906): ”We cannot afford wantonly to lose sight of great men and memorable lives, and are bound to store up objects for admiration as far as may be.”

Biografinen käänne

• The American Historical Review (2009), David Nasaw: ”The historian as biographer proceeds from the premise that individuals are situated but not imprisoned in social structures and discursive regimes.” • • AHR, Alice Kessler-Harris: ”…the importance of the individual actor – not what he or she may have done, but for what his or her thoughts, language, and contests with the world reveal. ”… ”I think an individual life might help us to see not only into particular events but into larger cultural and social and even political processes of a moment in time.” Biografian muotoja: Prosopografia, kollektiivielämäkerrat, ryhmäelämäkerta (avioparit, sisarukset, intellektuaaliset, sosiaaliset ja poliittiset verkostot…), yksilöelämäkerta

Affektiivinen käänne

• Kuinka tunteet tekevät historiaa? Minkälainen historia tunteilla on? • Ovatko tunteet universaaleja vai kulttuurisesti rakentuvia?

Transnationaali historia

• • • • Historiantutkimuksen valtavirta ollut kansallista (metodologinen nationalismi) Kuitenkin ’kansainvälinen’ näkökulma ollut keskeinen jo aiemmin esim. imperialismi-, industrialismi-, työväenliike- ja uskontotutkimuksessa Postcolonial studies: 1970-luvulta lähtien vaikuttanut näkökulma/tutkimusala (1978 Edward Said, Orientalism): yleisesti määritellen kyse eurooppalaisten ja heidän kolonisoimiensa yhteiskuntien välisestä keskinäisestä riippuvuudesta modernina aikakautena (kolonialistinen diskurssi ja sen purkaminen, vastadiskurssi) International; käsitettä käytti ensimmäisenä Jeremy Bentham 1780; alun perin viittasi valtiotoimijoiden välisiin suhteisiin; myöhemmin laajempi käyttö. • Kansainvälisten suhteiden tutkimuksessa käsite transnational otettiin käyttöön 1960-luvulla. Viime aikoina käsitteellä viitattu ilmiöön, jossa ”clearly identifiable actors or groups of actors … linking at least two societies.”

Transnationaali historia

• Vertaileva historia: Comparative history, vergleichende Geschichte/historische Komparatistik • • • Jürgen Kocka & Heinz-Gerhard Haupt (2009): ”In comparative history, two or more historical phenomena are systematically studied for similarities and differences in order to contribute to their better description, explanation, and interpretation.” Asymmetrinen vertailu: toisen yksikön ymmärtäminen paremmin vertaamalla toiseen. Esim. Max Weber pyrki ymmärtämään läntistä rationaliteettia/modernisaatiota ei-länsimaisten uskontojen ja sivilisaatioiden kautta Vertailevaa tutkimusotetta käytetään nimenomaan analyyttisessä social science historiassa: rakenteet, kehityskulut

Transnationaali historia

• • • • 1990-luvulla uusia käsitteitä/näkökulmia menneisyyden transnationaalisten kysymysten analysoimiseksi: Michel Espagne 1994: ’transfer’-käsite: ”transfer as the processes through which the norms, images and representations of one culture appear in another by the transmission of concepts.” Perinteisesti vertailu keskittyi rakenteisiin ja instituutioihin, ’transfer’ tutkimuksessa (kulturelle Transferforschung/Transfergeschichte) keskiössä liikkuvuus, muutos Kun vertailevassa tutkimuksessa havaitaan samanlaisia rakenteita tai vastaavia, transfer-tutkimuksessa voidaan kysyä, johtuuko tämä vaikutteiden, ideoiden jne. liikkumisesta • Transfer-tutkimus ei selviä ilman vertailua, koska muutoksen havaitsemiseksi on havaittava ero vanhan ja uuden välillä