Transcript (APR) - tuotteistus johtamisen työkaluna

Avohoidon potilasryhmitys (APR)
- tuotteistus johtamisen työkaluna
Outi Elonheimo
Dosentti, LKT
Yleislääk. ja th:n erikoislääkäri
Mats Brommels
Professori, LKT
Sisätautien erikoislääkäri
4.11.2012
Johtamista, suunnittelua ja seurantaa
varten tarvitaan




Sairausryhmiin perustuva potilasryhmitys
Tuotteistus, joka yhdistää tietyn potilaan saman
ongelman hoidon hoitoprosessikuvaukseksi
(hoitoepisodiksi)
Jolla pystytään kuvaamaan resurssien käyttöä eli
tuotannon määrää
Lähtökohtana potilaskontaktilta kirjatut tiedot
Terveydenhuollon tuotteistuksen
erityisominaisuudet
Kuvaa hoitoprosessia
Vertailtavissa
oleva tuote
Ymmärrettävä
kliininen määritelmä
Mittaa resursseja
Tuotteistamisen (potilasryhmityksen) on

oltava kliinistä työtä tekevälle yksinkertaista
• Työntekijät kirjaavat käynnin syyt ja tekemänsä
toimenpiteet
• Ryhmittely tapahtuu automaattisesti

annettava johtamisen, toiminnan kehittämisen
ja seurannan kannalta tarpeellista tietoa
• Raportointi tapahtuu automaattisesti
 Potilaskuntaa ja toimintaa kuvaavat vakioraportit
 Toiminnan sisältöä kuvaavat vuosiraportit
 Johdon ongelmiin suunnitellut räätälöidyt raportit
TERVEYSKESKUKSEN TUOTE (APR-ryhmä)
= Toimintaprosessin kuvaus

Potilaan tietyn sairauden tai yhteen liittyvien sairauksien
hoitokokonaisuus (hoitoprosessi, -episodi), joka koostuu
useista eri työntekijöiden tekemistä toiminnoista
(toimenpiteistä)
Ongelma + toiminnot = APR-tuote
(Käynti ei ole tuote!)

Tuotteen voimavarojen käyttö ilmaistaan siihen
kohdistuvien toimintojen kustannuspainojen summana
(kust.painot määritetty työajankäytön ja palkkakustannusten
mukaan)
APR-ryhmittely

APR-ryhmittelijä jakaa terveyskeskuksen
potilaat potilasryhmiin (episodeihin) sairauksien
ja niiden hoitamiseksi tehtyjen toimintojen
mukaan
• Yksi potilas voi päätyä useampaan episodiin
sairauksistaan riippuen
• Yhdellä kontaktilla voidaan hoitaa useamman
episodin ongelmia
 Kuvaus terveyskeskuksen
potilaskirjosta eli potilaiden hoitoepisodeista
sekä palvelutuotannon määrästä
EpisodiAPR-ryhmien (tuotteiden) muodostuminen
yhden potilaan hoitokontakteista
Toimintojen kustannuspainojen avulla
lasketaan tuotanto




Toiminnoille on määritelty keskimääräiset
kustannuspainot niiden suorittajan (ja mahd. avustajan)
työajankäytön ja ammattiryhmän km. palkkakustannusten mukaan
Laskemalla kustannuspainot yhteen saadaan yhden
potilaan resurssien käyttö, APR-pisteet, tietyssä
potilasryhmässä
Laskemalla saman potilasryhmän potilaiden APR-pisteet
yhteen saadaan tk:n kunkin potilasryhmän resurssien
kulutus eli palvelujen tuotanto
Terveyskeskuksen palvelujen kokonaistuotanto
(=kokonaisresurssien käyttö) on kaikkien potilasryhmien
APR-pisteiden summa
APR-piste, tuotannon mitta



APR-piste yhteismitallistaa eri ammattiryhmien
työajan käytön
APR-piste huomioi sen, että lääkärin työaika on
kalliimpaa kuin hoitajan työaika
1 APR = 1 minuutti ”keskimääräisen tktyöntekijän” työaikaa
Tuloksena tiedot


Minkälaisia potilaita terveyskeskuksessa käy
Mitä näiden potilaiden hoitamiseksi tehdään
• Toimintakäytännöt ja niiden vertailu

Mitä potilaiden hoitaminen maksaa
• Yksittäisten potilaan kuluttamat resurssit
• Koko potilasryhmän resurssinkulutus



Minkälainen on ammattiryhmien välinen
työnjako
Samat asiat voidaan raportoida myös terveysaseman, yksikön tai
yksittäisen kliinikon työnä
Vertailu muihin terveyskeskuksiin (benchmarking)
POTILASKIRJO
Palvelujen
kokonaistuotanto
Palveluiden kokonaistuotannon tarkastelua

Strateginen johtaminen
• Terveyskeskuksen painopistealueet ja
resurssien kohdentaminen (ks. Potilaskirjo)

Ajankohdan tai ulkoisten tekijöiden vaikutus
toimintaan ja tuotantoon
• Ulkoistuksen seuranta
• Tasapuolisten palveluiden takaaminen
väestölle, yhtenäiset hoitokäytännöt
• Toimintayksiköiden työn vaikutus toisiin
yksiköihin: esim. vastaanotot vs. päivystys
Kouvolan tk:n avopalvelutuotannon
(=resurssien käytön) jakauma sairaustyypeittäin
vuonna 2011
Ehkäisevä terveydenhuolto
Lyhytaikaiset sairaudet
24,3
43,9
31,8
Pitkäaikaissairaudet
Terveysasemien tuotannon vertailu
Kouvolan terveyskeskuksen avohoidon palvelutuotannon
(=resurssien käytön) jakauman muutos vv. 2009-11
sairaustyypeittäin
100 %
90 %
80 %
39,8
42,1
43,9
70 %
Pitkäaikaissairaudet
Lyhytaikaiset
sairaudet
60 %
Ehkäisevä
terveydenhuolto
50 %
30,0
40 %
30,6
31,8
30 %
20 %
30,2
27,3
24,3
Kouvola vuosi 2009
Kouvola vuosi 2010
Kouvola vuosi 2011
10 %
0%
Koko Kouvolan tk 2011
Koko Kouvolan tk 2011
Koko Kouvolan tk 2011
Ehkäisevä terveydenhuolto hoitokokonaisuuksien prosenttiosuuksina
Terveet
Normaaliraskauden seuranta
22,5
Lapsen tai nuoren kehityksen
ongelmien seuranta
1,5
Raskaudenaikaiset ongelmat
51,6
6,1
Päihdeongelmat
Määräaikaistarkastuksissa
havaitut sairaudet
6,8
11,3
Ehkäisevän terveydenhuollon yksiköiden ehkäisevästä th:sta lähtöisin
olevien hoitoepisodien tuotannon vertailut Kouvolan tk:ssa v. 2010-12
Sitä tehdään, mitä mitataan…
100 %
90 %
11,8
23,0
26,4
2,6
5,9
4,5
1,9
6,9
80 %
70 %
60 %
16,4
50 %
0,9
3,0
6,2
18,3
5,4
Raskaudenaikaiset ongelmat
Lapsen tai nuoren kehityksen
ongelmien seuranta
Normaaliraskauden seuranta
13,4
Terveet
40 %
30 %
20 %
Määräaikaistarkastuksissa havaitut
sairaudet
Päihdeongelmat
59,7
47,5
46,0
10 %
0%
Kouvolan ehk th:n yksiköt v. 2010
Kouvolan ehk.th:n yksiköt v. 2011
Kouvolan ehk.th:n yksiköt 2012
… siis täytyy mitata kokonaisuutta!
Ulkoistuksen vaikutusten seuraaminen,
yhtenäisen tuotannon määrittäminen
Syys-marraskuu 2009
terveysasemien
kaikkien potilasryhmien
kokonaistuotanto
SLL 2011; 66:1103-1112
Toimintayksiköiden kokonaistuotanto / 1000 hoitovastuulla olevaa
asukasta,
tk-tuottavuustutkimus vuoden 2011 tuotannon vertailua terveyskeskusten välillä
Tuotetaanko väestöille saman verran palveluita?
Kouvolan tk:n hoitotuotannon jakautuminen toimintayksiköiden
toiminnaksi eri kuukausina v. 2011
Eri ikäisille tuotetaan erilaisia palveluita, tktuottavuustutkimuksen 8 terveyskeskusta
Sairauden hoidon toimintakäytäntöerot terveyskeskusten välillä
(lähde: tk-tuottavuuustutkimus)
Erot havaitaan km. resurssien käytöistä ja muista indeksiluvuista
Yksittäisen potilasryhmän hoidon
tarkastelua

Toimintakäytäntöjen kehittäminen
• Poikkeamien etsiminen
• Hyvät käytännöt muutoksen pohjaksi
• Muutoksen seuranta
Diabetes ja elinkomplikaatiot -episodin
km. resurssien käytön vertailu
(yhden potilaan hoitamiseksi vuoden aikana käytetyt km. resurssit)
Terveysasemien toimintakäytäntöjen vertailu
Diabetes ja elinkomplikaatiot -episodin
kokonaisresurssien käyttö terveysasemittain
Potilasryhmän kokonaistuotanto
Diabetes ja elinkomplikaatiot -episodin
resurssien käyttö / 1000 as vertailu
Väestöön suhteutettu resurssien käyttö
Diabetes ja elinkomplikaatiot -episodin työnjako
Työnjaon vertailu
Terveysasemien yksiköiden toimenpiteiden tuotantoerot
Yksikön toimenpiteiden resurssit / 1000 asukasta
Eri määrä ja panostus
Eri toimenpiteet
Diabetes ja elinkomplikaatiot -episodin hoitoprosessiin
osallistuneiden yksiköiden tuotanto-osuudet
Oman työn sisällön tarkastelu

Päivittäistoiminnan kehittämisen väline:
• Työntekijöiden oman työn kuvaus
• Vakioraportit terveysasemien ja toimintayksiköiden
työn seurantaan kuukausittain netissä
 Terveysasemien ja toimintayksiköiden työn ja
toimintakäytäntöjen analysointi potilasryhmittäin
• Esimiesten kehittämiskoulutus ja keskeisten
potilasryhmien toimintakäytäntöjen kaksivuotiset
muutos- ja kehittämishankkeet


Esimiehet koulutetaan seuraamaan ja analysoimaan runsasta
toimintatietoa
Toimintakäytäntöjen muutosten toteuttaminen omissa yksiöissä
henkilökunnan kanssa, muutosjohtamiskoulutusta
Kliinikon vuoden potilaat (lkm)
Saman lääkärin toimenpiteet (lkm) 1 vuoden
aikana
Saman lääkärin vuoden aikana toimenpiteisiin
käyttämät resurssit (APR-pisteinä)
Saman lääkärin työmäärän jakautuminen
sairausryhmittäin (1 vuosi)
Kontaktien lkm ≠ resurssien käyttö
Yhteisten kehittämis-/työseminaarien sarja
Hiiden alueen terveyskeskuksilla 2005-2006

APR-analyysin pohdinta ja sairausryhmien
valinta
• Volyymiltaan tai resurssien käytöltään merkittävät
potilasryhmät
• Toimintakäytännöissä huomattavaa poikkeamaa
(=kehitettävää)

Seurantajaksosta ja -mittareista sopiminen
Yhteisten kehittämis-/työseminaarien
sarja (2)



Yhteisistä hoito- ja toimintakäytännöistä
sopiminen
Terveyskeskuskohtaisten
toimeenpanosuunnitelmien laadinta
Toimintamuutokset omissa yksiköissä
Toiminnan seuranta
Työnjaon muutos helppohoitoisen infektion hoidossa
100
0.0
0.0
5.1
3.5
6.8
0.0
0.0
5.2
9.0
10.8
12.1
17.9
13.0
80
5.9
20.7
7.0
27.4
31.7
60
82.8
40
78.0
76.9
73.3
65.8
46.9
20
0
Karkkila / 2006 Huhtikuu
Lohja / 2006 Huhtikuu
Karkkila / 2007 Toukokuu
Lääkäri %
Shoitaja %
Vihti / 2006 Huhtikuu
Lohja / 2007 Toukokuu
Tervh %
Vihti / 2007 Toukokuu
Työtervh %
Toiminnan seuranta
Helppohoitoisen infektion kokonaisresurssienkäytön muutos
25000
20564
20000
Kokonaistuotannon
muutos kuukauden aikana.
Vapautunut resurssi käytettävissä
muiden sairauksien hoitoon.
K o ko naisre surssie nk äyttö (m in )
112 tuntia
15000
13839
11588
32 tuntia
9681
10000
5719
5000
4527
0
Karkkila / 2006 Huhtikuu
Lohja / 2006 Huhtikuu
Karkkila / 2007 Toukokuu
Vihti / 2006 Huhtikuu
Lohja / 2007 Toukokuu
Vihti / 2007 Toukokuu
APR:n hyödyt terveyskeskuksen johtamisessa

Vuosiraportointi osana toimintakertomusta
• Eri tarkkuustasot eri kohdeyleisölle

Kustannuslaskenta todelliseen potilastyön
tuotantoon perustuen
• Potilasryhmien tuotantokustannusten seuraaminen
terveysasemittain
• Kuntalaskutus (vrt. potilaiden valinnanvapaus)

PTH:n ja ESH:n toiminnan yhteinen suunnittelu
ja seuraaminen
APR-tuotteistus


Nopea ja helppo tapa kuvata terveyskeskuksen
potilaskirjo ja saada arvio sen tuotannon määrästä
Potilaskäyntitiedot AvoHILMOn mukaiset ptj:stä
• vain käynnin syyt (ICD10- tai ICPC-diagnoosit tai ASL)


Raportointi sairausryhmittäin
Palvelutuotannon määrä ”valtakunnallinen keskiarvo”
omien potilaiden hoidossa
• Potilaat ryhmitellään sairaus-ammattiryhmä-kontaktityyppi –
ryhmiin
• Ryhmille annetaan palvelutuotantoa kuvaava kustannuspaino
APR-terveyskeskusten keskimääräisen resurssien käytön
mukaan
APR-tuotteistus kuvaa (1)

Mitä sairauksia tk:ssa hoidetaan
• Antaa (arvioidun) kuvan siitä, mihin tk:n
avotoiminnan resurssit käytetään


Minkälainen on näiden sairauksien hoidon
ammattiryhmien välinen työnjako tk:ssa
Miten toimintamallit eroavat yksiköiden välillä
APR-tuotteistus
Ulkopaikkakuntalaskutushinnasto
APR-tuotteistus kuvaa (2)

Paljonko potilaiden hoitaminen ”maksaa”?
• (Arvioidun) palvelutuotannon määrän
sairausryhmittäin ja kokonaistuotantona
 Potilaiden hoitamiseksi käytettyjen resurssien
määrä arvioituna muiden terveyskeskusten
resurssien käytön mukaan
• Mahdollistaa tuotannon määrän vertailun tk:ten tai
yksiköiden välillä
• Tuotannon määrän arvio tuottavuuden laskemiseksi
• Mahdollistaa sairauksien hoidon kustannuslaskennan
ja hinnoittelun (mm. ulkokuntalaskutus)

Mahdollistaa episodikuvauksen, APR-fullaAPReAPR, EPR
Hinnoittelussa on käytetty terveysasemien omia tuotantokustannuksia.
Erot johtuvat poikkeavista hoitokäytännöistä.
Kuvataan tuotanto läpi koko julkisen
terveydenhuollon


Koko terveydenhuollon tuotannon kuvaus
Episodipotilasryhmitys EPR = APR+DRG
Kouvolassa speksattu potilaskohtaisella
tuotantotiedolla:
APR + tk-vuodeosastoHILMO + esh:n
poliklinikkatuotanto (APR) + eshvuodeosastoHILMO
• APR:n episodiryhmät laajennetaan kattamaan myös
erikoissairaanhoidon potilaskirjon => EPR
Tärkeää

Kirjaamisen kattavuus, yhdenmukaisuus ja
järjestelmällisyys
• APR on tarkoitettu jatkuvaan tuotannon kuvaamiseen
• Kattavuutta seurattava järjestelmällisesti
• Henkilökunta motivoitava mm. kuvaamalla omaa toimintaa

Perusluokitukset: käynnin syyt ja toimenpiteet
• Tiedot saatava potilastietojärjestelmästä
• Jatkossa = avoHILMO-luokitukset

Vaatii jämäkkää johtamista, mutta myös mahdollistaa
sitä
• Kaikilla tk:n johtamisen tasoilla suunniteltava tarkkaan mitä
tietoa seurataan ja milloin, miten raportoidaan henkilökunnalle
ja mitkä ovat kehittämistoimenpiteet
Lisätietoja



www.apr.fi/kampanja2012
Anne Puumalainen (asiakasprojektipäällikkö)
p. 050 5377 866 [email protected]
Outi Elonheimo (toimitusjohtaja)
p. 0400 176 155 [email protected]