Transcript 9lk metsät ja suot

SUOMI ON SOIDEN JA METSIEN
MAA
(Kirjoita muistiinpanot vihkoosi)
Suomen metsät
• Ilmasto ja maaperä määräävät kasvillisuuden.
• Suomi on pääosin havumetsävyöhykettä.
– Kuivat kangasmetsät: pääpuulaji mänty, maalajit sora ja hiekka, ohut
kangasturve
– Tuoreet kangasmetsät: pääpuulaji kuusi, maalajit moreeni,
kangasturve
– Suurin osa metsistämme on sekametsiä.
• Lounais-Suomi kuuluu
lehtimetsävyöhykkeeseen.
– Rehevät lehdot, pääpuulajit jaloja lehtipuita, maalaji multa.
• Lapissa on tunturikoivuvyöhyke.
Metsämaan jakautuminen
Mänty on valtapuu
kuivilla kankailla,
rämeillä ja
kallioisilla mäillä.
Soiden ryhmittely
1) Kasvillisuuden mukaan:
a) neva (karu avosuo)
b) räme (pääpuulaji mänty)
c) korpi (metsäsuo, kuusta ja
koivua)
2) Pinnanmuotojen mukaan:
a) keidassuot (Etelä- ja KeskiSuomessa)
b) aapasuot (yleisimpiä PohjoisSuomessa)
c) palsasuot (vain Lapissa)
HUOM! PIIRRÄ VIHKOOSI TEEMAKARTTA, JOKA ESITTÄÄ SOIDEN ALUEELLISEN
JAKAANTUMISEN SUOMESSA
Soiden määrä Suomessa
Suotyypit
Kuva 41A
Kuva 41B
Suotyypit pinnanmuotojen mukaan
Palsasoilla on jääsydämisiä
mättäitä.
Aapasuon keskus on reunoja
alempana.
Kohosoiden keskus on reunoja
korkeammalla.
HUOM! PIIRRÄ VIHKOOSI
KUVA:
* AAPASUOSTA
* KOHOSUOSTA
* PALSASUOSTA
Millä tavoin soita syntyy?
1. Merestä kohoavan maan soistuminen.
2. Järven umpeenkasvu.
3. Metsämaan soistuminen.
Metsämaan
soistuminen
Aapasuo ja kohosuo
aapasuo
kohosuo
Palsasuo
• Kummun sisällä oleva jää kohottaa palsan
ympäristöään korkeammalle.
• Kun palsa saa lämpöä halkeamista, jää sulaa
ja kohouma vajoaa.
LUE LOPUKSI KIRJASTA METSIÄ JA
SOITA KÄSITTELEVÄ KAPPALE
JA TEE KAPPALEESEEN LIITTYVÄT
TEHTÄVÄT VIHKOOSI