Syntaksin harjoituskurssi CYK140

7. luento 20.11.2007

Anu Airola Yleisen kielitieteen laitos

Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota



Syntagmaattinen suhde

 kielen yhdessä esiintyvien morfosyntaktisten elementtien välinen suhde, esim: artikkeli + substantiivi subjekti + verbi attribuutti + pääsana verbi + objekti ’a girl’ ’me menimme’ ’sievä hame’; ’a red car’ ’luin kirjan’ Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 2

Kielisysteemin kaksi perusrelaatiota - jatkuu



Paradigmaattinen suhde

 tietyssä morfosyntaktisessa kehyksessä toisensa korvaavien elementtien välinen suhde, esim. englantia edustavassa kehyksessä red old interesting ART+ __ +N voi artikkelin ja substantiivin välisessä positiossa esiintyä mikä tahansa englannin attributiivisista adjektiiveista Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 3

Dependenssi

 Syntagmaattisessa suhteessa olevien kielen elementtien välillä vallitsee aina jonkinlainen dependenssisuhde  Ilmauksessa on tyypillisesti yksi hallitseva elementti, joka määrää toisten siihen liittyvien elementtien ominaisuudet,  ts.

pääsana

valitsee

dependenttinsä

ja määrää niiden ominaisuudet Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 4

Dependenssi - jatkuu

 Esimerkkejä:  PP-lausekkeessa pre- tai postpositio on pääsana ja sen täydennys dependentti  monissa kielissä adpositio määrää täydennyksensä sijan, esim:

- talo+n takana - kohti seuraava+a vuo+ta

Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 5

Dependenssi - jatkuu

 Lauseessa verbi on pääsana ja siihen liittyvät argumentit sen dependenttejä , verbi esim. määrää  dependenttiensä/argumenttiensa määrän  argumenttiensa sijan Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 6

Dependenssi - jatkuu

 Verbi määrää myös argumenttiensa semanttiset ominaisuudet, esim. lauseessa

Emmi ajatteli lukema+a+nsa kirja+a

 verbi

ajatella

määrää sekä objektinsa sijan (partitiivi) että  subjektinsa semanttiset ominaisuudet subjekti NP:n pitää viitata inhimilliseen olioon  Verbin argumenteiltaan vaatimia ominaisuuksia sanotaan verbin valintarajoituksiksi Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 7

Dependenssi - jatkuu

 Dependenssirelaatiot voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan:  bilateraalinen dependenssi pääsana ei voi esiintyä ilman dependenttiä eikä dependentti ilman pääsanaa, esim: englannin subjekti-verbi ja prepositio-objekti –relaatiot Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 8

Dependenssi - jatkuu



unilateraalinen dependenssi

pääsana voi esiintyä ilman dependenttejä, mutta dependentit vaativat pääsanan, esim: Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola

Emmi söi omenan.

Emmi söi.

*Emmi omenan.

Emmi read a sad story.

Emmi read a story.

*Emmi read a sad.

4/26/2020 9

Dependenssirelaatiot - jatkuu



rinnasteinen

dependenssirelaatio  kaikilla elementeillä on sama status, ts. rinnasteiset elementit ovat kaikki pääsanoja  yleensä vain samaan kategoriaan kuuluvia elementtejä voi rinnastaa, esim:  rinnastetut NP:t:

kissat ja koirat

 rinnastetut adjektiivit:

kauniit ja tottelevaiset koirat

 rinnastetut verbit:

Emmi meni ja söi Antin jäätelön.

Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 10

Pääsanan paikka lausekkeessa

 Kielet voidaan jakaa kahteen ryhmään sen perusteella, mikä on pääsanan positio suhteessa dependentteihin:  ’head-initial’ –kielissä pääsana edeltää komplementtejaan, esim. (Wales: Tallerman 1998): -

dros

over y the ffordd road Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 11

Pääsanan paikka lausekkeessa - jatkuu

 ’head-final’ –kielissä komplementit edeltävät pääsanaansa, esim: tomodati-

to

friend-with ’with a friend’ (japani: Tallerman 1998)  Kielet pyrkivät yleensä noudattamaan samaa pääsanan ja dependenttien suhdetta kaikissa lauseketyypeissä Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 12

Head- vai dependent-marking

 Yleensä kielet merkitsevät jollakin tavoin joko pääsanan tai sen dependentit osoittaakseen, minkälainen syntaktinen suhde näiden välillä vallitsee  Kielet voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, merkitsevätkö ne pääsanan ja dependentin suhteen pääsanaan vai dependenttiin.

 Edellisessä tapauksessa puhutaan  head-marking –kielistä, jälkimmäisessä  dependent-marking –kielistä Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 13

Head- vai dependent-marking - jatkuu

 Esimerkiksi latviassa prepositio määrää dependenttinsä sijan (Campbell 1995): aiz upes poikki joki-GEN ’joen poikki’ caur läpi mez  u metsä-ACC ’metsän läpi’ Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 14

Head- vai dependent-marking - jatkuu

 Toisaalta esim. quechuassa postpositiot, siis lausekkeen pääsanat, taipuvat (Campbell1995): -

mantapacha

’since, from’ -

qayna wata mantapacha

’since last year’ Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 15

Head- vai dependent-marking - jatkuu

 Joissain kielissä prepositiot kongruoivat dependenttinsä kanssa esim. persoonassa ja luvussa (Tzutujil: Tallerman 1998) : -

ruu

-majk 3SG-because.of the ’because of the man’ jar man aachi Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 16

Head- vai dependent-marking jatkuu: Verbi ja verbin argumentit

 Lauseen pääverbiin liittyvät NP-argumentit ovat verbin dependenttejä (Tallerman: 1998) :  Esimerkiksi japanissa transitiiviverbin dependentit ovat sijamerkittyjä: Taroo-

ga

tegami-

o

kaita.

Taroo-NOM letter-ACC wrote ’Taroo wrote a letter.’ (Tallerman: 1998) Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 17

Verbi ja verbin argumentit - jatkuu

 Kambera on esimerkki head-marking –kielestä, jossa pääverbi kongruoi dependenttiensä kanssa: I Ama

na

-kei-

ya

na the father 3SG:SU-buy-3SG:OBJ the ’Father buys the green vegetable.’ (Tallerman: 1998) rí muru.

vegetable green.

Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 18

Head- vai dependent-marking - jatkuu

 Esim. englannin omistussuhdetta ilmaiseva NP on esimerkki dependent-marking –konstruktiosta: -

Kim’ s house

 Konstruktiossa

house

on pääsana ja omistajaa ilmai seva

Kim

dependentti, joka on merkitty suffiksilla –’

s

Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 19

Lause

 Täydellinen, minimaalinen lause koostuu

finiittiverbistä

ja siihen liittyvistä nominaalisista jäsenistä  Suomessa finiittisyys ilmenee persoonataivutuksena He luk+i+vat sarjakuvia.

Minä kirjoita+n artikkelia saunomistavoista.

Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 20

Lause: jatkuu

 Lauseen rakennetta voi tarkastella kahdesta eri näkökulmasta a) lauseen rakenneyksiköiden lineaarisen järjestyksen kannalta b) lauseen rakenneyksiköiden muodostama hierarkkisen rakenteen kannalta (esim X-bar –syntaksi: lause rakentuu lausekkeista, lausekkeet sanoista) Yleisen kielitieteen laitos, Anu Airola 4/26/2020 21