Transcript Perusasiaa vesistä

VESISTÖT SUOMESSA
Maailman vedet
• Kuinka paljon maapallolla on makeaa vettä?
• Miten ihminen hyödyntää makeaa vettä?
Veden kiertokulku
pintavalunta
sade
haihdunta
lumi
imeytyminen
pohjavesi
pohjavesi
joki
meri
Miten sadepisara päätyy mereen?
järvi
Suomen vesistöt
• Suomessa on lähes 200 000 järveä (pinta-alaltaan vähintään
500 neliömetriä).
• Suomen järvet muodostavat sokkeloisia vesistöjä.
• Karuissa, niukkaravinteisissa järvissä on vähän kasveja ja
eläimiä.
• Rehevissä, runsasravinteisissa järvissä on paljon kasveja ja
eläimiä.
• Useimmat Suomen vesistöt ovat hyvässä kunnossa.
• Vesistöjä uhkaa jätevesien aikaansaama rehevöityminen.
• Luonnonsuojelun tavoitteena on turvata kaikkien eliölajien
elinmahdollisuudet.
1. Rehevä järvi
2. Karu järvi
Rehevä
Karu, ruskea
Karu, kirkas
Näkösyvyys
0,1–4 m
0,5–5 m
2,5–13 m
Veden väri
Vihertävä
Keltainen tai
ruskea
Vihreä tai sininen
Kasvillisuus
Runsas
Niukka
Niukka
Planktonlevät
Runsas
Niukka
Niukka
Pohjaeliöstö
Runsas
Niukka
Niukka
Tyypilliset
kalat
Särkikalalajit, hauki,
kuha
Ahven, hauki,
särki
Siika, muikku, ahven,
särki, hauki
Linnut
Lokit, nokikana,
silkkiuikku, sinisorsa
Telkkä, sinisorsa
Kuikka, isokoskelo,
tukkakoskelo
KERRO, MITEN JÄRVITYYPIT EROAVAT TOISISTAAN
Millaisia kokemuksia sinulla on erilaisista järvistä?
1
2
1. Missä olet kotiseudullasi nähnyt kuvien 1 ja 2 kaltaisia järviä?
2. Kumpi on parempi uimajärvi? Miksi?
3. Kumpi on parempi kalastusjärvi? Miksi?
(VASTAUKSET SEURAAVASSA DIASSA)
Millaisia kokemuksia sinulla on erilaisista järvistä?
2. Järvessä 1 on paljon kasveja ja eläimiä. Kasvit saattavat
hankaloittaa uimista, mutta toisaalta on
mielenkiintoista seurata rehevän järven elämää. Järven
1 pohja on usein pehmeä mutapohja ja vesi on
sameaa. Järvessä 2 on vähän kasveja ja eläimiä.
Hiekka- tai kalliorannat ovat yleisiä, pohja on kova. Vesi
on kirkasta.
3. Järvessä 1 on paljon kaloja ja jonkinlaista saalista saa
melko varmasti. Särkikalat ovat tyypillisiä. Järvessä 2
elää todennäköisesti myös lohikaloja.
Paremmuus on siis myös järvien kohdalla makuasia!
Keskeisiä käsitteitä
(KIRJOITA NÄMÄ VIHKOON)
• Järvi on vesialue, jonka pinta-ala on vähintään
500 neliömetriä.
• Vesistö on vesialue, keskusjärvi ja siihen laskevat
vedet sekä vesistön laskujoki mereen.
• Niukkaravinteinen, karu järvi on järvi, jonka
vedessä on niukasti kasviravinteita ja sen takia
vähäinen kasvillisuus, usein myös kirkas vesi.
• Runsasravinteinen, rehevä järvi on järvi, jonka
vedessä on runsaasti ravinteita ja sen takia
rehevä kasvillisuus ja usein sen takia samea vesi.
VESIKAVIT
Vesikasvin rakenne
(PIIRRÄ KUVA VIHKOOSI)
kukinto
1
2
lehti
3
varsi
maavarsi
4
5
juuret
1
RANTAKASVIT
2
ILMAVERSOISET KASVIT
3
KELLUSLEHTISET
KASVIT
4
IRTOKELLUJAT
Kasvillisuusvyöhykkeet
UPOSKASVIT
5
Rantakasvit
(KIRJOITA NÄMÄ VIHKOOSI)
• Kosteassa viihtyviä maakasveja.
• Kasvin alaosat voivat jäädä tulvaveden alle.
• Esimerkkejä:
–
–
–
–
–
leppä
paju
rantakukka
ranta-alpi
rentukka
Ilmaversoiset kasvit
• Vesikasveja, joiden varren yläosa ulottuu
selvästi vedenpinnan yläpuolelle.
• Kiinni pohjassa juurten ja maavarren avulla
• Pitkä, jäykkä, ontto tai hohkainen varsi
• Esimerkkejä:
– järviruoko
– järvikaisla
– järvikorte
– osmankäämi
– kurjenmiekka
Kelluslehtiset kasvit
•
•
•
•
•
Vesikasvi, jolla on vedenpinnalla kasvavat lehdet.
Sitkeä ja taipuisa varsi tai lehtiruoti
Kiinnittyy pohjaan juuren ja paksun maavarren avulla.
Kelluvat vahapintaiset lehdet, ilmaonteloita
Esimerkkejä
– lumme
– ulpukka
– uistinvita
Uposkasvit
•
•
•
•
•
Vesikasvi, jonka lehdet ovat vedenpinnan alapuolella.
Pienet juuret kiinni pohjassa
Rennot varret
Ohuet lehdet
Esimerkkejä
– ahvenvita
– lahnaruoho
– nuottaruoho