Transcript Tutkimuksen rajaus

Tutkimuksen käytännön toteutus
► Tutkimusongelma
kaiken lähtökohta!
 Miksi aiheesta tarvitaan (lisää) tutkimustietoa?
 Millaista tutkimustietoa tarvitaan?
 Kaiken pohjana aikaisempi tutkimustieto ja –traditio,
johon uusi tutkimus liittyy
► Ongelmaa
ei voi tutkia kaikista näkökulmista,
ongelman rajaaminen todella tärkeää
► Käytännölliset rajoitteet: taloudelliset ja tiedolliset,
taidolliset resurssit, aika, aineiston
saantimahdollisuudet käytännössä,
…jatkuu
►
tutkimuksen elementit: teoreettinen pohja ja käsitteet
aikaisemmasta tutkimuksesta, aineiston luonne, analyysit,
tulokset, tulkinnat, sitominen muuhun tutkimuskenttään -
johdonmukainen kokonaisuus
►
►
►
►
”Tiede on järjestelmällistä tietämistä, järjestelmäksi saatettua
tietoa” (Snellman, 1856)
hyvä tutkimus on nimenomaan tiiviisti rajattu eikä asiaa
mahdollisimman monesta näkökulmasta pinnalta
epämääräisesti raapaiseva
Hyvään tutkimukseen kuuluu myös tutkimusongelmasta
lähtevä laajempien yhteyksien huomioiminen,
tutkimusmetodien yhdistäminen, triangulaatio yms.,
Pitemmät ja laajemmat tutkimusprojektit mahdollistavat
syvemmän ja pitkäjänteisen tutkimusongelmien täsmentämisen
ja tulosten varmentamisen uusintatutkimuksilla, kattavammilla
otoksilla, toisessa kulttuurissa… Jos onnistut inspiroimaan
tiedeyhteisöä, sinun ei välttämättä tarvitse tehdä tätä itse!
Tutkimuksen suunnittelu
► tutkimuksen
aihe
► aiheen tarkentaminen
► spesifit tutkimusongelmat
► miten kysymyksiin pyritään vastaamaan; millaista
aineistoa ja miten se hankitaan,
► miten aineistoa analysoidaan
► miten tulokset esitetään
► mikä on tutkimuksen kontribuutio tiedeyhteisölle,
kohderyhmälle, yhteiskunnalle
Aineistonkeruun menetelmät
► tutkimusongelma
valintaa
ohjaa menetelmän
 Kyselyt
 Haastattelut
 Havainnointi (eriasteisesti strukturoitu ja
osallistuva)
 Testit ja strukturoidut tehtävät
 Roolipeli, eläytymismenetelmä
 Tilastot
 Dokumentit, tekstit
Tutkimusjoukon valinta
► lähtökohtana
tutkimusongelma
► kvantitatiivisessa tutkimuksessa puhutaan
otoksesta - tavoitteena yleistäminen
► kvalitatiivisessa tutkimuksessa myös esim.
”tutkittavat”, ”haastateltavat” tms. ilmaus,
joka kuvaa niitä henkilöitä/tapauksia, joita
aineisto koskee
► huom! aina aineiston tapaukset eivät ole
ihmisiä, vaan esim. tekstejä, organisaatioita,
yhteisöjä, alueita yms.
Kuinka paljon aineistoa on oltava?
► koko:
riippuu tutkimusongelmasta, populaation
koosta ja alaryhmien määrästä
► edustavuus: halutaan yleistää tiettyyn
populaatioon, ja toisaalta rajata joukko niin, että
tulokset kuvaavat ongelman kannalta relevantisti
rajattua joukkoa
► tilastollisen efektin odotettu voimakkuus; kuinka
suurella otoksella ko. efekti saavuttaa tilastollisen
merkitsevyyden
► saatavuus: kuinka otos käytännössä tavoitetaan,
asettaako rajoituksia?
Otoksen ottamisen menetelmät
► todennäköisyyteen
perustuvat - populaatiossa
olevien todennäköisyys tulla valituksi tiedetään
 yksivaiheiset: satunnainen, systemaattinen,
ositettu
 monivaiheiset: klusteri-, asteittainen
► ei-todennäköisyyteen perustuvat – populaatiossa
olevien todennäköisyyttä tulla valituksi ei tiedetä
 mukavuus-, sopivuus-, kiintiö-,
dimensionaalinen, lumipallo-
Otoksen kuvailu
►
►
Erittäin tärkeää tulosten yleistettävyyden arvioinnin
kannalta
Tutkimusongelman kannalta olennaisten ilmiöön
vaikuttavien taustatietojen kuvailu
 Esim. Hannula & Lehtinen, Learning and Instruction, 2005,
Spontaneous Focusing on Numerosity and Mathematical Skills of
Young Children
► The
participants were 183 pre-schoolers (102 boys, and 81 girls) aged
from 6 years 0 months to 7 years 0 months (M = 6.5 years, SD = 4
months). The sample included 18 children from immigrant-families with
at least a moderate command of the Finnish language, and 17 children
with special educational needs. Study 2 is part of a larger longitudinal
study, and it was carried out in the same town as Study 1. The sample
represented an urban Finnish population in day care except for a slight
over-representation of boys in the sample.
►
Vastaamattomien määrät, pitkittäistutkimuksissa kato
(onko valikoiva?)
Pohdittavaksi
►
tarkoituksena tutkia sellaisten alle kouluikäisten varhaisten
matemaattisten taitojen kehittymistä, joilla on merkitystä
matemaattisten taitojen kehittymiselle kouluiässä
 Pitkän tähtäimen tavoite oppimisympäristöjen rakentaminen
►
►
►
►
►
millaisilla tutkimusmenetelmillä kävisit käsiksi ongelmaan?
miten otos valitaan? Poissulkukriteerit? Kuinka taata
otoksen edustavuus? Millaisia alaryhmiä lapsijoukossa on?
miten tutkittavat tavoitetaan, ja kuinka tutkimuksesta
kerrotaan riittävästi, muttei liikaa suostumusta varten?
mitä lapset, perheet, päiväkodit yms. saavat vastineeksi?
Millaisia eettisiä ongelmia tähän liittyy?
millaisia tutkimuslupia tarvitaan?
Tutkimuksen luotettavuus
► tieteen
pelisääntöjen noudattaminen
► esimerkiksi käsitteet validiteetti ja
reliabiliteetti
► sisäinen
validiteetti: tutkimuksen tulokset ja
päätelmät perustuvat aineistoon ja sen
analyysiin
► ulkoinen validiteetti: yleistettävyys,
vertailtavuus, siirrettävyys
Tutkimusvälineen luotettavuus
► mittari
laajasti ymmärrettynä
► validiteetti, mittauspätevyys: mittari mittaa
sitä mitä sen on tarkoitus mitata
 sisältövaliditeetti: todellinen sisältö
 käsitevaliditeetti: teoreettinen käsite
► reliabiliteetti,
mittauspysyvyys: aineisto ja
tulokset ei-sattumanvaraisia
Etiikka
► tutkimusetiikka
viime aikoina noussut
enemmän keskusteluun
► pitäisi olla osa tutkijan sisäistynyttä
ammattitaitoa
► ei aina selvää rajaa eettisen ja epäeettisen
välillä!?
Eettiset kysymykset läsnä koko
tutkimusprosessissa
► aiheen
ja näkökulman valinta
► aineiston hankinta
► aineiston luonne
► aineiston käsittely ja analysointi
► raportointi
► aineistojen säilyttäminen
► tutkimuksen vaikutukset, tulosten
hyödyntäminen
Eettiset kysymykset usein
ristiriitaisia
► Mäkelä,
Klaus. 2005. Sosiaalitutkimuksen
eettinen säätely. Yhteiskuntapolitiikka 70
(4), 386-395.
► tutkijan kolme perusvelvollisuutta
 tuottaa luotettavaa tietoa maailmasta
 ylläpitää tieteellistä julkisuutta
 kunnioittaa tutkittavien oikeuksia
► saattavat
tulkitaan
joutua ristiriitaan; miten silloin
Tutkimusetiikan muodollinen
säätely
►
►
►
tietosuoja, eettiset säännöstöt ja lautakunnat ymv.
monet tieteelliset lehdet (myös kasv.tiet. artikkeleita
julkaisevat) edellyttävät yliopiston eettisen toimikunnan
hyväksyneen tutkimuksen ennen kuin ottavat
käsikirjoitusta arvioitavakseen
perustuu paljolti lääketieteen sääntöjen soveltamiseen
myös sosiaalitieteissä – ei ota huomioon sosiaalitieteiden
omaa luonnetta
 esim. erilaiset vaikutukset tutkittaviin; erilaiset tutkimusprosessit
 Turun yliopiston oma eettinen toimikunta ei-lääketieteelliseen
tutkimukseen aloitti juuri syksyllä 2008 toimintansa
 Esimerkki numeerisen prosessoinnin tutkimusprojektin eettisen
toimikunnan luvasta /Weill Medical College of Cornell University,
New York
Eettisiä peruskysymyksiä
► tutkimukseen
osallistumisen vapaaehtoisuus
 mitä tutkittavien pitää saada tietää tutkimuksesta
 pitääkö tutkittaville koitua jotakin hyötyä
► kielto
vahingoittaa tutkittavia
 yksityisyys, anonymiteetti, luottamus
 terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen
(lapsitutkimukset, erityisryhmät)
 harhaanjohtaminen, huijaaminen
► Raportoinnin
ja analysoinnin rehellisyys
► Henkilötietolain
Tietosuoja
(523/1999) mukaan tietoja saa
tietyin ehdoin käsitellä yksilötasolla ”historiallista
tai tieteellistä tutkimusta taikka tilastointia varten”.
Yleisenä sääntönä on, että tietojen luovuttamiseen
tarvitaan henkilön lupa. Tutkimustarkoitukseen
lupaa ei kuitenkaan lain mukaan tarvita, sillä
rekisteritutkimuksessa luvansaanti ei tietojen
suuren määrän vuoksi ole mahdollista. Tietojen
saamiseksi tarvitaan tutkimussuunnitelma ja
tutkimuksella on oltava vastuullinen johtaja tai
tutkimusryhmä. Tutkijoilla on lain mukaan
vaitiolovelvollisuus, joten tiettyä henkilöä koskevia
tietoja ei saa paljastaa ulkopuolisille. Tutkimuksen
tekemisen jälkeen aineisto on myös hävitettävä tai
arkistoitava sellaisessa muodossa, että tiedon
kohde ei ole niistä enää tunnistettavissa.
Muita eettisiä näkökulmia
► kenttätyön
moraali; esim. milloin pitää
puuttua tutkittavien toimintaan
► epärehellisyys tulkinnoissa; esim.
anastaminen, plagiointi; valikoiva,
johdatteleva tai valehteleva raportointi
► mitä "seurauksia" tutkimuksella voi olla
 yhteys koulutuspolitiikkaan, rahoittajiin ym.
 osallisuus yhteiskunnalliseen keskusteluun;
yhteiskunnallisten kysymysten tuottamiseen ja
uusintamiseen
Pohdi
► Tutkit
työpaikkakiusaamista. Haastattelet
työntekijöitä muutamalla Turussa
sijaitsevalla erilaisella työpaikalla. Mukana
on neljä eri työorganisaatiota: sairaala,
yliopisto sekä kaksi yksityistä yritystä, joista
toinen on suuri teollisuuden ja toinen pieni
kaupan alan yritys. Mainitse kolme eettistä
ongelmaa/kysymystä/näkökulmaa, jotka
tässä tutkimuksessa (missä tahansa sen
vaiheessa) vaikuttavat valintoihisi tutkijana.