Transcript ROMKO Romanien koulutustason nostaminen

ROMKO
Romanien koulutustason
nostaminen
Esiselvitys 17.3.-30.11.2014
Kirsi Florin, ohjaaja, romanipalvelut, Jyvässeudun
romanityöryhmän sihteeri
Ritva Anttonen, palvelujohtaja, aikuissosiaalityö ja
kuntouttavat palvelut, Jyvässeudun romanityöryhmän
pj.
Tavoitteena kaksiosainen
raportti
• Raportti I kuvaa Jyväskylän
seudun nuorten romanien
koulutuksen esteitä ja tuen
tarvetta
• Raportti II kuvaa KOSKEN
roolia romaniväestön
integroitumisen
tukemisessa
• Teatterikerholaisia
vanhempain illassa
www.koskeverkko.fi - julkaisut muita raportteja ja selvityksiä.
http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/han
kkeet_ja_strategiat/perusturvapal
velut
Teatterikerholaisia vanhempain
illassa 2010
Esiselvitys 1. osa, Kysymykset
1. Millaisia esteitä on peruskoulun päättäneiden romanien
jatkokoulutukseen hakeutumiselle?
2. Millaista tukea romanien jatkokoulutukseen
hakeutumiselle tarvitaan?
3. Millaisia esteitä on romanien peruskoulun jälkeisten
tutkintojen loppuun saattamiselle?
4. Millaista tukea romaniopiskelijat tarvitsevat opintojen
loppuun saattamiseksi
36 haastattelua, joista 23 nuorta ja 13 vanhempaa
Aineiston keruu
• Henkilökohtaiset teemahaastattelut
- nuoret
- vanhemmat
• Haastattelijoina kaupungin työntekijät Kirsi Florin ja
Alvari Palmi
• 36 haastattelua, joista 23 nuorta ja 13 vanhempaa
• Haastattelut suoritettiin kotikäynneillä, leireillä,
tapahtumissa, kaupungilla tavatessa
Opiskelujen taustaa
• Suurimmalla osalla nuorista viimeisin koulu tai tutkinto oli
peruskoulu
• Noin puolet haastateltavista opiskeli jotakin alaa
• Yleisin peruskoulun jälkeinen tutkinto johon opiskeltiin oli
ammattitutkinto
• Noin kolmasosa vastanneista ei opiskellut tai ollut töissä
• Muutamat suorittivat kesken jäänyttä peruskoulua
• Peruskoulun päättötodistukseen oltiin pääosin
tyytymättömiä
Opintojen keskeytyminen
• Hieman yli puolet olivat suorittaneet opintonsa loppuun
• Muutamat olivat keskeyttäneet peruskoulun ja/tai
suorittamassa sitä
• Keskeyttäneet olivat 2. asteen ammattitutkintoja
opiskelleita
• Syitä olivat, kiinnostuksen loppuminen, terveys, perheen
perustaminen ja perheen muutto
Nykyiset opiskelut
• 2/3 vastanneista opiskeli haastatteluhetkellä
• Yleisin opiskeltava tutkinto oli toisen asteen
ammattitutkinto
• Melkein kaikki joilla oli peruskoulu suorittamatta,
suorittivat sitä
• Puolet vastaajista olivat kiinnostuneita opiskelusta
Vanhempien vastaukset
• Suurimmalla osalla
vanhemmista oli toisen
asteen ammattitutkinto
• Loput suorittaneet
peruskoulun
• Lähes kaikki olivat olleet
töissä 2 vuotta tai
enemmän
• Kaikki vanhemmat pitivät
koulutusta ja tutkintoa
erittäin tärkeänä ja lähes
pakollisena edellytyksenä
työpaikan saamiselle
Leif on vakituisessa työssä
konduktöörinä
Esteitä koulutukseen hakeutumiselle
• Oma asenne
– huono motivaatio, ennakkoluulot opiskelua kohtaan ja vähäinen
usko omiin kykyihin
• Pelko
– Kiusaaminen, syrjintä, yksinäisyys ja pelko olla valtaväestön
seassa
• Tiedon puute
– Opiskelumahdollisuuksista, hakumenettelystä ja tukimuodoista
• Muut syyt
– Terveys, opiskelun ongelmat kuten oppimisvaikeudet tai
opiskelutaitojen puute, perhe, taloudelliset asiat, peruskoulun
suorittamattomuus
Vanhempien näkemys: Motivaation puute nuorilla,
Yksinäisyyden, syrjinnän ja/tai kiusaamisen pelko, kaverien vaikutus
(voi olla kielteinen tai myönteinen), heikko itsetunto
Tuki koulutukseen hakeutumiselle
• Lisää tietoa koulutukseen hakeutumisesta
• Vertaistuki (myös muita romaneita samassa
koulutuksessa)
• Perheen ja vanhempien tuki
• Tukihenkilö tai avustaja
• Kouluille tietoa romanikulttuurista
Vanhempien näkemys oli lähes samanlainen. Lisäksi
tarvitaan koulun tukea
Esteitä opintojen loppuun
saattamiselle
Nuorten näkemys:
• Vähäinen motivaatio
• Vähäinen usko omiin
kykyihin
• Huono asenne
• Kärsimättömyys
• Opiskelu väärälle alalle
• Kirjallisten tehtävien
vaikeus
• Syrjintä
• Kiusaaminen
• Yksinäisyys
Vanhempien näkemys:
• Opiskelutaitojen puute
• Uskon puute omiin
kykyihin
• Lyhytjänteisyys
• Syrjintä ja kiusaaminen
tai pelko niistä
• Tuen puute
Tuki opiskelun loppuun saattamiseksi
• Avustaja tai tukihenkilö
(lähes jokainen toivoi)
– Kirjalliset tehtävät,
lukuaineiden vaikeus
(teoreettiset opinnot)
• Tukea lasten hoitoon
• Vanhempien ja perheen
tuki
Vanhempien näkemys: Tuen
tarve (avustaja tai
tukihenkilö kirjallisiin
tehtäviin ja lukuaineisiin),
Maarit kulttuurivälittäjänä
kouluilla Romanit työelämään –
hankkeessa 2006
Esiselvitys osa II, KOSKE
• Keski-Suomen osaamiskeskuksen selvitys
romaniasioihin erikoistuvan osaamiskeskuksen
erityistehtävistä romaniväestön yhteiskuntaan
integroitumisen tukemisessa
• Perusoletuksena on, että romaniväestöä koskevaa
tutkimus-, ja kehittämistyötä tukevaa, tuloksia
hyödyntävää ja henkilöstön koulutusta järjestävää tahoa
ei ole ja tällaista pysyvää rakennetta tarvitaan
Toimintatapa ja toteutus
• Tieto kerättiin perehtymällä laajasti romaniaiheiseen
aineistoon, osaamiskeskusten toimintaan ja tehtäviin
sekä Jyväskylän kaupungin romanityöhön
• Tietoa ja näkökulmia saatiin hankkeen ohjausryhmältä,
Kosken johtajan ja suunnittelijan välisistä keskusteluista
jne.
• Tehtiin osaamiskartoitus viidelle avainhenkilölle niin, että
sosiaali-, terveys- ja koulutoimi olivat edustettuna. Yksi
haastatelluista oli romani.
• Esiselvityksen tekijä (Tarja Boelius) osallistui myös
Jyväskylän seudun romanityöryhmän kokoukseen
ROMKO OSA II
Esiselvityksen toisen osan tavoitteena on vastata
seuraaviin kysymyksiin:
1. Mitkä ovat romaniväestön erityistarpeet, joihin
erityisosaamisen keskuksella Keski-Suomessa
vastataan?
2. Millaista osaamista sosiaali-, terveydenhuollon ja
koulutusorganisaatioiden ammattilaiset tarvitsevat
romaniväestön tukemiseksi?
3. Millainen tehtävä KOSKE:lla olisi romanipolitiikkaa
ohjaavassa tutkimus ja kehittämistyössä?
4. Miten erityistehtävää lähdetään pilotoimaan KeskiSuomessa ja levittämään valtakunnallisesti?
Suomen romanipoliittinen ohjelma
pohjana
• ROMPO (STM 2009, s. 56) sisältää toimenpiteen jonka
mukaan tulee selvittää, minkä alueellisen sosiaalialan
osaamiskeskuksen tehtäväksi voidaan antaa
erityisalueena romaniväestön sosiaali- ja
terveyspalveluiden ja sitä koskevan tiedotuksen ja
koulutuksen kehittäminen.
• ROMPO:n seurantaraportissa (STM 2013, s.103) tämä
on nostettu yhdeksi ’erityisen tärkeäksi’ ehdotetuksi
toimenpiteeksi
• Sosiaalialan osaamiskeskukset ovat koko maan kattava
tutkimus- ja kehittämistoiminnan alueellinen verkosto (11
kpl)
Tuloksia: Romaniväestön
erityistarpeet
• Kosken perustehtävästä käsin tarkasteltuna
yhdenvertaisuus, osallisuus, syrjinnän ehkäiseminen ja
romanipolitiikkaan vaikuttaminen olisivat niitä
erityistarpeita, joita romaniasioihin erikoistuvan
osaamiskeskuksen tulisi toiminnassaan huomioida
• Lisäksi mm. varhaiskasvatus, vanhemmuuden ja
perheiden tukeminen, romanivanhukset ja yleinen
hyvinvoinnin lisääminen
• Kosken tehtävä olisi olla tietoinen maakunnallisista
painopisteistä, toimia romanityön verkostoissa keräten ja
levittäen tietoutta hyvistä käytännöistä ja toimia linkkinä
eri toimijoiden välillä
KESKI-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS
–
ERITYISTEHTÄVÄNÄ ROMANIASIAT – MIKÄ TEHTÄVÄ
TÄSSÄ KOKONAISUUDESSA?
Romaniasiain
neuvottelukunta (RONK)Valtakunnan taso
Opetushallitus
Alueelliset
romaniasioiden
neuvottelukunnat (AVI)
– Alueellinen taso
Keski-Suomen
sosiaalialan
osaamiskeskus
– KOSKE
Kuntien
romanityöryhmät –
Paikallinen taso
EU – romanipolitiikka +
hankeraha –
Kansainvälinen taso
Valtakunnalliset ja
paikalliset
romanijärjestöt
THL
Osaamista romaniväestön tukemiseksi
• Osaamiskartoitus: koulun sosiaalityö, varhaiskasvatus,
vanhusten kotihoito, perusterveydenhuolto ja Jyväskylän
kaupungin romanityö
• Eri alan ammattilaiset tarvitsevat lisää tietoa ja
ymmärrystä romanikulttuurista ja sen tavoista oman
työnsä tueksi
– Miten koulun sosiaalityö voi paremmin auttaa nuoria yhdessä
vanhempien kanssa?
– Kokemusasiantuntijoiden antamaa koulutusta
– ”täsmätietoa” varhaiskasvatuksen perustehtäviin
– tietoa vanhuksen siirtymisvaiheeseen kotoa sosiaali- ja
terveyspalveluille
– Tietoa romanikulttuurista ja sen poikkeavuuksista valtakulttuuriin
nähden terveyspalveluissa
Kosken tehtävä romanipolitiikkaa
ohjaavassa tutkimus ja kehittämistyössä?
Kosken romanityön erityistehtävä voisi valtakunnallisesti olla:
• Tukea sosiaalialan pitkäjänteistä kehittämistyötä romaniasioissa
• Koota, yhdistää ja välittää romanityöhön liittyvää sosiaalialan
tieteellistä ja kokemuksellista tietoa
• Vahvistaa monialaisesti romanityön ammattitaitoa sosiaalialalla
• Romaniaiheisten hankkeiden rahoitusten hakijana – koordinoidusti”hakuapparaattina”
• Huolehtia hankkeiden hyvien käytäntöjen levittämisestä ja
jatkumosta valtakunnallisesti
• Luoda ja ylläpitää yhteistyötä eri toimijoiden kesken, erityisesti
romani- ja pääväestön yhdenvertaisuus ja osallisuus huomioiden
• Romanityön erityistehtävän jäsentämisen jatkoselvityksessä voidaan
myös hyödyntää SoNet Botnia:n (saamen kielisten palvelutarpeet)
ja Poske:n (pohjoismaiden verkostot) kokemuksia omien
erityistehtäviensä toteuttamisesta.
Tuumasta toimeen…
• Suunnitelma romanikulttuuritietouden lisäämiseksi
oppilaitoksiin (Kirsi Florin, työ, Työnvalmentajan tutkinto)
• Hankehaku ESR, Keski-Suomen Ely-keskus
• THL on muodostaut hankeperheen DIAK:n OPIN
PORTAILLA – aliedustettujen ryhmien korkeakoulu-urien
sujuvoittaminen (ESR TL 4), Vantaan UNELMA Romanien syrjäytymisen ehkäisyn ja työllistymisen
edistäminen (ESR TL 2) ja Jyväskylän Rainer –
Romanien integroitumisen edistämisen hankkeiden
kansa. Roosa, Unelma ja Rainer opin portailla.