Transcript Kokousasia PDF

Rakennus- ja
§ 75
ympäristövaliokunta/Byggnads
- och miljöutskottet
10.06.2014
Oikaisuvaatimus rakennusluvasta nro 2014-0155 / Koskela Jussi ja Katja /
Omakotitalon rakentaminen
587/10.03.00.00/2014
RAKYMP § 75
Rakennus- ja ympäristövaliokunta / Byggnads- och miljöutskottet
10.6.2014
Valmistelija/Beredare: lupavalmistelija Vesa Ruponen,
vesa.ruponen(at)sipoo.fi
Lupa-arkkitehti myönsi 7.4.2014 § 150 Jussi ja Katja Koskelan
hakeman rakennusluvan 2014-155 omakotitalon rakentamiseksi
kiinteistölle K553T6 RN:o 4:1682 Massbyn kylään T3 Taasjärvi II
asemakaava-alueelle. Samalla lupa-arkkitehti myönsi
toimenpideluvan 2014-156 vihervajan rakentamiseksi sekä
rakennusluvan 2014-157 maalämpökaivon rakentamiseksi.
Teppo Aro ja Neea Viertävä ovat 17.4.2014 jättäneet
oikaisuvaatimuksen myönnetystä rakennusluvasta 2014-155.
Oikaisuvaatimuksessaan Teppo Aro ja Neea Viertävä kertovat
olevansa tyytymättömiä rakennusvalvonnan päätökseen ja esittävät
että myönnetty rakennusluvan korot ja sijoittelu eivät vastaisi
rakennustapaohjeita eivätkä asemakaavaa.
X.X on 17.4.2014 jättänyt oikaisuvaatimuksen myönnetystä
rakennusluvasta 2014-155. Oikaisuvaatimuksessaan X.X kertoo
olevansa tyytymätön ja esittää, että tontin korot ja rakennusten
sijoittelu eivät vastaa rakennustapaohjeita eivätkä asemakaavaa.
Martin ja Hanna Lundström ovat jättäneet oikaisuvaatimuksen
myönnetystä rakennusluvasta 2014-155. Oikaisuvaatimuksessaan
Martin ja Hanna Lundström katsovat, että myönnetty rakennuslupa ei
vastaa asemakaavaa tai rakennustapaohjetta. Martin ja Hanna
Lundström katsovat, että yli +37.00 lattiakorkoa ei olisi tullut
hyväksyä eikä myöskään terassin ja pihan korkeusasemia. Lisäksi
he edellyttävät, että rakennusten sijoittelussa ja muodossa
noudatettaisiin tarkemmin asemakaavaa.
Jussi ja Katja Koskelalle on annettu mahdollisuus vastineen
laatimiseen oikaisuvaatimuksen johdosta. Jussi ja Katja Koskela
kertovat 30.4.2014 saapuneessa vastineessa asuinrakennuksen
suunnittelussa huomioiduista seikoista ja katsovat, että hanke on
asemakaavan mukainen.
Vt. Rakennusvalvontapäällikön ehdotus
Rakennus- ja ympäristövaliokunta jättää X.X oikaisuvaatimuksen
tutkimatta valitusoikeuden puuttumisen vuoksi.
Teppo Aron ja Neea Viertävän sekä Martin ja Hanna Lundströmin
oikaisuvaatimukset hylätään. Rakennusluvan myöntämiselle on ollut
maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset edellytykset.
Perustelut
Maankäyttö- ja rakennuslain 192 §:n mukaan valitusoikeus
rakennus- ja toimenpidelupapäätöksestä on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen
tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi
vaikuttaa; sekä
4) kunnalla.
X.X omistaman ja oikaisuvaatimuksen kohteena olevan tontin välissä
on yksi tontti ja kapea puistoalue. X.X ei tällöin ole viereisen tai
vastapäätä olevan alueen omistaja tai haltia. Koska muutkaan
maankäyttö ja rakennuslain 192 §:n mukaiset valitusoikeuden
perusteet eivät täyty, ei X.X:llä ole valitusoikeutta asiassa, ja hänen
oikaisuvaatimuksensa jätetään tutkimatta.
Maankäyttö- ja rakennuslain 135 §:n mukaan rakennusluvan
myöntämisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakennushanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakentaminen täyttää sille 117 §:ssä säädetyt sekä muut tämän
lain mukaiset tai sen nojalla asetetut vaatimukset;
3) rakennus soveltuu paikalle;
4) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus
sellaisen järjestämiseen;
5) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa tyydyttävästi ja ilman
haittaa ympäristölle; sekä
6) rakennusta ei sijoiteta tai rakenneta niin, että se tarpeettomasti
haittaa naapuria tai vaikeuttaa naapurikiinteistön sopivaa
rakentamista.
Oikaisuvaatimuksissa on kyse siitä, onko hanke asemakaavan ja
rakentamistapaohjeen mukainen. Alueella voimassa olevassa
asemakaavassa on osoitettu rakennusala sekä nuolimerkinnällä
rakennusalan sivu, johon rakennus on rakennettava kiinni. Tämän
lisäksi asemakaavassa on osoitettu rakennusala, jolle saa sijoittaa
talousrakennuksen. Jussi ja Katja Koskelan rakennusluvan mukaan
omakotitalo ja sen kanssa saman katon alle rakennettava
talousrakennus rakennetaan nuolimerkinnän mukaisesti kiinni
rakennusalan rajaan. Talousrakennuksen rakennusala antaa
asemakaavassa oikeuden sijoittaa talousrakennus kyseiselle alalle.
Sen sijaan merkintä ei velvoita sijoittamaan talousrakennusta
mainitulle alalle tai kiellä sijoittamasta talousrakennusta sen
ulkopuolelle.
Asemakaavan yleisten määräysten mukaan alueelle laaditaan
sitovat rakentamistapaohjeet. Rakentamistapaohje on laadittu
24.8.2011. Rakentamistapaohjeita ei ole kaavamääräyksestä
huolimatta laadittu sitovana. Tämän lisäksi rakentamistapaohje
itsessään sisältää ohjeen siitä, milloin korttelisuunnitelmista ja
rakennustapaohjeista poikkeaminen on mahdollista.
Myönnetty rakennuslupa poikkeaa rakentamistapaohjeista
rakennusmassojen sijoittamisen osalta. Tältä osin poikkeaminen on
vähäistä. Rakennuksen korkeusasemaa ei sen sijaan ole
asemakaavassa tai rakentamistapaohjeessa määrätty. Hankkeesta
annetun kaavoituksen lausunnon mukaan
”rakennuslupahakemuksen LP-753-2013-00047 suunnitelma on T3
Taasjärvi II asemakaavan ja rakennustapaohjeen määrittelemien
ympäristön laadun tavoitteiden mukainen. Vaikka suunnitelma
poikkeaa talousrakennus/autotallin sijainnin osalta asemakaavasta,
on huolellisella suunnittelulla saatu maastonmuodoiltaan vaikealle
tontille alueen laatutavoitteisiin ja kokonaisilmeeseen sopiva
suunnitelma. Autotalli on integroitu taitavasti osaksi
asuinrakennuksen massaa ja muodostaa näin yhden visuaalisesti
hahmottuvan rakennusmassan. Talousrakennuksen rakennusalalle
esitetään myös piharakennusta joka osaltaan tukee suunnitelman
asemakaavan tavoitteiden mukaisuutta.
Vaikka suunnitelma poikkeaa jossain määrin naapuruston
rakennuksista, sitoutuu ja sopeutuu rakennus materiaaleillaan ja
pihan käsittelyllään alueeseen. Sijainti korttelin 553 luoteisnurkassa
kahdelta sivulta viheralueeseen rajautuen tukee myös hieman
perustasosta poikkeavaakin rakentamista. Moderni ja samalla
rauhallinen, aikaa kestävä suunnitelma mahdollistaa laadukkaan
alueen ilmettä kehittävän rakennuksen syntymisen alueelle.”
Kokonaisuutena arvioituna poikkeama rakentamistapaohjeista on
sopusoinnussa alueen suunnitellun ja rakennettavan ympäristön
kanssa eikä vaaranna hyvää ja yhtenäistä rakennustapaa alueella.
Poikkeavat ratkaisut ovat kokonaisilmeeltään vähintään yhtä
korkeatasoisia tai parempaan kokonaislopputulokseen johtavia.
Hanke on alueella voimassa olevan asemakaavan mukainen ja
poikkeaa rakentamistapaohjeesta vähäisellä ja hyväksyttävällä
tavalla. Asiassa ei ole ilmennyt mitään sellaista, minkä perusteella
myönnettyä rakennuslupaa voisi pitää lainvastaisena.
Oikaisuvaatimukset tulee näin ollen hylätä.
Tf. byggnadstillsynschefens förslag
Byggnads- och miljöutskottet lämnar X.X begäran om omprövning
utan prövning på grund av att hon inte har besvärsrätt.
Teppo Aros och Neea Viertäväs samt Martin Lundströms och Hanna
Lundströms begäran om omprövning förkastas. Förutsättningar för
beviljandet av bygglovet har funnits enligt markanvändnings- och
bygglagen.
Motiveringar
Enligt 192 § i markanvändnings- och bygglagen har följande
besvärsrätt i fråga om ett beslut om bygglov och åtgärdstillstånd:
1) ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget
område,
2) ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande
eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka,
3) den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar, samt
4) kommunen.
Mellan den tomt som X.X är ägare till och den tomt som är föremål
för begäran om omprövning finns en tomt och ett smalt parkområde.
X.X är därmed inte ägare eller innehavare till ett invid eller mittemot
beläget område. Eftersom inte heller de övriga grunderna för
besvärsrätt enligt 192 § i markanvändnings- och bygglagen uppfylls,
har X.X inte besvärsrätt i ärendet och hennes begäran om
omprövning lämnas utan prövning.
Enligt 135 § i markanvändnings- och bygglagen är förutsättningen
för att bygglov ska beviljas på ett detaljplaneområde att
1) byggprojektet överensstämmer med den gällande detaljplanen,
2) byggandet uppfyller de krav som ställs på det i 117 § samt andra
krav som ställs i denna lag eller med stöd av den,
3) byggnaden är lämplig på platsen,
4) till byggplatsen finns en användbar infartsväg eller att det är
möjligt att ordna en sådan,
5) vattentillgången och avloppsvattnet kan skötas på ett
tillfredsställande sätt och utan olägenheter för miljön, samt att
6) byggnaden inte placeras eller byggs så att den orsakar en granne
onödig olägenhet eller försvårar ett ändamålsenligt bebyggande av
en grannfastighet.
I begärandena om omprövning är det fråga om huruvida projektet
överensstämmer med detaljplanen och byggnadsanvisningarna. I
den gällande detaljplanen på området är byggnadsytan utmärkt och
den sida av byggnadsytan som byggnaden ska byggas på markerad
med en pil. Dessutom är den byggnadsyta där en ekonomibyggnad
får placeras utmärkt i detaljplanen. Enligt Jussi och Katja Koskelas
bygglov byggs ett egnahemshus och en ekonomibyggnad under
samma tak som egnahemshuset enligt pilmarkeringen på
byggnadsytans gräns. Byggnadsytan för ekonomibyggnad tillåter i
detaljplanen att en ekonomibyggnad placeras på detta område.
Däremot innebär markeringen inte ett krav på att en
ekonomibyggnad ska placeras på nämnda område eller förbjuder att
en ekonomibyggnad placeras utanför det.
Enligt de allmänna bestämmelserna i detaljplanen utarbetas
bindande byggnadsanvisningar för området. Byggnadsanvisningarna
har uppgjorts 24.8.2011. Byggnadsanvisningarna har trots
planbestämmelsen inte gjorts bindande. Dessutom innehåller
byggnadsanvisningen i sig en anvisning för när det är möjligt att
avvika från kvartersplanen och byggnadsanvisningarna.
Det beviljade bygglovet avviker något från byggnadsanvisningarna
när det gäller placeringen av byggnadsmassorna. Byggnadens nivå
bestäms däremot varken i detaljplanen eller i
byggnadsanvisningarna. Enligt planläggningens utlåtande om
projektet ”överensstämmer planen för bygglovsansökan
LP-753-2013-00047 med de mål för omgivningens art som ställs i
detaljplanen för T3 Tasträsk II och byggnadsanvisningarna. Även om
planen i fråga om ekonomibyggnadens/garagets läge avviker från
detaljplanen, har man för tomten som har en svår terrängform
genom omsorgsfull planering fått en plan som lämpar sig för
kvalitetsmålen för området och det helhetsintryck området ger.
Garaget är skickligt integrerat i boningshusets massa och bildar på
så vis en visuellt logisk byggnadsmassa. För ekonomibyggnadens
byggnadsyta föreslås också en gårdsbyggnad som stöder planens
överensstämmelse med målen i detaljplanen.
Även om planen i någon mån avviker från byggnaderna i
grannskapet, binds och passar byggnaden med sina material och
behandlingen av gården ihop med området. Läget i det nordvästra
hörnet av kvarter 553 där den på två sidor gränsar till ett grönområde
stöder också ett byggande som något avviker från basnivån. Den
moderna och samtidigt lugna, tidlösa planen möjliggör en byggnad
som framhäver det högklassiga områdets utseende.
Ur helhetssynvinkel överensstämmer avvikelsen från
byggnadsanvisningarna med den planerade och byggda miljön på
området och äventyrar inte ett gott och enhetligt byggsätt på
området. De avvikande lösningarna ger helhetsintrycket att de är
minst lika högklassiga eller leder till ett bättre slutresultat.
Projektet överensstämmer med den gällande detaljplanen på
området och avviker på ett obetydligt och godtagbart sätt från
byggnadsanvisningarna. I ärendet har inte framkommit någon
omständighet som skulle leda till att det beviljade bygglovet kan
betraktas som lagstridigt. Begärandena om omprövning ska sålunda
förkastas.
Päätös
Rakennus- ja ympäristövaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän
ehdotuksen.
Beslut
Byggnads- och miljöutskottet godkände enhälligt föredragandens
förslag.
__________