Michael Daniel & Dmitry Ganenkov

Case marking in Daghestanian

Limits of elaboration Sijojen teoriaa 28.04.2009

Andrei Dumitrescu

Artikkelin runko

 1. Kielet  2. Paradigman rakenne  3. Ei-paikalliset sijat  4. Paikallissijat  5. Paikannimet  6. Kielikunnan musta lammas  7. Verbin argumentit  8. Omistus

1. Nakh-Dagestanilaiset kielet



Nakh: Chechen, Ingush, Bats (Tsova-Tush)

 Tsezic: Hunzib, Bezhta, Tsez, Ginukh, Khvarshi  Avar-Andic:

Avar

; Akhvakh, Andi, Botlikh, Chamalal, Godoberi, Karata, Bagvalal, Tindi  Lak:

Lak

 Dargwa:

Dargwa

 Lezgic:

Lezgian

, Agul,

Tabassaran

, Rutul, Tsakhur, Kryz, Budukh, Udi; Khinalug

2. Paradigman rakenne

 Kaksi vartaloa: suora vs. obliikvi   Nominatiivi muodostetaan suorasta vartalosta, melkein aina nollamerkitty

(Huom. ”nominatiivi” eikä ”absolutiivi”)

 Kaikki muut sijat muodostetaan obliikvivartalosta  Obliikvivartalo muodostetaan suorasta vartalosta lisäämällä obliikvivartalon tunnus (

oblique stem marker

).

2. Paradigman rakenne: Obliikvivartalo

 Obliikvivartalon tunnus on hyvin pitkälle leksikaalistunut  Sen valintaan voivat kuitenkin vaikuttaa:  fonotaktiset seikat (esim. tavujen määrä)   semanttiset seikat, mm. substantiivin luokka Monikossa yleensä paljon vähemmän tunnuksia   Paljon variaatiota Obliikvivartalon muodostus voi olla myös epäsäännöllistä, erityisesti pronomineilla

2. Paradigman rakenne

 Joissakin kielissä yksi sija on muodollisesti sama kuin obliikvivartalo:  ergatiivi (suurin osa lezgiläisistä kielistä, avaari, dargva, jotkut tseziläiset kielet)   genetiivi (krytsi) Joissakin kielissä monella tai useimmilla substantiiveilla on vain yksi vartalo (hinalugi, udi, Gigatlin tšamalali, ahvahi, godoberi, tsezi, hvarši, tsahuri)

3. Ei-paikalliset sijat

 Sijaparadigma sisältää:  ei-paikallisia eli kieliopillisia sijoja, ja    paikallisia eli spatiaalisia sijoja Kaikissa kielissä on ainakin kolme ei-paikallista sijaa: nominatiivi, ergatiivi ja datiivi (paitsi joistakin dargvan murteista puuttuu datiivi) Genetiivikin melkein kaikissa; joissakin kielissä kaksi genetiiviä

3. Ei-paikalliset sijat

  Muita sijoja löytyy vain joissakin kieliryhmissä tai yksittäisissä kielissä: komitatiivi (lezgiläiset kielet)    instrumentaali (krytsi, dargva) affektiivi (andilaiset kielet, tsahuri) – kokijan sija komparatiivi (tsezi, hunzibi, rutuli, artši)  harvinaisempia: substitutiivi, tahaton agentti, tematiivi, kausaali, elektiivi, ekvatiivi

4. Paikallissijat

  Paikallissijat muodostavat oman osasysteemin Paikallinen sijamuoto sisältää kaksi erikseen merkattua kategoriaa:  sijainti (

localization

)   suuntaus (

orientation

) Sijainti tarkoittaa tiettyä spatiaalista domeenia (

spatial domain

) suhteessa maamerkkiin (

landmark

)

4. Paikallissijat: suuntaukset

  Suuntaus voi olla:   elatiivi – liike pois domeenista latiivi – liike domeeniin   allatiivi – liike domeenin suuntaan translatiivi – liike domeenin läpi  terminatiivi – liike domeeniin asti Suuntausmorfeemi voi puuttua, mikä yleensä tarkoittaa liikkeen puutetta (essiivi)

4. Paikallissijat: sijainnit

     Sijaintien määrä vaihtelee neljästä yhdeksään, esim. tsahuri (4), aguli (8), bežta ja tsezi (9) Tyypilliset sijainnit ovat: ”sisällä”, ”päällä”, ”takana”, ”lähellä”, ”alla”; harvemmin ”edessä” Hyvin usein kaksi ”sisällä”-sijaintia (In ja Inter), kaksi ”päällä”-sijaintia (Super ja Cont) Yksinkertaisesti: Super – vaakasuoralla pinnalla, Cont – pystysuoralla pinnalla Joskus myös kaksi ”lähellä”-sijaintia

4. Paikallissijat: In vs. Inter

 Tabassaran close containment:   ”the wardrobe is full with clothes” ”the child hid in/squeezed himself into a box”

5. Paikannimet

 Paikannimillä on usein supistunut paradigma   Esim. bagvalali: vain paikallissijat ja genetiivi Muissa tapauksissa käytetään perifrastista rakennetta

5. Paikannimet

  Paikannimillä voi olla muitakin epäsäännöllisyyksiä, kuten:  niillä ei ole sijaintitunnusta  niillä on vain yksi mahdollinen sijaintitunnus, joka määrittyy leksikaalisesti  esim. agulissa paikannimien latiivi muodostuu suorasta juuresta ilman sijaintitunnusta, toisin kuin essiivi ja elatiivi Tällaisia epäsäännöllisyyksiä saattaa ilmestyä myös paikkaa tarkoittavilla yleisnimillä

6. Kielikunnan musta lammas

7. Verbin argumentit

 Kaikki dagestanilaiset kielet ovat ergatiivisia

7. Verbin argumentit

 Kokijan sija on datiivi, tai affektiivi joissakin andilaisissa kielissä ja tsahurissa

7. Verbin argumentit

 Tahaton agentti voidaan ilmaista joissakin kielissä paikallissijan avulla; muutamassa kielessä on olemassa erityinen sija

 

7. Verbin argumentit

Ditransitiivilauseissa teema on nominatiivissa ja kohde datiivissa Useimmat kielet pystyvät kertomaan myös sen, siirtyykö myös omistus vai ei

7. Verbin argumentit

 Kausatiivirakenteessa:  nominatiivissa oleva argumentti jää sellaisenaan  aiheuttaja on ergatiivissa   entinen agentti on paikallissijassa Agulissa on myös mahdollista, että entinen agentti on ergatiivissa, mikä tarkoittaa enemmän agenttiutta

8. Omistus

   Genetiivi esiintyy kaikissa kielissä, paitsi Tsahurissa genetiivipääte voidaan lisätä muihinkin leksikaalisiin kategorioihin Ero

alienability/inalienability

hinalugissa vain buduhissa ja



8. Omistus

Tseziläisissä kielissä ja buduhissa on kaksi genetiiviä:   pääsana nominatiivissa pääsana muussa sijassa  Tsahurissa kolme muotoa:    pääsana nominatiivissa, luokat 1-3 pääsana nominatiivissa, luokka 4 pääsana muussa sijassa  Esim. bagvalalissa genetiivimuoto voi toimia NP:n päänä ja taipua sijassa

8. Omistus: possessive predication

   Andilaisissa ja tseziläisissä kielissä omistaja on joko genetiivissä tai paikallissijassa Lezgiläisissä kielissä omistaja voi olla kahdessa eri paikallissijassa Ero on pysyvä vs. tilapäinen omistus

Kiitos! Сагърай!