Transcript Aito yhdenvertaisuus koulussa. Syrjinnän vastainen pedagogiikka

Aito yhdenvertaisuus
koulussa
Syrjinnän vastainen pedagogiikka
Tuija Itkonen & Mirja-Tytti Talib, 2012
Opettajan ammatti
Velvoittaa
• sitoutumaan lainsäädäntöön ja opetussuunnitelmiin
• kehittämään ja ylläpitämään ammattitaitoa
Edellyttää
• herkkyyttä tunnistaa eettisiä ongelmia ja valmiutta toimia ammattietiikkaa
noudattamalla
• oikeudenmukaisuutta mikä ilmenee konfliktitilanteissa
• tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämistä sekä syrjinnän ja suosimisen
välttämistä
Eettisten periaatteiden lähtökohtana on YK:n ihmisoikeuksien julistus:
• velvoittaa ihmisarvon kunnioittamista riippumatta esimerkiksi ihmisen:
sukupuolesta, iästä, ulkonäöstä, sukupuolisesta suuntautuneisuudesta,
uskonnosta, alkuperästä, yhteiskunnallisesta asemasta, mielipiteistä,
kyvyistä ja saavutuksista
(OAJ, 2006)
Käsitteitä
Ennakkoluulot ja stereotypiat ovat sosiaalista luokittelua, joka ennakoi muiden
toimintaa
- myönteistä tai kielteistä asennetta yksilöä tai ryhmää kohtaan; eivät huomioi
yksilöllisiä eroja (Helkama et al. 1998).
– kielteisinä ajatuksina, uskomuksina ja tunteina ne voivat näkyä syrjivänä
käyttäytymisenä yksilö (Renko 2012, 11).
Syrjinnässä negatiiviset uskomukset ja asenteet muuttuvat käytökseksi.
– Koulussa syrjinnän tietoisena tarkoituksena on suosia tiettyä ryhmää tai
oppilasta toisten kustannuksella.
– Yksi syrjinnän mekanismeista on puolueellisuus. (Jasinskaja-Lahti et al., 2002)
Rasismissa ajatellaan tietty ihmisryhmä toiseen ryhmään nähden moraalisesti,
älyllisesti ja kulttuuriltaan ylivoimaiseksi. (Jasinskaja-Lahti, et al. 2002).
- Rasismi on tietoista vihamielistä toimintaa, jonka tarkoituksena on tuottaa
vahinkoa (emt., 29)
-Uusrasismi ei aseta väestöryhmiä ja kulttuureja samalla tavoin avoimesti
arvojärjestykseen kuin aikaisempi rasismi.
-Se määrittää, ketkä ovat yhteiskunnan “oikeita” jäseniä ja ketkä eivät siihen
kuulu.
Syrjinnän kriteerit
Syrjinnän määrittelyn ytimessä on ihmisten erilaisuuden tunnustaminen ja
sen hyväksyminen:
•
Suomen perustuslaki (731/1999) kieltää syrjinnän:
http://www.finlex.fi/fi/laki/smur/1999/19990731
•
Yhdenvertaisuuslaki (2004/21) tarkentaa välittömän ja välillisen syrjinnän:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021
Häirintä/kiusaaminen on syrjintää: henkilön tai ihmisryhmän arvon
tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista luomalla uhkaava, vihamielinen,
halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (Yhdenvertaisuuslaki 2004/21, 6 §).
•
Perusopetuslaki (628/1998): http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980628
Tasa-arvolaki (1986/609): http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1986/19860609
edellyttävät opettajan luovan tasavertaiset olosuhteet kaikille oppilaille osallistua
opetukseen, saavuttaa oppimistavoitteensa ja pystyvän kehittämään itseään koko
elämän aikana koulun jälkeenkin.
Syrjintä
Tietoon tulleet
kiusaamistapaukset
21%
Kiusaamistapaukset, jotka eivät ole tulleet
tietoon
79%
Kiusaamisen kätketyt vaikutukset:
Stressi, pelokkuus, masennus ja heikko itsetunto
Uwe Kils
Koulukiusaaminen
•
on syrjintää
•
on systemaattista vallan ja voiman väärinkäyttöä –
•
on toistuvaa ja tahallista käyttäytymistä
•
kohdistuu yhteen ja samaan oppilaaseen
•
Tavoitteena on tuottaa uhrille pahaa mieltä uhkaamalla, halventamalla,
nöyryyttämällä tai muulla vihamielisellä käyttäytymisellä. (Salmivalli 2003)
•
Kiusaamisessa on kyse valtasuhteista ja ryhmädynamiikasta: osapuolten roolit,
alistuja(t) ja alistettu, nöyryyttäjä(t) ja nöyryytetty ovat selkeitä. (Salmivalli 2003)
•
Kiusattu ei ole tasaveroinen puolustautumaan kiusaajaa vastaan. (Hamarus 2012)
Miksi kiusataan
•
•
•
•
•
•
(Hamarus 2006)
Kiusaajaa tai kiusattua ei voi tunnistaa joidenkin tiettyjen piirteiden perusteella:
liian laiha tai lihava, köyhä tai varakas, hyvä tai huono koulussa, perheellä väärän
värinen auto, jne.
Kiusaaminen tuotetaan kulttuurisiin arvostuksiin: ulkonäköön tai
käyttäytymiseen, sairauteen tai vammaan, etnisyyteen, uskontoon tai
maailmankatsomukseen, koulumenestykseen, noloihin tapahtumiin tai perheeseen
liittyviin ominaisuuksiin, jne.
Kiusaamisilmiöön näyttää liittyvän sosiaaliluokka – ei kulttuurinen eriarvoisuus.
Kiusaajan tavoitteena on koota itselleen suosiota, jolla vahvistaa omaa
asemaansa ja valtaansa.
Epävarmuus, kateus, vinoutunut käsitys sosiaalisista suhteista tai rooleista, hyvän
käytöksen tai mallin puute.
Kiusatun tilanne on vaikea ja moniselitteinen: saadakseen kiusaamisen
loppumaan, hän saattaa pyrkiä muuttamaan itseään. Tämä altistaa kiusatun
masennukselle eikä johda kiusaamisen loppumiseen. Aina löytyy uusia syitä
kiusata.
Syrjintä ja rasismi koulussa
– kuka ei kuulu joukkoon?
•
Suosiohierarkiat ja kaverisuhteet ohjaavat lasten ja nuorten sosiaalista
vuorovaikutusta (Souto 2011).
•
Samanlaisuuden ja tavallisuuden normi ohjaa erilaisiksi koettujen oppilaiden
ulossulkemiseen.
– Erilaisuus ilmaistaan kyseenalaistamattomana ja pysyvänä ominaisuutena erilaiseksi nimetyn todellisia kykyjä ja omakohtaista toimijuutta ei nähdä
erilaisuuden takaa.
– Määrittely lokeroi ja estää yksilön yhdenvertaisen mahdollisuuden toimia –
marginalisoituminen vahvistuu. Erilaisuudesta tulee entistä vaikeammin
kohdattavaa asia.
•
Opettaja ei voi määritellä kuka tai mitä oppilas on identiteetiltään.
Syrjintää kokeneet vähemmistöt Suomessa
•
romanit, saamelaiset (Rasmus 2011),
•
suomenruotsalaiset ja muut kielivähemmistöt (mm. Ristola 2010),
•
vammaiset ja pitkäaikaissairaat (mm. Kankkunen, Harinen, Nivala & Tapio 2010),
•
maahanmuuttajataustaiset (mm. Talib 1999; Soilamo 2006; Salmivalli 2010; Souto 2011),
•
seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt (mm. Lehtonen, 1995; Huotari et al. 2010),
•
sateenkaariperheet ja niiden lapset, etniset ja uskonnolliset vähemmistöt
(mm. Lepola et al., 2007).
Kiusaaminen prosessina
Erilaisuuden
havaitseminen ja
nimeäminen
Kiusaajan ja
yhteisön
toiminta
Tarinat
Haukkuminen
Tökkiminen
Nimittely
Testaaminen Vieroksunta Eristäminen
Maine/ Rituaalit
Fyysinen
päällekäyminen
Eristäminen koko
yhteisöstä
Toimintatapa
Kiusatun
toiminta
Halu kuulua
ryhmään
Ei välitä/ Eristäytyminen
itkee/
vaikenee/
yrityksiä
tulla ryhmään
Epätoivoinen teko/
ulkopuolinen
puuttuminen
Itsestä lähtevä vahvuus
Ystävän tuki
10
Pohdi kuvaa.
Mitä päättelet tytön ilmeistä, asennoista ja rooleista?
Elisa Avikainen
Nelli Carlson
Varpo Yrjönsuuri
Suora kiusaaminen
Fyysinen:
lyöminen, potkiminen, nipistely, raapiminen
tökkiminen, hiuksista tai vaatteista repiminen
uhrin jättäminen lukittujen ovien taakse
uhrin omaisuuden rikkominen, kätkeminen tai varastaminen
Henkinen:
uhrin haukkuminen, kiristäminen, nimittely ja uhkailu
Sosiaalinen:
uhrin ystävyys- ja kaverisuhteiden manipulointi
uhrin poissulkeminen ryhmästä (eristäminen)
uhrin kohtelu kuin häntä ei olisi olemassakaan (sivuuttaminen)
loukkaavien huhujen ja juorujen levittäminen
vihjailu ja pahan puhuminen takanapäin
uhkaava tai pilkallinen äänenkäyttö
uhkaavat ilmeet, eleet ja katseet
Epäsuora kiusaaminen
Loukkaavien huhujen ja juorujen
levittäminen
Vihjailu ja pahan puhuminen
takanapäin
Uhkaava tai pilkallinen äänenkäyttö
Uhkaavat ilmeet, eleet ja katseet
Harkittu nimen väärinääntäminen
Korostusten ja puheen imitointi
Kieltäytyminen yhteistyöstä
Kieltäytyminen istumasta toisen
vieressä
Ilkeiden etnisten vitsien kertominen
Rasististen vitsien kertominen
(esim. manne- ja banaanivitsit)
Tiia Saari
Mitä kiusaaminen tuottaa?
Stereotypiauhka (Steele 1997)
Kohdatessaan negatiivista tai vihamielistä sosiaalista peilautumista (rasismi ja
kiusaaminen) aiheuttaa oppilaassa stressiä, joka edelleen vaikuttaa oppimiseen –
alisuoriutumiseen. Stereotypiauhka vaikuttaa suoraan identiteettiin tapahtumahetkellä
ja kasautuvasti.
Monet vähemmistöjä edustavat lapset ja nuoret kehittävät kaksoistietoisuuden: He
katsovat itseään muiden silmin ja muokkaavat omakuvaansa katseiden kertoman säälin
ja halveksunnan kautta (Du Bois 1986).
•
http://www.youtube.com/watch?v=5m-xhE2MAY8
•
Positiivinen palaute ei yksin riitä kompensoimaan päivittäistä negatiivista kohtelua.
•
Lapseen tai nuoreen kohdistuvat määritteet (opettaja ja muut oppilaat)
toimivat itseään toteuttavina, jolloin lapsi tai nuori muuttuu odotusten kaltaiseksi
(vrt. Rosenthal & Jacobson 1968).
Pohdi kuvaa
Iina Ruuskanen
Koulu yhdenvertaisuuden toteuttajana
Monikulttuurisuuskasvatuksen ulottuvuudet
Minna Vainiola
Ennakkoluulojen vähentäminen:
Opettaja voi vaikuttaa oppilaiden ennakkoluuloihin ja asenteisiin esimerkiksi
oppimateriaalien valinnalla, ryhmätoiminnalla ja avoimilla keskusteluilla. Tavoitteena on
tietoisuuden lisääminen eri kulttuureista ja elämänmuodoista (Banks 2005).
Tasavertaisuuden/yhdenvertaisuuden pedagogiikka
korostaa oppilaiden lähtötason ja taustan ymmärtämistä ja huomioimista siten, että
jokaisella oppilaalla olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet menestyä opinnoissa ja
elämässä.
Opettaja voi ohjata oppilaita tiedostamaan, kenen näkökulmasta asioista päätetään, ketä
tai keitä kuunnellaan ja mitä luetaan ja kuka saa tehdä mitäkin (Nieto 2006).
Koulukulttuurin ja sosiaalisten rakenteiden vahvistaminen
edellyttää sekä oppilaiden että koko henkilökunnan (siistijöistä ja keittiöhenkilökunnasta
lähtien aina opettajiin ja rehtoriin asti) sitoutumista ja yhteisen hengen luomista
yhdenvertaisen koulun toteutumiseksi.
Henkilökunnalla on tärkeä rooli myönteisten ryhmienvälisten suhteiden luomisessa ja
ylläpidossa
Opettajan ammatillinen eetos
Opettajan yhdenvertaisuutta edistävä toiminta edellyttää laajentunutta
itseymmärrystä, kriittistä suhtautumista työhön, empatiaa ja erilaisten
todellisuuksien ja elämänmuotojen ymmärrystä.
Opettajan eettisyys ilmenee vuorovaikutustilanteissa.
Ammatillinen
eetos
Ammattitaito
Etiikan säännöt
Vastuu
Oikeudenmukaisuus
Huolenpito
Totuudellisuus
Sitoutuminen
(Oser 1991, 220)
Oppilaasta huolehtiminen
•
•
•
•
Huolehtiva vuorovaikutus on enemmän kuin ystävällisyys ja hyväntahtoisuus.
Se on ammatillisuutta, kärsivällisyyttä, peräänantamattomuutta ja oppilaiden
vahventamista.
Opettajan toiminnan tulee suuntautua oppilaan oppimiseen – muuten se voidaan
tulkita välinpitämättömyydeksi.
Opettaja uskoo jokaisen oppilaan kykyihin ja oppimismahdollisuuksiin. (Gay 2000)
Kiusaamista selvittäessä opettajan tulisi
•
muistuttaa oppilaita, ettei vika ole kiusatussa itsessään, vaan kiusaamisessa on kyse
suosion keräämisestä, vallan ja aseman hankkimisesta kaveriporukoissa.
•
Rehtori tai kollega keskusteluissa aina mukana.
•
ohjata oppilaita ajattelemaan, onko asiallista tukea arveluttavin keinoin rakentuvaa
valta-asemaa (Salmivalli 2003; Hamarus 2012).
•
puhua oppilaille kiusaamisen motiiveista ja mekanismeista, miten ne liittyvät lasten
ja nuorten normaaliin, arkipäiväiseen elämään.
•
ohjata oppilas oppimaan, mitä itselle saa ja ei saa tehdä (voimaantuminen ja
ymmärrys omasta arvokkuudesta
•
KiVa-koulu: www.kivakoulu.fi
•
Elävä kirjasto: http://www.keks.fi/elavakirjasto
Keinoja yhdenvertaisuuden edistämiseksi
•
materiaalien ja menetelmien valinnalla suuri merkitys oppimiseen
•
sisällöt linkitettävä lasten ja nuorten todellisuuteen
•
hyvä oppilaan- ja ryhmädynamiikan tuntemus
•
oppilaiden erilaiset taustat tulisi huomioida – myös oppimistyylit (Banks 2005)
•
Eriyttäminen
•
huomioitava oppilaiden yhdenvertainen kohtelu – ei kuitenkaan kaikkien
kohtelemista samalla tavalla (Mahon 2007)
•
monipuoliset työskentelymenetelmät: mm. yhteistoiminnallinen oppiminen,
draamatyöskentely (Banks 2005)
Yhteistoiminnallisuus (Sahlberg & Leppilampi 1994)
vaikuttaa kouluviihtyvyyteen ja lisää yhteisöllisyyttä
•
Ryhmän jäsenet riippuvaisia toisistaan; ”kaikki yhden, yksi kaikkien puolesta”
•
Ryhmän jäsenillä yksilöllinen vastuu
•
Heterogeeniset ryhmät; erilaisuuden hyväksikäyttö
•
Yhteinen, asenteellisella tasolla jaettu johtajuus
•
Ryhmän jäsenillä vastuu muista ja koko ryhmän toiminnasta
•
Tehtävätietoisuus ja sitoutuminen kotiryhmään
•
Vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen (mm. eri roolien avulla)
•
Oppiminen toiminta, opettaja tarkkailee ohjaten ja kannustaen
•
Ryhmä arvioi omaa työskentelyään: palaute ja arvostelu
•
Ryhmän jäsenet tukevat toistensa persoonallista kasvua ja itsearvostusta;
kuuntelu, arvostus, oman panoksen antaminen ryhmän toimintaan
Oppilaiden osallistaminen
•
Oppilaiden ajatusten hyödyntäminen oppisisältöihin,
opetusmateriaaleihin, projekteihin, juhliin
•
Oppilaiden sitouttaminen
•
Hiljaisten oppilaiden huomioiminen
•
Yhteiset koulun juhlat / tapahtumat
•
Oppilaslähtöisyys
Kirjallisuus
avartaa maailmankuvaa ja tutustuttaa eri elämänmuotoihin
Valintakriteereitä lasten ja nuorten kirjallisuudelle
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Vähemmistöhahmot kuvattava vahvoina ja itsenäisinä, ei avuttomina.
Erilaiset elämäntavat kuvattava aidosti ja monimuotoisesti, ei yleistyksinä
(tarina ja kuvitus).
Dialogin edustava asianmukaista ryhmän suullista perinnettä.
Vähemmistöhahmojen oltava ryhmiensä johtajia ja ratkaistava omat
ongelmansa. Valtaväestöllä ja vähemmistöillä välillä jaettua valtaa
Vähemmistöhahmot eivät ole vain sivurooleissa.
Juoni, dialogi ja kuvitus eivät sisällä negatiivisia tai vääriä stereotypioita
Sanaston oltava neutraalia: ei sanoja, jotka kuvaavat hahmoja, kulttuuria tai
elämänmuotoa ennakkoluuloiseen sävyyn.
Teokset eivät sisällä väärintulkintoja historiasta ja asiat esitetty useammasta
näkökulmasta.
Tarinassa ei asioita, jotka hävettäisi tai loukkaisi lapsilukijaa, jonka kulttuuria
teos kuvaa (vaikutus lapsen minäkuvaan).
Johnson Higginsiä (2000) mukaillen
Draama ja teatteritoiminta
•
Kyky hahmottaa itseään, maailmaa ja erilaisia elämänmuotoja kehittyy.
•
Roolityöskentelyn avulla uusia merkityssuhteita ihmisten väliseen kanssakäymiseen,
tunteisiin, tilanteisiin ja tiloihin.
•
Tukee erilaisten sosiaalisten vuorovaikutusmallien harjoittelua ja mahdollistaa
koulutyöstä poikkeavat työskentelytavat.
•
Fiktiiviset roolit rikkovat luokissa tai ryhmissä omaksuttuja oppilasrooleja.
•
Lisäävät ilmaisuvalmiuksia ja -taitoja ja tukevat itseluottamuksen ja itsetuntemuksen
kehittymistä.
•
Kehon kielen ilmaisutaidot ja tulkinta vahvistuvat.
(Toivanen 2007)
Taito- ja taideaineet
Kuvataiteet, käsityö, musiikki, liikunta
•
tärkeä väylä kaikille oppilaille yhdenvertaisuuteen
•
auttavat hahmottamaan ympäröivää maailmaa, tukevat itsetuntemuksen
kehittymistä ja minäpysyvyyttä
•
kehittävät identiteettiä (kehollisuus ja visuaalisuus)
•
kehittävät itseilmaisua ja toimivat välineinä onnistumisen ja osaamisen
kokemuksille.
•
liikunta ja urheilu kehittävät kehon hallintaa, voimaantumisen ja elämänhallinnan
tunnetta - toimivat väylänä uudenlaisille sosiaalisille suhteille.
Myönteisen itsetunnon
rakentumiseen tarvitaan
tunne turvallisuudesta, kuulumisesta ja
osallisuudesta, tukea minäkuvan rakentumiselle,
tavoitteellisuutta ja tunne osaamisesta.
(Reasoner 1994)
Turvallisuus
henkinen & fyysinen
Määrittele säännöt yhdessä oppilaiden kanssa
• Johdonmukainen myönteinen palaute sääntöjen noudattamisesta.
• Selkeitä seurauksia sääntöjen rikkomisesta.
• Varmista: jokainen ymmärtää oikeutensa ja vastuunsa sääntöjen puitteissa.
Pidä yllä oppilaiden arvokkuutta ja itsekunnioitusta
• Kannusta myönteisesti oppilaita, jotka noudattavat sääntöjä.
• Mieti keinoja, joilla oppilas voi itse kontrolloida käytöstään.
• Työskentele korjaavaa ohjausta tarvitsevien oppilaiden kanssa.
Neljä tärkeintä!
• Muista, että kaikki ei ole neuvoteltavissa.
• Pyri edistämään oppilaiden henkilökohtaista vastuuta.
• Näytä, että uskot ja luotat oppilaan kykyihin.
• Käyttäydy itse odotusten mukaisesti.
Identiteetti/minäkuva
perusta lapsen itsetunnolle
Huomioi ja kunnioita yksilöllisyyttä
• Jokaisella oppilaalla on oma nimi ja vain sitä käytetään.
• Kohdista huomiosi oppilaaseen yksilönä.
• Tiedosta, että oppilas voi liikkua eri identiteettien välillä.
Tue myönteisen minäkuvan rakentumista
• Auta oppilasta tiedostamaan omat vahvuutensa ja heikkoutensa.
• Kohdista huomiosi oppilaan vahvuuksiin.
• Vältä negatiivisen omakuvan vahvistamista.
• Tunnista ne, jotka erityisesti tarvitsevat tukeasi.
• Ilmaise oppilaalle välittämisen ja hyväksymisen tunteesi.
Kolme tärkeintä!
• Myönteinen palaute ensin, sitten rakentavasti korjattavat asiat.
• Älä kohdista arviotasi oppilaan persoonaan, vain toimintaan.
• Pyri neutraaliin tai positiiviseen palautteeseen.
Tunne osallisuudesta:
Joukkoon kuuluminen on tärkeää jokaiselle oppilaalle
Pyri luomaan hyväksyvä ilmapiiri
• Arvosta oppilaan ajatuksia ja tunteita.
• Huomioi jokaisen osallisuus.
• Mieti toimintaa ja tilanteita, joissa oppilaat saavat muilta tunnustusta osaamisestaan.
• Opeta oppilaita tunnistamaan milloin voi esiintyä yksilönä ja milloin osana ryhmää.
• Opeta sosiaalisia taitoja, hyviä tapoja ja tahdikkuutta.
Rohkaise toimivia kaverisuhteita ja luo yhteishenkeä
• Käytä yhteistoiminnallista oppimista.
• Sitouta oppilaat osallistamalla heidät päätösten tekemiseen.
• Mahdollista tutustumista käyttämällä monipuolisia ja vaihtuvia pari- ja
ryhmätyötilanteita.
• Pohdi oppilaiden kanssa luokan omat yhteishenkeä kannustavat puitteet.
Tärkeää!
• Ylitä omat mieltymyksesi ja mielikuvasi, jotta voit toimia ammatillisesti arvostaen ja
kunnioittaen jokaista oppilasta yksilönä.
Tavoitteellisuus ja tunne osaamisesta:
Tunne osaamattomuudesta voi johtaa puolustustautumiseen
Ole selkeä tavoitteissa.
• Tarkenna oppilaille aina tunnin, oppijakson, jne. tavoitteet.
• Tarkenna, mitä oppilailta odotat.
• Anna oppilaille mahdollisuus määritellä omat tavoitteensa.
Ohjaa oppilaita tekemään itsenäisiä valintoja ja päätöksiä.
• Tarjoa valintoja ja vaihtoehtoja luokassa ja sitouta oppilas.
• Tuota oppilaalle onnistumisen mahdollisuuksia.
• Auta oppilasta oikean vastauksen löytämiseen - älä kiirehdi, anna aikaa vastata.
• Tue oppilaiden itsearviointia.
• Tuota osaamista eriyttämisen avulla.
Juhli onnistumisia!
• Yksilöllinen palkitseminen koko luokkaa koskevan sijaan.
• Siirry ulkoisesta palkitsemisesta sisäiseen palkitsemiseen osaamisen avulla.
Opettaja – huoltajat
Selkeä tiedotus koulun linjasta, tavoitteista ja toimenpiteistä kiusaamisen ehkäisemiseksi
ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
•
Ristiriitaiset tunteet: kiusatun ja kiusaajankin huoltajat saattavat kieltää kiusaamisen
kokonaan (Salmivalli 2003; Hamarus 2006, 2012).
•
Keskustelutilanteissa paikalla aina myös rehtori ja/tai kollega.
•
Huoltajien hämmennys: suuttumusta, häpeää tai nöyryytystä. Epävarmuutta ja
voimattomuutta, jos vanhemmuus tai kasvatustapa kyseenalaistaan.
•
Kaikkien arvokkuus koetuksella. Opettajan ammatillisuus tärkeää haastavien
tilanteiden ratkaisemissa.
Opettaja – työyhteisö
•
Kiusaamisen ja syrjäytymisen ehkäisy edellyttää opettajakunnalta sitoutumista ja
eettisyyttä.
•
Yhteisöllisyyden juuret opettajanhuoneessa ja kollegiaalisuudessa – edellytyksiä
työssä jaksamiselle.
•
Kiusaamista, syrjintää, rasismia myös koulun työyhteisössä – suora vaikutus koko
koulun ilmapiiriin.
•
Asiattomat opettajanhuonepuheet vaarallisia!
•
Rehtori vastuussa koulun toiminnasta ja yhdenvertaisuuden toteutumista:
Se, miten monimuotoisuutta ja erilaisuutta arvostetaan ja tehdään näkyväksi
koulussa, on ensisijaisesti koulun johtajan tehtävä.
Kiitokset & lähteet
•
Kuvat on tehty Ympäristötietoisuuden kurssilla osana kuvataiteen didaktiikan
sivuainetta (25 op), opettajana yliopistonlehtori Martina Paatela-Nieminen, OKL,
Helsingin yliopisto
•
Tarinoiden koonti ja kysymykset, yliopistonlehtori Heini Paavola
•
Lähteet: ks. Itkonen, Tuija & Talib, Mirja-Tytti (2012). Aito yhdenvertaisuus
koulussa.