Transcript Tutkimuksen tekemisen ABC

Tutkimuksen teon
ABC
TE 3- Terveys ja tutkimus
Kansio 2
Otavan Opiston nettilukio
Mitä tutkimus tarkoittaa?

Kartoitusten tekemistä, tietojen keräämistä
ja luokittelua, erilaisia tilastotietoon
perustuvia esityksiä, haastatteluaineistoihin
perustuvia kuvauksia ja omakohtaiseen
kokemukseen perustuvia kirjallisia
kuvauksia tai esityksiä

Tutkimuksiksi voidaan kutsua myös
toiminnallisia tekoja, joissa on tehty
teoreettistä selvitystä jonkin tuotoksen
(kirja, esite tms.) toteuttamiseksi

Tutkimustiedon ja käytännön tiedon
välissä ovat kaikki sellaiset
menetelmät, joiden avulla kokeillaan
eri vaihtoehtoja, punnitaan ja
harkitaan sekä kysellään
asiantuntijoilta heidän käsityksiään
parhaaksi katsotun tuloksen
saavuttamiseksi

Tutkimustieto ja käytännön tieto sekä
kokemus kulkevat aina käsikädessä!
Tieteellinen tutkimus

Tieteellisen tutkimukset ehtoja ovat:

Tutkimuskohteen (esim. esine, asia, käsite, symboli,
luokka, ryhmä) täsmällinen määrittäminen

Tutkimuksen on tuotettava jotakin, jota ei
ole ennen sanottu

Tutkimuksesta on oltava hyötyä muille

Tutkimuksen on annettava riittävät
perustelut julkiselle keskustelulle

Tieteellisessä tutkimuksessa uusi tieto
tuotetaan teorian avulla

Kaikki teoriat ovat tapoja tarkastella ja
selittää todellisuutta

Teoreettinen viitekehys ja käsitteet, jotka
tutkimukseen valitaan, tulee aina selostaa
ja määritellä tutkimustekstin lukijalle
selkeästi ja täsmällisesti

Tutkimuksella on oma logiikkansa ja
luonnollinen kulkunsa, riippumatta siitä
onko kysymys laajasta vai suppeasta
tutkimuksesta

Tutkimuksessa on esitettävä
aina täsmällisesti
tutkimusongelma,
tutkimuskysymykset ja tavoitteet

Myös tutkimusmenetelmä,
aineiston keräämisen tapa,
teoreettinen viitekehys ja
analyysitapa sekä
tutkimustulokset ja
johtopäätökset on tuotava esille

Tutkijan on noudatettava
tutkimusetiikkaan samalla
tavalla kuin ammattilaisen on
ammattiaan harjoittaessaan
noudatettava ammattietiikkaa!

Tutkijalla on vastuu
tekemästään tutkimuksesta!
Tutkimuksen kulku

Tutkimusprosessin kulku voidaan jakaa
viiteen (5) vaiheeseen;
1.
Ideataso (tutkimusaiheen valinta ja rajaaminen)
2.
Sitoutuminen (tutkimusongelman asettaminen,
tutkimusmenetelmien ja tutkimusasetelman valinta)
3.
Toteuttaminen (aineiston kerääminen)
4.
Kirjoittaminen (aineiston analysointi)
5.
Tiedottaminen (tulosten raportointi)

Ideataso, sitoutuminen,
toteuttaminen ja kirjoittaminen
lomittuvat kuitenkin monella tavalla
tutkimuksen edetessä

Usein prosessi sisältää myös harhaaskeleita, ongelmia ja umpikujia…

Tutkimusprosessissa ratkaisevat
päätökset tehdään ideatasolla ja
sitoutumisessa

Toteuttamisvaiheessa voidaan joutua
täsmentämään tai muuttamaan
joitakin tutkimuksen alussa tehtyjä
ratkaisuja

Usein täsmentämistä joudutaan
tekemään ihmistieteissä
Ihmistä ja hänen toimintaansa ja
ajattelua ei voi aina ennakoida!
1. Ideavaihe ”Ajatukset
kasaan”

Suunnitelmallinen ja
tavoitteellinen tutkimus on eri
vaiheineen luova prosessi

Hyvä tutkimuksen aihe on hyvän
tutkimuksen alku!

Hyvän aiheen etsimisessä
omasta uteliaisuudesta ja tiedon
halusta on hyötyä!

Terveystutkimuksen kohteita ja
teemoja löytyy varmasti jo ihan
tavallisesta arkielämästä ja
lähipiiristäsi

Aihetta valitessasi kannattaa
pohtia sitä, miksi juuri kyseinen
aihe sinua kiinnostaa

Aivoriihi ja mind map-tyylinen
työskentely helpottaa aiheen
valinnassa ja rajauksessa
Varottavaa…

Älä valitse aihetta, joka on liian laaja
tutkimusaiheeksi (esim. suomalaisten nuorten
terveys tai suomalainen yhteiskunta)

Älä valitse aihetta, josta ei löydy lähdekirjallisuutta

Älä valitse aihetta, joka ei avaudu sinulle tai joka ei
selkiydy alustavan tarkastelun aikana

Vältä liian emotionaalisia aihepiirejä

Vältä myös aiheita, jotka edellyttävät sinulta aivan
uusien, aikaa vievien taitojen hankkimista
2. Sitoutuminen eli
tutkimusongelman asettaminen

Tärkeää on pohtia sitä, mitä
tutkitaan ja mihin asiaan/ilmiöön
halutaan saada vastauksia

Tutkimusongelma kannattaa
alkuvaiheessa hajottaa ja
muotoilla selkeiksi kysymyksiksi
Esimerkki tutkimusongelmasta







Lukiolaisten mielenterveys
Mitä asioita kuuluu mielenterveyteen?
Mitä mielenterveys tarkoittaa?
Onko poikien ja tyttöjen kokemukset
omasta mielenterveydestä erilaisia?
Onko koulumenestys yhteydessä
lukiolaisten mielenterveyteen?
Eroaako oman koulun oppilaiden
mielenterveyden kokemukset muiden
suomalaisten lukiolaisten kokemuksista?
Onko lukiolaisen perheellä ja
perhetaustalla yhteyttä tai merkitystä
kokemukseen omasta mielenterveydestä?

Tutkimukselle voidaan asettaa
myös hypoteeseja

Hypoteesi tarkoittaa mahdollisia
ennakoituja ratkaisuja tai
selityksiä asetettuihin
tutkimusongelmiin
2. Sitoutuminen…jatkuu
Tutkimusmenetelmien ja
tutkimusasetelman valinta


Tutkimusongelma määrittää
pitkälti, millaisia tutkimuksellisia
menetelmiä tutkimuksessa
käytetään
Tutkimustyyppejä ovat
kvantitatiivinen (määrällinen) ja
kvalitatiivinen (laadullinen)
tutkimus

Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen
tutkimus ovat lähestymistapoja,
joita on vaikea tarkkarajaisesti
erottaa toisistaan

Ne ovatkin toisiaan täydentäviä
lähestymistapoja


Molempia tapoja voidaan
käyttää rinnakkain,
kvantitatiivinen tutkimusvaihe
voi edeltää kvalitatiivista
vaihetta jne.
Yksinkertaistettuna
kvantitatiivinen tutkimus
käsittelee numeroita ja
kvalitatiivinen merkityksiä, mutta
ne eivät ole kuitenkaan
toistensa vastakohtia!

Diassa 14 oli esimerkki
tutkimusongelmasta, Nuorten
mielenterveys

Laadullisessa eli kvalitatiivisessa
tutkimuksessa tutkitaan esimerkiksi
ihmisten kokemuksia ja ajatuksia
jostain tietystä aiheesta

Tulokset ovat siis tilastojen sijaan
kuvauksia ja tulkintoja

Esimerkkinä ollut tutkimusongelma
sopii siis laadulliseen
tutkimusotteeseen



Määrällinen tutkimusmenetelmä
soveltuu tutkimuksiin, joissa halutaan
numeraalisesti kuvailla jotakin asiaa
tai kuvailla, missä määrin joku asia
on muuttunut tai missä määrin jokin
asia vaikuttaa johonkin toiseen
asiaan.
Tavoitteena on siis selittää ihmisen
toimintaa numeraalisesti,
kausaalisesti ja teknisesti
Kausaalisuus tarkoittaa sitä, että
aineistosta etsitään syyseuraussuhteita
Vielä kerraten; kvantitatiivinen ja
kvalitatiivinen tutkimus

Kvantitatiivinen-Tilastoanalyysit

Kvalitatiivinen-Tekstin
tulkinta/Laajempi ymmärrys

Toisiaan täydentäviä
menetelmiä!
3. Toteuttaminen eli
Tutkimusaineiston hankinta
Kerätäänkö aineisto itse vain
käytetäänkö valmiita aineistoja?
 Mikä on tai ketkä ovat
tutkimuksen kohteena?
 Millainen aikaulottuvuus
tarvitaan?
 Pitkittäistutkimus
 Poikittaistutkimus


Mitä tutkimusmetodia
käytetään?

Paljonko tutkittavia tarvitaan?

Miten tutkittavat tavoitetaan?

Miten tutkittavilta pyydetään
suostumus tutkimukseen?
Terveystutkimuksen aineisto
Terveystutkimuksen aineistoa
voi kerätä
 Kyselyillä (kyselylomake)
 Haastatteluilla (yksilö- tai ryhmä)
 Havainnoinnilla
 Mittauksilla ja testeillä
 Lisäksi voidaan käyttää valmiita
aineistoja (tilastot, rekisterit jne.)

4. Kirjoittaminen eli Aineiston
analysointi



Kun tutkijalla on aineisto
kasassa, voi hän aloittaa
aineiston analysoinnin
Aineiston analysoinnin
tavoitteena on kuvaaminen,
selittäminen ja ymmärtäminen
Usein kaikki ed. näkökulmat
ovat käytössä samassa
tutkimuksessa
5. Tiedottaminen eli tulosten
raportointi

Tutkimusraportin kirjoittaminen alkaa jo
tutkimuksen alkuvaiheessa

Tutkimusraportin sisältöön kuuluvat
Tiivistelmä
Johdanto
Tutkimusongelma
Tutkimusmenetelmät
Tutkimustulokset
Pohdinta
Kirjallisuuslähteet
Mahdolliset liitteet









Mitä hiotumpi tutkimusteksti on,
sitä uskottavamman vaikutuksen
se herättää (teksti
kokonaisuudessaan,
kirjoitusvirheet, ulkoasu jne.)

Toisaalta huonosti tehtyä
tutkimusta ei pelasta edes hyvin
kirjoitettu tutkimusraportti…
Kaksi kultaista käsitettä…

Tutkimuksen Realibiliteetti eli
luotettavuus

Tutkimuksen Validiteetti eli
pätevyys


Tutkimuksen reliaabelius
tarkoittaa mittaustulosten
toistettavuutta. Eli mittauksen tai
tutkimuksen reliaabelius
tarkoittaa sen kykyä antaa eisattumanvaraisia tuloksia
Mikäli kaksi eri tutkijaa toistaa
tutkimuksen samalla tavoin ja
päätyy vielä samaan tulokseen,
voidaan tutkimuksen tulosta
pitää reliaabelina

Tutkimuksen validius tarkoittaa
mittarin tai tutkimusmenetelmän
kykyä mitata juuri sitä, mitä on
tarkoituskin mitata

Esimerkiksi onko
kyselylomakkeen kysymykset
yksiselitteisiä, ymmärtääkö
vastaaja kysymyksen jne.
Lähteet




Hirsjärvi, S. ym.
2004. Tutki ja kirjoita. Jyväskylä:
Gummerus Kirjapaino Oy.
Vilkka, H. 2005. Tutki ja kehitä.
Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy.
Hakala, J. T.1999.
Graduopas.Tampere: TammerPaino Oy.