Transcript LAADULLISEN TUTKIMUKSEN FILOSOFINEN TAUSTA Rauno Huttunen 2013 Mitä kuvioissa tapahtuu? Miksi se oN tärkeä laadullisen tutkimuksen luonteen ymmärtämiseksi? On pakko hiukan selventää muutamia ontologisia ja epistemologisia käsitteitä eli.

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN
FILOSOFINEN TAUSTA
Rauno Huttunen 2013
Mitä kuvioissa tapahtuu? Miksi
se oN tärkeä laadullisen
tutkimuksen luonteen
ymmärtämiseksi? On pakko
hiukan selventää muutamia
ontologisia ja epistemologisia
käsitteitä eli on pakko puhua
filosofiasta.
•
Filosofia tarkoitti antiikin Kreikassa kaikkia
tietämisen lajeja lääketieteestä matema-tiikkaan.
Aristoteles jakoi tietämisen lajit teoreettiseen
(matematiikka ja uskonto), praktiseen (etiikka ja
politiikka) ja tuotannolliseen (poiesiksen
tutkinta).
Filosofiasta karanneet:
Mitä on filosofia:
Filosofia on tavalla tai toisella asioiden juuriin menemistä. Se
on radikaalia siinä mielessä kuin latinankielinen sana radix
on juuri. Perinteisesti filosofia on ollut eri filosofian osaalueisiin jakautuneiden peruskysymysten pohtimista.
Filosofia voidaan jakaa
1) Teoreettiseen filosofiaan
ja
2) Käytännölliseen filosofiaan
Teoreettinen filosofia:
1) ONTOLOGIA = Mitä on oleminen?
2) TIETOTEORIA = Mitä on tieto?
ONTOLOGIA:
Mitä on oleminen?
henki, aine, jumala, yksi, moni, luonto,
mahdollinen, välttämätön, absoluuttinen,
määräytynyt, sattumanvarainen,
tarkoituksellinen, yksittäinen, yleinen,
objektiivinen, subjektiivinen
MATERIALISMI
Maailma on perimmiltään
ainetta tai materiaa. Kaikki muu
on palautettavissa
(reduktionistinen materialismi)
siihen tai emergoituu siitä (ts.
emergenssi materialismi).
Karl Popperin käsitys tiedosta ja todellisuudesta
Yksilön mentaalinen
todellisuus
Päivi Tynjälä, Rauno Huttunen ja
Hannu L. T. Heikkinen 2004. Voiko
konstruktivisti olla realisti? Esitelmä
Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa
13.2.2004
Luonto
emergenssi
Kollektiiviset ideat
Ja konstruktiot
Yksilöllinen
maailma
emergenssi
Sosiaalinen
maailma
Fysikaalinen
todellisuus
IDEALISMI
Maailma on perimmältään ideaa tai
henkeä. Platonin objektiivisen
idealismin mukaan aineellinen maailma
tosiolevaisten ideoiden heikko
jäljitelmä. Berkeleyn mu-kaan
aineellinen maailma on har-haa ja
olemassa on vain Jumala ja yksittäiset
sielut (Matrix-maailma).
Realismi kontra nominalismi
(Käsite)Realismi:
Yleiskäsitteet ovat olemassa itsenäisesti.
Nominalismi:
Yleiskäsitteet ovat vain nimiä (nomen). Vain
yksi yksityisoliot ovat olemassa reaalisesti.
TIETOTEORIA/EPISTEMOLOGIA
Mitä on mahdollista tietää? Voim-meko
tietää olemuksia tai tosi-olevaisen?
Onko tietomme todellisuuden kuva?
Onko tieto konstruktio, joka kerro itse
olioista mitään? Mitä on totuus?
Tuleeko tieto kokemuksesta (induktio),
järjestä (deduktio) vai intuitiosta
(”abduktio”)?
Empirismi ja rationalismi
Empirismi:
Tieto a posteriori eli tieto tulee kokemuksesta.
John Locke; mieli on tabula rasa eli tyhjä taulu, johon kokemus
piirtää merkkinsä
Berkeley: saamme kokemuksemme suoraan Jumalan mielestä
Rationalismi:
Tieto a priori eli tietoa on ennen kokemusta.
Descartes, Spinoza, Leibniz
Totuusteoriat
REALISMI
KONSTRUKTIVISMI
Korrespondenssiteoria
Totuus on konstruktiota
Totuus on vastaavuutta
- onnistunutta käytäntöä
(pragmatismi)
- yhteisymmärrystä
(konsensusteoria)
- yhteensopivuutta
”Truth is out there.”
Totuus on
korrespondenssisuhde
mielteen (väitteen) ja
objektiivisen asiantilan
välillä.
(koherenssiteoria)
- ymmärrystä avaavaa
(hermeneuttinen totuuskäsitys)
- vallan tuottamaa
(vallan genealogia)
Regionaalinen ontologia ja
epistemologia
Johonkin tieteenalaan tai metodiin liittyvät
spesifit ontologiset ja episte-mologiset
kysymykset. Esimerkiksi laadullisen
tutkimuksen filosofiassa kysytään mitä
ovat laadullisen tutki-muksen kohteet
luonteeltaan (ontologia) ja mitä pidetään
tietona ja totuutena laadullisessa
tutkimuk-sessa (epistemologia).
METAFYSIIKKA
Metafysiikalla on tarkoitettu filosofisessa kirjallisuudessa viitattu joko koko teoreettisen filosofian
alaan tai pelkästään ontologiaan. Termi tulee
Aristoteleen kirjoitusten järjestä- järjestämisestä.
Fysiikan jälkeiset kirjoitukset nimettiin termillä ta
meta fysika eli kirjoitukset fysiikan jälkeen. Näissä
kirjoituksissa Aristoteles pohti perimmäisiä
kysymyksiä ja hän itse käytti nimitystä ensimmäinen
filosofia, josta siis myöhemmin on käytetty nimityksiä
metafysiikka, prima filosofia, perennaalinen (ikuinen)
filosofia ja ontologia.
Käytännöllinen filosofia
- tieteenfilosofia: Mitä on tiede?
- mielen filosofia: Mitä on tietoisuus?
- muodollinen logiikka: Mitä on pätevä päättely?
Nämä kolme joskus lasketaan teoreettiseen filosofiaa.
- taiteen filosofia: Mitä on kaunis, ylevä tai taide?
- etiikka: Mihin perustuvat oikea ja väärä?
- filosofinen antropologia: Mitä on ihminen?
- yhteiskuntafilosofia: Mitä valta, ideologia, tunnustus...
Sitten on olemassa ympäristöfilosofiaa, feminis-min filosofia,
soveltavaa etiikkaa, psykologian filosofiaa, matematiikan
filosofiaa, ruumiin filosofiaa, uskonnonfilosofiaa, retoriikkaa,
politiikan filosofiaa, kuoleman filosofiaa, kielifilosofiaa, urheilun
filosofiaa ja tietenkin myös KASVATUSFILOSOFIAA.
Filosofian valtavirtaukset
1) Analyytinen filosofia ja
uuspragmatismi
2) Hermeneutiikka, fenomenologia ja
eksistentialismi
3) Uusmarxismi ja kriittinen filosofia
4) Postmodernismi ja
dekonstruktionismi
Aristoteles (348-322 e.k.r.)
Selitti ilmiöitä päämäärästä eli
teloksesta käsin; teleologinen selittäminen. Esim. siemenen telos on
tulla kasviksi, ihmisen telos on
eudaimonia eli onnellisuus,
putovan kiven telos on päätyä
tasapainopisteeseensä etc.
Kausaaliselittäminen korvaa uudella
ajalla teleologisen selittämisen
Bacon, Kopernikus ja Galileo laittavat
alulle matemaattis-kokeellisen
menetelmän, luonnon empiirisen
tutkimisen ja deterministisen maailman
kuvan. Matematiikka on avain luonnon
selittämiseen. Päämääriä ei tarvita.
Jumala ja ideat ajetaan pois luonnontieteestä. Alkaa kehittymään sekulaari
luonnontieteellinen maailmankuvaa.
August Comte (1798-1857)
Positivistinen ajattelu on ihmiskunnan
ja yksilökehityksen korkein vaihe:
1) Teologinen vaihe
2) Metafyysinen vaihe
3) Positiivinen vaihe
Uuspositivismi
• Hans Reichenbachin Berliinin piiri ja
• Moritz Schlickin Wienin piiri
• mielekkyyskriteeri: teoreettisia lauseita
voidaan pitää mielekkäinä, jos ne voidaan
palauttaa havaintolaiseiksi – empiirisesti
tyhjät matemaattiset termit sallittiin. Kaikki
muu puhe on mieltävailla olevaa
metafysiikkaa
• Ludwig Wittegenstein ”taustapiruna”
Uuspositivismi
Jotta esimerkiksi yleislause ”Kaikki ihmiset
ovat filosofeja”, olisi mielekäs, se täytyy
palauttaa elementaarilauseiksi tyyliin
”Hannu Heikkinen on filosofi”, ”Leena
Kakkori on filosofia” etc. Tämä on teorian
täydellinen empiirinen kuvaus. Verifikointi
on näiden empiiristen lauseiden
todellisuuteen vertaamista. Kaikki lauseet
joille ei voida esittää empiiristä kuvausta
ovat kognitiivisesti merkityksettömiä
Teoria
Kaikki ihmiset ovat filosofeja.
Kaikki suomalaiset…
Kaikki saksalaiset..
Turkulaiset ovat..
Kölniläiset ovat…
Leena
Hans
Rauno
Lise
Empiirinen aineisto
Hirsjärvi ihmistutkimuksen kahdesta
perinteestä (Johdatus kasvatusfilosofiaan 1985)
Galileinen näkemys
Aristoteelinen näkemys
Inhimillisen toiminnan Inhimillinen toiminta on
luonne
rinnastettavissa muun luonnon
toimintaan, ja sitä voidaan tutkia
yhtä objektiivisesti kuin muita
luonnon objekteja
Inhimillisen toiminnan rinnastaminen luonnon toimintaan on
mahdotonta, koska inhimillisessä
toiminnassa on mukana
subjektiivinen elementti.
Inhimillisen toiminnan Inhimillistä toimintaa selittävät
aiheuttajat
subjektin ulkopuoliset tekijät.
Subjektin omat aikomukset
(intentiot) aiheuttavat toiminnan.
Sattuma ja
välttämättömyys
Sattumia ovat tapaukset, jotka
poikkeavat kausaalisten
invarianssien ennustamasta
välttämättömyydestä.
Sattumaa ovat asiantilat, jotka
toteutuvat ilman tietoista
intentiota.
Tiedon luonne ja sen
kriteerit
Tieto perustuu empiirisesti
havaittaviin invariansseihin. Se on
oleva kuvaamista ja selittämistä.
Tiedon lopullisena kriteerinä on
empiria. Totuus on teorian
korrespondenssia empiiristen
Tieto on tarkoitustietoa.
Tavoitteena on inhimillisen
toiminnan ymmärtäminen.
Tiedon lopullisena kriteerinä on
toiminnan tarkoitusten
autenttinen ymmärtäminen.
Luonnontieteet vs. ihmistieteen
• Metodologinen monismi: Nimitys näkemyksille, joiden
mukaan ihmistieteiden tulisi selittää tutkimuskohteitaan
pohjimmiltaan samalla tavalla kuin luonnontieteet ovat
lähestyneet luonnon ilmiöitä. Näin ihmistieteiden ja
luonnontieteiden välillä ei olisi tavoitteiden ja
menetelmien suhteen mitään jyrkkää laadullista eroa.
• Metodologisen dualismin mukaan ihmistieteillä on oma
luonnontieteiden lähestymistavasta jyrkästi ja
laadullisesti poikkeava lähestymistapa. Yleisimmin tällöin
ajatellaan, että ihmistieteille on ominaista erityinen
ymmärtävä lähestymistapa, jossa inhimillisiä toimijoita
tutkitaan jossain mielessä näiden omasta näkökulmasta.
Ilpo Halonen: www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/luhutf02.htm
(Popperilainen) Tieteellinen realismi
• Luonnontieteellisten teorioiden puhumat eihavaittavat asiat ovat todella olemassa. Monet
ilmaukset tieteellisessä teoriassa, jotka viittaavat eihavaittaviin asioihin, on otettava kirjaimellisesti.
Luonnontieteel- linen teoria antaa kuvauksia eihavaittavista kohteista, jotka ovat todella olemassa
”siellä”. Tieteelli-nen realismi vaatii
luonnontieteellisestä (ja miltä tahansa muulta
teorialta), että tieteen tulisi rakentaa
korrespondenssimielessä tosia kuvauksia. On
olemassa mielestä riippumaton maailma out there,
niin kuin todet luonnon-tieteelliset teoriat sen
esittävät.
Konstruktivismi/konstruktionismi
Hilary Putnam (sisäinen realismi/uuspragmatismi):
•kysymys ”mistä objekteista maailma koostuu?” on mielekäs vain jos kysymys
jatkuu ”what objects does world consist of… within a theory of description”
•on olemassa enemmän kuin yksi tosi teoria tai kuvaus maailmasta
•totuus on pikemminkin jonkinlainen idealisoitu hyväksyttävyys kuin
korrespondenssi
Sosiaalinen konstruktionismi (Berger & Luckman):
•todellisuus ja tieto ovat sosiaalisia konstruktioita
•tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja
tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä
käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita
• ihminen on samanaikaisesti sekä yhteiskunnallisen todellisuuden tuotos että
tuottaja. Ihminen tulee ihmiseksi (ts. sosialisoituu) kun hän sisäistää
olemassaolevan yhteiskunnallisen todellisuuden, mutta hän myös koko ajan
uusintaa ja tuottaa tätä yhteiskunnallista todellisuutta (symbolisina ja
materiaalisina objektivaatioina; ulkoistaminen).
Ei dikotomia, vaan jatkumo
Kasvatustieteen kenttää
ei ole tarkoituksenmukaista erotella dikotomisesti laadulliseen ja
määrälliseen tutkimukseen.
Methodological naivism
Methodological naivism
a
rg
u
m
e
n
ta
tio
nb
a
se
do
n
n
u
m
b
e
rsa
n
dc
a
lc
u
la
tio
n
sQ
U
A
N
T
IT
A
T
IV
E
a
rg
u
m
e
n
ta
tio
nn
o
tb
a
se
do
n
n
u
m
b
e
rsa
n
dc
a
lc
u
la
tio
n
sQ
U
A
L
IT
A
T
IV
E
.
..
.
.
.
.... .
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
. . . ...... . .. ....
.
.
. . . . . .. . . . . .
.. . . ...
. ...
.
Main distinctions seen between
quantitative and qualitative ‘paradigms’
qualitative
subjective
inductive
participant observation
anthropology
anti-naturalism
art
hermeneutics
aristotelian
teleological
finalistic
understanding
Verstehen
phenomenological
good/bad
quantitative
objective
deductive
survey techniques
sociology
naturalism
science
positivism
galilean
causal
mechanistic
explanation
Erklaren
logical positivism
good/bad
Asenteita laatu-määrä dikotomiaan
• Metodologiset fundamentalistit
(strong paradigmatic view)
– laadulliset ja määrälliset otteet ovat ontologisesti ja epistemologisesti niin
erilaatuisia, ettei niiden yhdistäminen käy päinsä
– sitoutuminen joko laadulliseen tai määrälliseen paradigmaan
• heikko paradigmaattinen näkemys
(weak paradigmatic view)
– laadullinen ja määrällinen tutkimus ovat kumpikin hyödyllisiä tutkimusotteita,
joiden yhdistäminen samassa tutkimuksessa on ongelmallista
• paradigmaattisen näkemyksen vastustajat
(opponents of paradigmatic view)
– Triangulaatio
– Mixed method
Realistinen konstruktivismi
Realistinen konstruktionismi
Konstruktiivinen realismi
Neorealismi
Realistinen
ontologia
On olemassa ihmismielestä ja kielestä
riippumaton todellisuus,
Konstruktivistinen
epistemologia
josta ihminen muodostaa tietoa järkensä
ja havaintojensa vuorovaikutuksessa ja
hänen sosiaalisen ja fyysisen ympäristönsä,
kielensä, kulttuurinsa ja kokemustaustansa
muodostamissa puitteissa
Päivi Tynjälä, Rauno Huttunen ja Hannu L. T. Heikkinen 2004. Voiko konstruktivisti olla realisti? Esitelmä
Aikuiskasvatuksen tutkijatapaamisessa 13.2.2004