Transcript Syntaksin harjoituskurssi CYK140

Syntaksin harjoituskurssi
CYK140
Ma 4.12.
1
Kielisysteemin kaksi
perusrelaatiota
• Syntagmaattinen suhde
– kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktisten
elementtien välinen suhde, esim:
•
•
•
•
artikkeli + substantiivi
verbi + subjekti
attribuutti + pääsana
verbi + objekti
2
Kielisysteemin kaksi
perusrelaatiota: jatkuu
• Paradigmaattien suhde
– tietyssä morfosyntaktisessa kehyksessä
toisensa korvaavien elementtien välinen
suhde, esim. englantia edustavassa
kehyksessä
ART+__+N
voi artikkelin ja substantiivin välisessä
positiossa esiintyä mikä tahansa englannin
attributiivisista adjektiiveista
3
Dependenssi
• Syntagmaattisessa suhteessa olevien
kielen elementtien välillä vallitsee aina
jonkinlainen dependenssisuhde
• Ilmauksessa on tyypillisesti yksi hallitseva
elementti, joka määrää toisten siihen
liittyvien elementtien ominaisuudet; ts.
pääsana valitsee dependenttinsä ja
määrää niiden ominaisuudet
4
Dependenssi: jatkuu
Esimerkkejä:
• adpositio(post-tai prepositio)lausekkeessa
adpositio on pääsana ja sen täydennys
dependentti
• monissa kielissä adpositio määrää
täydennyksensä sijan, esim.
- talo+n takana
- kohti seuraava+a vuo+ta
5
Dependenssi: jatkuu
• Lauseessa verbi on pääsana ja siihen liittyvät argumentit
sen dependenttejä, verbi esim. määrää
• dependenttiensä/argumenttiensa määrän
• argumenttiensa sijan
• monissa tapauksissa myös argumenttiensa semanttiset
ominaisuudet, esim. lauseessa
Emmi ajatteli lukemaansa kirjaa
verbi ajatella määrää sekä objektinsa sijan (partitiivi) että
subjektinsa semanttiset ominaisuudet (subjekti-NP:n pitää viitata
inhimilliseen olioon)
• Verbin argumenteiltaan vaatimia ominaisuuksia sanotaan verbin
valintarajoituksiksi
6
Dependenssi: jatkuu
• Dependenssirelaatiot voidaan jakaa kolmeen eri
luokkaan:
– bilateraalinen dependenssi: pääsana ei voi esiintyä
ilman dependenttiä eikä dependentti ilman pääsanaa,
esim: englannin subjekti-verbi ja prepositio-objekti –
relaatiot
– unilateraalinen dependenssi: pääsana voi esiintyä
ilman dependenttejä, mutta dependentit vaativat
pääsanan, esim:
Emmi söi (hyvin punaisen omenan / punaisen
omenan / omenan).
7
Dependenssirelaatiot: jatkuu
– rinnasteinen dependenssirelaatio
• kaikilla elementeillä on sama status, ts.
rinnasteiset elementit ovat kaikki pääsanoja
(yleensä vain samaan kategoriaan kuuluvia
elementtejä voi rinnastaa), esim:
• rinnastetut NP:t: kissat ja koirat
• rinnastetut adjektiivit: kauniit ja tottelevaiset koirat
• rinnastetut verbit: Emmi meni ja söi Antin jäätelön.
8
Pääsanan paikka lausekkeessa
• Kielet voidaan jakaa kahteen ryhmään sen
perusteella, mikä on pääsanan positio
suhteessa dependentteihinsä:
– ’head-initial’ –kielissä pääsana edeltää
komplementtejaan, esim:
• dros
over
y
the
ffordd
road (Wales: Tallerman 1998)
9
Pääsanan paikka lausekkeessa:
jatkuu
– ’head-final’ –kielissä komplementit edeltävät
pääsanaansa, esim:
tomodati-to
friend-with
’with a friend’ (japani: Tallerman 1998)
• Kielet pyrkivät yleensä noudattamaan samaa
pääsanan ja dependenttien suhdetta kaikissa
lauseketyypeissä
10
Head- vai dependent-marking
• Yleensä kielet merkitsevät jollakin tavoin joko
pääsanan tai sen dependentit osoittaakseen,
minkälainen syntaktinen suhde näiden välillä
vallitsee
– Esim. englannin omistussuhdetta ilmaiseva NP on
esimerkki dependent-marking –konstruktiosta:
– Kim’s house
– Ko. konstruktiossa house on pääsana ja
omistajaa ilmaiseva Kim dependentti, joka on
merkitty suffiksilla –’s
11
Head- vai dependent-marking:
jatkuu
• Kielet voidaan karkeasti jakaa kahteen
ryhmään sen mukaan, merkitsevätkö ne
pääsanan ja dependentin suhteen
pääsanaan vai dependenttiin.
• Edellisessä tapauksessa puhutaan HEADMARKING –kielistä, jälkimmäisessä
DEPENDENT-MARKING –kielistä.
12
Head- vai dependent-marking:
jatkuu
• Esimerkiksi latviassa prepositio määrää
dependenttinsä sijan:
• aiz
upes
poikki joki-GEN
’joen poikki’
• caur mezu
läpi metsä-ACC
’metsän läpi’ (Campbell 1995.)
13
Head- vai dependent-marking:
jatkuu
• Toisaalta esim. quechuassa postpositiot,
siis lausekkeen pääsanat, taipuvat:
• -mantapacha ’since, from’
• qayna watamantapacha
’since last year’ (Campbell1995)
14
Head- vai dependent-marking:
jatkuu
• Joissain kielissä prepositiot kongruoivat
dependenttinsä kanssa esim. persoonassa
ja luvussa:
• ruu-majk
jar
aachi
3SG-because.of the
man
’because of the man’ (Tzutujil: Tallerman 1998)
15
Head- vai dependent-marking
jatkuu: verbi ja verbin argumentit
• Lauseen pääverbiin liittyvät NP-argumentit
ovat verbin dependenttejä.
– Esimerkiksi japanissa transitiiviverbin
dependentit ovat sijamerkittyjä:
• Taroo-ga
tegami-o
kaita.
Taroo-NOMletter-ACC wrote
’Taroo wrote a letter.’ (Tallerman: 1998)
16
Head- vai dependent-marking
jatkuu: verbi ja verbin argumentit
– Kambera on esimerkki head-marking –
kielestä, jossa pääverbi kongruoi
dependenttiensä kanssa:
I Ama na-kei-ya
na
rí
muru.
the father 3SG:SU-buy-3SG:OBJ the
vegetable green.
’Father buys the green vegetable.’ (Tallerman: 1998)
17