Koiran liikuttaminen eri ikäkausina Luennoija: Silja Jokinen Fysioterapeutti AMK, eläinfysioterapeutti AMK Fysioterapia Jokinen P: 050 4442291 SJ Kehityskaudet Nartun terveydentila oltava hyvä ennen astutusta Ravitsemustilanne jo tiineysaikana tärkeä: pentujen luuston kehitys voi häiriintyä.
Download
Report
Transcript Koiran liikuttaminen eri ikäkausina Luennoija: Silja Jokinen Fysioterapeutti AMK, eläinfysioterapeutti AMK Fysioterapia Jokinen P: 050 4442291 SJ Kehityskaudet Nartun terveydentila oltava hyvä ennen astutusta Ravitsemustilanne jo tiineysaikana tärkeä: pentujen luuston kehitys voi häiriintyä.
Koiran liikuttaminen eri
ikäkausina
Luennoija: Silja Jokinen
Fysioterapeutti AMK, eläinfysioterapeutti AMK
Fysioterapia Jokinen
P: 050 4442291
SJ
Kehityskaudet
Nartun terveydentila oltava
hyvä ennen astutusta
Ravitsemustilanne jo
tiineysaikana tärkeä:
pentujen luuston kehitys voi
häiriintyä jollei emolla ole
riittävän suuria aminohappo, vitamiini- ja
mineraalivarastoja
Jos emo kärsii
energiavajauksesta, syntyvät
pennut heikkoja, levottomia
ja vaikeuksia
lämmönsäätelyssä
SJ
Liikuntaelimistön kehittyminen
Luusto ja lihaksisto kehittyy
perintötekijöiden ohjaamana
hedelmöittymisestä alkaen
Ravitsemus ja liikunta
vaikuttavat kehitykseen
Luiden muodostumisen ja
luutumisen kannalta ovat
sikiökausi ja ensimmäiset
elinviikot tärkeimpiä
SJ
Liian ”köyhä” ravinto
hidastaa luutumisprosessia –
rakennusaineista on pulaa –
altistaa kasvuhäiriöille.
Isoissa pentueissa maito
saattaa jäädä liian laihaksi
vaikka sitä olisi määrällisesti
tarpeeksi
Liian ”tuhti” ravinto kiihdyttää
kasvua, jolloin luutuminen ei
ehdi tapahtua tarpeeksi
nopeasti – altistaa myös
kasvuhäiriöille
Emon liikuttaminen
Hyvä fyysinen kunto tukee
tiineysaikaa, synnytystä ja
jaksamista pentujen kanssa
Liiallinen stressi/rasitus voi
vaikuttaa kiimakiertoa
pidentämällä
Tiineyden alkuvaiheessa
tavanomainen liikunta ok, kova
rasitus lopetetaan
Loppuvaiheessa liikunta nartun
ehdoilla
Synnytyksen jälkeen 1-2 viikon
päästä aloitetaan kevyt liikunta
– mm. edistää kohdun
supistumista ja eritteiden
poistumista
SJ
Pentuaika kasvattajan luona
Liikunta edistää luuston
mineralisoitumista ja
vahvistaa luiden
sälörakenteita
Lisää lihasmassaa
Koordinaatio ja tasapaino
vaativat harjoitusta
kehittyäkseen
3 – 4 viikon iästä alkaen
pentujen pitäisi päivittäin
päästä liikkumaan reippaasti,
mieluiten ulkona mutta
ainakin erilaisilla pinnoilla
Pentu nukkuu vielä paljon,
jopa 70% vuorokaudesta
SJ
Viikot 4-8
Pentujen luonne-erot alkavat
tulla näkyviin
Synnynnäiset liikemallit alkavat
jo näkyä
- 4 viikkoisella ei vielä
metsästyskäyttäytymistä mutta
seuraa ympäristöä ja voi
haukkua varoittavasti
- 5 viikkoisesta eteenpäin kohteilla
leikkimistä, pureskelua,
kantamista, ajaminen
- 6 viikkoisella jo vaanimista ja
hyökkäämistä kimppuun,
tappopuraisun harjoittelu,
kohteen pysäyttäminen
SJ
Nuori koira itsenäistyy ja sille
tulee sitkeyttä ja
omatoimisuutta, viimeinen
kehitysvaihe ennen
aikuisuutta (alle 1v)
Kasvuympäristöllä on
merkitystä – onko totutettu
erilaisiin ääniin ja paikkoihin
Pentukaan ei saa olla lihava
– ylipaino on riskitekijä
luuston kehitykselle ja lihava
on kömpelömpi ja
haluttomampi liikkumaan
Kasvualueet
Pitkien luiden päissä selvästi
erottuvat
kasvualueet/kasvulevyt
Litteät luut kasvavat kohdista,
joista ne liittyvät toisiin luihin
sekä kasvukeskuksista
Luutuu lopullisesti rodusta
riippuen alle 1 v – 2v ( kallo
jopa 3v)
Suurin kasvunopeus noin 3 kk –
7 kk iässä
Vaurioaltis
Luut tarvitsevat kuormitusta
SJ
Kasvuvyöhykkeiden vammat,
joihin liittyy murtuma tai
kasvulevyjen irtoamista voi
aiheuttaa kasvun loppumisen
ennen aikojaan – raaja voi
jäädä lyhyemmäksi tai luutua
väärään asentoon
Eturaajoissa häiriö voi aiheuttaa
raajan käyristymisen, jos
kyynärluu lopettaa kasvun
ennen värttinäluuta
Kasvuiän sairauksia
* Panosteiitti on yleensä
suurikokoisten koirien
kivulias sairaus, joka
ilmenee pitkissä putkiluissa
jotka näyttävät tiiviimmiltä
kuin tavanomaiset luut.
Ilmenee muutaman kk iästä
jopa 2,5v, paranee itsestään.
Osteochondritis dissecans OD
ilmenee olka-, kyynär-, polvi –
ja kinnernivelissä
: nivelrusto ei luudu ajallaan vaan
paksuuntuu kovaan
kuormitukseen joutuvissa
kohdissa. Tällöin kestävyys
heikkenee, rustoon voi tulla
halkeama ja/ tai irtopala ja
nivelneste vauriokohtaan
päästessään aiheuttaa
tulehduksen. Irronnut pala voi
liueta itsestään, siksi alussa
voidaan suositella tavallista
liikuntaa.
Osteokondroosi: yhteinen
nimitys useille kasvuaikana
puhkeaville sairauksille
Ilmenee useissa nivelissä ja
selkärangassa
SJ
Ennuste hyvä olkapäässä,
muissa nivelissä
varauksellinen.
Liikunnan tarve
Rotu
Sairaudet
Ikä
Vammat
Sukupuoli
Yksilölliset erot
Rakenne
Arjen aktiivisuus -
Laji
Tavoitteet
esim onko muiden
koirien seurassa vai
yksin
SJ
Liikemallit
Rodun alkuperäinen
käyttötarkoitus -
esim laumanvartijakoiralle ei
ole tyypillistä ravata pitkiä
matkoja
Myös koiran liikkumista voi
suunnitella niin, että se tukee
sen luontaisia taipumuksia
- pitkiä vai lyhyitä lenkkejä
- vauhti: tasainen vai
pyrähtelevä
Eri tarkoituksiin
valikoituneilla koiratyypeillä
ominaiset liikemallit, joita
tulisi koulutuksessa
hyödyntää
- säännöllistä vai
epäsäännöllistä
- millaiset leikit kiinnostaa:
takaa-ajaminen, painiminen,
etsiminen, vaaniminen,
kaivaminen, taistelu
SJ
Muoto
Jaottelu voima-, laukka- ja
ravaajatyyppiin
Laukkatyyppi on kaareva- ja
pitkälinjainen, kulmaukset
avoimet, kokonaisuus kevyt.
Liikkuu mielellään
laukkaamalla ja on nopea. (
vinttikoirat)
Ravaajatyyppi on linjoiltaan
laatikkomainen, korkeuttaan
pidempi ja hyvin
kulmautunut. Liikkuu
kestävästi ravaamalla.
SJ
Voimatyyppi on linjoiltaan
pyöreä,
voimakasrakenteinen,
lihaksikas ja rintakehä on
lyhyehkö. Liikkeet usein
ketterät. Vahva mutta ei
kovin kestävä.
Useimmat rodut
sekamuotoja. Rakenne
vaikuttaa sopiiko koira lajiin
jota halutaan harrastaa.
Suunnitelma
Ikä ja laji – monen vuoden
päästä parhaimmillaan ja
kuinka kauan
Peruskuntoa tarvitaan
aina, ja pk-harjoittelua
pitää olla eniten
SJ
Jos pohja pettää, altistuu
vammoille ja
keskittymiskyky ei riitä
väsyneenä
Lajitaitoja harjoitellaan
määrällisesti paljon, mutta
ajallisesti voi olla paljon
lyhyempiä harjoitteita
Voimaharjoittelu harkiten –
suuri lihasmassa vaatii
paljon hapetusta. Toisaalta
lyhyissä suorituksissa
nopeus ja voima usein
kytkeytyy toisiinsa
Koordinaatio
Kehonhallintaa voi alkaa
harjoittamaan jo
pikkupentuna: lelut, pehmeät
esteet joiden yli joutuu
kiipeämään, erilaiset alustat
jne
Hyppyjen sijaan opeta
pennulle tasapainoilua ,
muista turvallisuus esim:
jakkaralle nouseminen,
lankkua/ puuta pitkin
käveleminen
SJ
Agilityssä käytettävät esteet
hyviä harjoitteita muidenkin
lajien harrastajille
Autoilu, veneily – heiluvat ja
keinuvat paikat kehittävät
tasapainoa
Teetä erilaisia liikkeitä
molempiin suuntiin; esim
itsensä ympäri pyöriminen,
jalkojen välistä pujottelu,
opeta liikkumaan molemmilla
puolilla ei vain vasemmalla,
peruutelkaa jne
PERUSKUNTOKAUSI
PITKIÄ, HITAITA LENKKEJÄ ( 60MIN
YLÖSPÄIN, USEITA KERTOJA VIIKOSSA)
MATALA SYKETASO, KOIRA EI
HENGÄSTY TAI LÄÄHÄTYS AJOITTAISTA
MÄÄRÄLLISESTI ENITEN, POHJA
TAVOITTEENA LISÄTÄ
HAPENOTTOKYKYÄ KEHITTÄMÄLLÄ
HENGITYS- JA VERENKIERTOELIMISTÖN
TOIMINTAA
MAASTOLENKIT, RAVATEN TEHTÄVÄT
PYÖRÄ- TAI HIIHTOLENKIT, UINTI
ILMAN LEIKKEJÄ
SJ
LAJIHARJOITTELU
LAJI- TAI TAITOHARJOITUKSET HYVIN
ERILAISIA ERI RODUILLA /
KOEMUODOISSA
METSÄSTYSKOIRILLA
“NENÄNKÄYTTÖ”-HARJOITUKSET
KIINNIPITOKAUDELLA HYVIÄ, ESIM
JÄLJESTÄMINEN, ESINEIDEN /
MAKUPALOJEN ETSINTÄ JNE
HARJOITUKSIA USEIN, LYHYITÄ
AIKOJA KERRALLAAN
VÄSYNEENÄ EI KANNATA
HARJOITELLA
NOPEUSOMINAISUUKSIA SAADAAN
ESILLE TEKEMÄLLÄ
INTERVALLIHARJOITTEILLA KAUDEN
LOPPUPUOLELLA
LYHYET VEDOT – NOPEUS
PIDEMMÄT VEDOT VAUHTIKESTÄVYYS
SJ
VOIMAHARJOITTELU
PERUSKUNTOKAUDEN LOPPUPUOLELLA
LIMITTÄIN HAPENOTTOKYKYÄ LISÄÄVIEN
HARJOITTEIDEN KANSSA
VOIMAHARJOITTELU LISÄÄ
LIHASMASSAA, VOIDAAN TUKEA
RUOKINNALLA
RASKAAT, LYHYEHKÖT HARJOITUKSET 2
-3 KRT/VKO JA LISÄKSI PALAUTTAVAT
LENKIT
TAAKAN VEDÄTTÄMINEN,
UMPIHANGESSA TAI PEHMEÄSSÄ
HIEKASSA (YLÄMÄKEEN)
JUOKSUTTAMINEN, UINTI ( JOS EI OLE
HYVÄ UIMARI)
SYKE VOI NOUSTA HETKITTÄIN
KORKEALLE – RASKAS HENGITYS
MIETITTÄVÄ, TARVITAANKO? ISOT
LIHAKSET VAATIVAT PALJON HAPETUSTA
SJ
KILPAILU/ KÄYTTÖKAUSI
KISA- TAI KÄYTTÖKAUDELLA PSYYKEN HOITO KESKEISTÄ
– KOIRAN TULEE TÄSSÄ VAIHEESSA OSATA JA JAKSAA
VIREYSTILAA SÄÄDELLÄÄN HARJOITUSTEN MÄÄRÄLLÄ
HANKITTU KUNTO YLLÄPIDETÄÄN JA SÄILYTETÄÄN
LAJIHERKKYYS
YLIKUNNOSSA SUORITUSTASO LASKEE, TARKKUUS
KÄRSII JA KOIRA VOI TULLA HALUTTOMAKSI
USEIN HARJOITELLAAN LIIKAA KILPAILUJEN VÄLILLÄ
KÄYTTÖKOIRILLA ON OLTAVA RIITTÄVÄSTI LEPOPÄIVIÄ JA
HYVIN SULAVA, RIITTÄVÄN ENERGIAPITOINEN RAVINTO
SJ
JÄÄHDYTTELYKAUSI
HARJOITTELUA VÄHENNETÄÄN PÄÄTAVOITTEEN JÄLKEEN
VÄHITELLEN, EI SAA TEHDÄ ÄKKIPYSÄYSTÄ
LENKKIEN PITUUTTA LYHENNETÄÄN JA RASITTAVUUTTA
KEVENNETÄÄN
KEVYEMMÄLLÄ RUOKINNALLA TUETAAN SIIRTYMISTÄ
LEPOKAUTEEN
TÄSSÄ VAIHEESSA ON HYVÄ KOKEILLA JOTAIN UUTTA LAJIA,
MUTTA PUUHASTELUNA - EI VAIHDETA LENNOSTA UUSIIN
TIUKKOIHIN VAATIMUKSIIN
SJ
LEPOKAUSI
LEPOJAKSO ON TÄRKEÄ KOIRAKON MOLEMMILLE
OSAPUOLILLE!
LEVON AIKANA KEHO PALAUTUU JA RAVINNEVARASTOT
VOIDAAN TÄYTTÄÄ
HARJOITTELU SATUNNAISTA, KEVYTTÄ LIIKETTÄ JA
TAITOJEN YLLÄPITÄMISTÄ, MUKAVAA
”AKTIIVINEN LEPO”, JOS KILPAURA VIELÄ JATKUU,
EDELLISEN KAUDEN TYÖTÄ EI SAA HUKATA, ELI
PERUSKUNNON ON OLTAVA EDELLISEN KAUDEN
ALKUTILANNETTA KORKEAMMALLA UUDEN KAUDEN
ALUSSA
SJ
Harjoitusten rytmittäminen
- kunto kasvaa levon aikana
- tehokas harjoitus saa kehossa aikaan muutoksia,
jotka käynnistävät katabolisen aineenvaihdunnan
eli omia kudoksia hajottavan tilan stressin ja
tulehduksen takia
- elimistö reagoi korjaamalla vauriot levon aikana
- superkompensaatiossa elimistö korjaa vaurioita
”yli” jolloin anabolinen eli kudoksia uudelleen
rakentava aineenvaihdunta rakentaa aiempaa
vahvempaa ja rasitusta sietävää kudosta
SJ
Harjoituksen vaikutus
Lähde: Saarelainen Minna/ Koiran lihashuolto
SJ
Eri ikäisten treenaaminen
Fysiologista kelloa ei voi
nopeuttaa – solujen
toiminta sisäisesti
ohjelmoitua
Häiriötilanteissa oikea
ensiapu, lääkitykset,
liikunta ja ravitsemus
estävät lisävauriot ja
ikäänkuin nopeuttavat
paranemista
SJ
Liiallisella rasituksella ja
ravinnolla joka ei tue kasvua ja
kuormitusta voidaan haitata
kehon optimaalista toimintaa
Esim. jännevammassa vaurion
korjaaminen eli uusien
sidekudos- ja kollageenisolujen
sekä verisuonituksen
rakentaminen kestää 6 – 8
viikkoa. Jos rasitetaan liian
aikaisin ja tulee uusi vaurio
alkaa ”aika alusta”. Lisäksi
arvesta tulee paksumpi.
Pentukausi
Aika kasvattajan
luona:
pentujen keskinäinen
leikki tärkeää
vaihtelevat alustat,
ulkoilu, sopiva
elopaino
SJ
Uuden omistajan luona
liikkuminen pennun ehdoilla
ensimmäisten kuukausien ajan
Vapaana juoksemista, veteen
tutustumista, ajallisesti
vaihtelevan pituisia lenkkejä
sekä hihnassa että maastossa
Hihnalenkit tärkeitä; vauhtia voi
säädellä ja koiraa voi ohjata
raville. Pennulle/nuorelle
tavallista liikkua niin että etupää
ravaa ja takapää laukkaa
Peitsaaminen voi johtua
huonosta selän lihaskunnosta,
huonosta koordinaatiosta tai
huonoista mittasuhteista
Alle 1v
Koira jaksaa jo paljon ja
palautuu hyvin, mutta levolle on
annettava aikaa. Väsyneenä
tulee helposti vammoja. Liika
rasitus voi haitata lihasten ja
luiden kasvua - ravitsemus!
Hyppyyttämistä ei suositella
varsinkaan isokokoisille,
pienienkin kanssa maltettava –
omatoimista hyppimistä esim
maastossa voi tehdä
SJ
Harjoitteiden oltava
monipuolisia jotta myös
hermosto kehittyy kasvavan
kehon mukana
Leikinomaisuus jotta motivaatio
säilyy
Rajuja palloleikkejä tms
kannattaa vielä tehdä
rajoitetusti – luutuminen on
vielä kesken
Nuoruus 1- 2v
Kestävyysharjoittelua paljon
Liikkuuko koira vapaana
ollessaan oikeasti vai
kaivaako puskan takana
myyriä?
Lajiharjoittelu lisääntyy –
muistettava välillä pitää
helppoja harjoituksia ja
tarkistaa onko aiemmin
opitut asiat tarkasti tallessa
Helpoista ja onnistuneista
harjoituksista tulee
molemmille hyvä mieli
SJ
Uroksilla usein vielä noin 1½
vuotiaana murrosikä, nartut
yleensä jo ennen 1 vuotta
aikuistuneita – huomioitava
harjoittelussa
Kasvu loppuu noin 2
vuotiaaksi tullessa – koiran
pitäisi kestää hyppyjä ja
monenlaista kuormitusta
Rotukohtaisia eroja on; esim
jotkut metsästyskoirat ovat
ovat jo alle vuoteisena
”valmiita”, toiset rodut vasta
3- vuotiaana. Usein näkyy
myös käyttöiässä
vastaavasti.
Aikuinen
Peruskunto säilyy vähemmällä
harjoittelulla, painopiste
lajiharjoittelussa
Tarvittaessa kehitetään
erityisominaisuuksia tai
opetellaan kokonaan uutta
Kilpailevilla rutiinin hakeminen
erilaisissa paikoissa
harjoittelemalla ja kilpailemalla
tärkeää
Vammoja tulee lähes kaikille –
huolellinen hoitaminen ja
riittävän pitkä kuntoutusaika.
Kunto laskee pakkolevon
aikana nopeasti.
SJ
Kunnon kohotuksen voi
aloittaa minkä ikäisenä
tahansa, lenkkeilyä lisätään
esim 10 min päivässä lisää,
tai hölkätään muutama sata
metriä kävelyn sijaan
Sairaudet alkavat näkyä,
esim lonkan kehityshäiriöt
voivat alkaa vaivata pari –
kolme- vuotiasta. Hyvä
lihaskunto on moneen
vaivaan kuitenkin paras
hoito.
Eläkeläinen
Koirien keskimääräinen elinikä
nousee, vaihtelee kuitenkin
noin 6v – 12v. Vanhimmat noin
17 vuotiaita
Muunmuassa nivelrustot
rappeutuvat ( nivelet, välilevyt)
ja nivelen pinta voi vaurioitua,
tulee ”kulumaa”.
Ennaltaehkäisynä ja hoitona
käytetään esim glukosamiinia
Liikkumisen tarve vähenee,
mutta päivittäinen liikunta
tärkeää juuri edm rakenteiden
aineenvaihdunnan kannalta
SJ
Liikkuminen ja erilaiset tehtävät
ja harjoitteet pitävät myös
mielen virkeämpänä – vanhaa
koiraa ei saa unohtaa.
Löytyisikö eläkevirka?
On koiria, jotka vielä yli 10vuotiaana ovat käyttökoiria –
tämän tulisi olla tavoite eikä
varhaiskypsyys
Vuosittainen terveystarkastus
alkavien sairauksien varhaisen
tunnistamisen takia
Monelle vanhalle koiralle
perheen uusi pentu on paras
jumppaaja
Vanhuus
Kun liikuntakyky heikkenee
ja vireystila laskee, on levolle
annettava aikansa
Uudet paikat ja hälinä
saattavat tulla stressaaviksi,
huomioi etteivät aistit
välttämättä enää toimi
kunnolla
Rappeutuminen on
luonnollista, mutta poikkeava
muutos on huomioitava ja
hoidettava
SJ
Vanhuksen vauhti hidastuu
ja voi olla parasta lenkittää
se erikseen
Ärtyneisyys voi johtua esim
kivuista
Riittävä kipulääkitys
Kokeile liikkumisen sijasta
erilaisia tehtäviä, hajuaisti
säilyy koiralla usein hyvänä
loppuun asti
Uinti ei kuormita niveliä, ja
kesällä paremmaksi saatu
kunto kantaa pitkälle talveen
Rakenteen ongelmakohtia
•
Raajojen kulmausten tulisi olla tasapainossa
•
Liian suorat eturaajat kuormittuvat nivelistä
paljon, seurauksena iskunvaimennuksen
väheneminen – ajan kanssa esim. ”ranteen”
kulumista tai nuljuluiden murtumia
•
•
•
•
Vinossa kulkeva koira kompensoi usein myös
mittasuhteiden ongelmia ”raajat ei mahdu
rungon alle”
•
Niukat kulmaukset takana, useimmiten
polvikulmaus altistavat esim polvilumpion
sijoiltaan menolle tai ristisidevaurioille
Liian löysät ”ranteet” eli välikämmenet
kuormittavat myös eturaajaa väärin, esim
•
hyppyjen alastulossa joustaa liikaa ja vaatii
paljon voimaa työntää raaja suoraksi ( ranne ja
kyynärpää kuormittuu )
•
Lyhyt rintalasta ja/ tai muuten kehittymätön
rintakehä ei anna riittävästi tukea eturaajoille ja
selälle
Jos kulmaukset ovat edessä pienemmät kuin
takana, koira usein nostelee eturaajoja
korkealle hidastaakseen etuosan liikettä
saadakseen askelpituuden samaksi
Kintereen yliojentuminen altistaa kintereen
kulumille ja vammoille, voi olla epävakaa
ponnistaessa
Littanat varpaat eivät anna hyvää
iskunvaimennusta eivätkä toimi niin hyvänä
jousena liikkeelle kuin varpaat, joissa on
hyväasentoiset varpaat
•
Jyrkkä lantio rajoittaa reiden liikkuvuutta taakse
•
”kapea reisi” johtuu yleensä siitä että koiralla on
puutteeliset takakulmaukset eikä lihaksilla ole
laajaa kiinnittymispintaa
KIITOS YLEISÖLLE!
SILJA JOKINEN p:0504442291
Koiravastaanotto ell Pirkko
Rautjoen vastaanotolla
Ylämyllyllä ja Eläintohtori
Kivuttomalla Reijolassa
Ihmisten fysioterapia ja hieronta
Ylämyllyllä
www.fysioterapiajokinen.fi
www.mindiem.fi