Transcript Ecological interpersonal perspective towards learning and

Kuule lasta oikein:
hentojen viestien huomaaminen lisää lasten
myönteistä sosiaalisuutta ja vähentää stressiä
Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri,
erityisasiantuntija THL Lapset, nuoret ja
perheet -osasto
Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto
(varhaiskasvatus), LASSO-tutkimusryhmä
Aikuisen tehtävät lapsen rinnalla
 Havaita lapsen aloitteet ja viestit ja
 Vastata niihin lapselle mielekkäällä tavallaan
– sanattomat viestit ovat tärkeimmät
• Kuulluksi tuleminen ja vastauksen saaminen
vähentää stressiä
– tunteiden yhteen soinnuttaminen
– myönteisiä tunteita vahvistetaan, kielteisiä
tyynnytetään
– ei rajoiteta voimakkaita tunteita vaan säädellään
yhdessä
• Myönteiset tunteet antavat tilaa kehitykselle
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
2
Kehitys ja oppiminen
• Muutos kohti yhä suurempaa monimutkaisuutta
– aivot ovat ainoa todella muuttuva elin
• Aivojen tehtävä on ottaa vastaan informaatiota ja
suunnata toimintaa sen mukaan
• Informaatiota saamme aistien kautta
– viisi aistia kytkee meidät fyysiseen maailmaan
– sisäiset aistit kertovat omista tarkoitusperistämme ja
reaktioistamme
– sosiaaliset aistit kertovat toisista saman
• peilisolujärjestelmät ovat perusta myötätunnolle
• Sosiaalinen aistiminen ja viestintä on ihmisen keskeisin
taito ja tehtävät
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
3
Aivojen ja kehon yhteys
• Monimutkaisin tunnettu järjestelmä (Siegel 2012)
– satoja miljoonia hermosoluja joilla käytännössä rajaton
määrä yhteyksien mahdollisuuksia
• Täysin ainutkertainen kullekin lapselle
– enemmän mahdollisuuksia kuin voidaan koskaan tavoittaa
– kulttuurinen kehittyminen käytön ja käyttämättömyyden
kautta
• Kehittyy hitaasti läpi lapsuuden
– uudet aistimisen, jäsentämisen ja yhdistämisen tasot tuleva
käyttöön
– käytöstä riippuvaista: mitä käytetään eniten, vahvistuu
– yhteyksien karsiminen virtaviivaistaa ja nopeuttaa
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
4
Aivojen varhain toimivat tasot
• Autonominen taso toimii syntymästä saakka
– toiminta ja yhteys
– kehon toiminnot ja perusvireys
– sosiaalinen yhteys-järjestelmä kun tilanne on vakaa ja
turvallinen
• turvallisuuden havaitseminen opitaan
– taistele, pakene tai jähmety –järjestelmät kasvavassa
stressissä
• Välitaso (limbinen järjestelmä) kehittyy voimakkaimmin
alle kouluiässä
– tunteminen ja kiintyminen
– perustunteet: pelko, ilo, yllätys, inho, raivo, häpeä
– kiintyminen niihin, jotka huolehtivat
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
5
Hitaasti kehittyvät toiminnot
• Isoaivokuori yhdistelee ja ajattelee
– merkitys ja puhe
– kaksi erilaista työstämisen tapaa
• kokonaisvaltainen ja analyyttinen
• yhtenäistävät ja erotteleva
– oikea puoli enemmän vastuussa samanlaisuuksien ja
yhteyksien näkemisestä
• vahva yhteys kehoon, autonomiseen hermostoon ja
limbiseen järjestelmään
– vasen puoli enemmän vastuussa erojen
havaitsemisesta, luokittelemisesta ja jäsentämisestä
• vähemmän poikittaisia yhteyksiä
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
6
Ekologia
• Lapset kehittyvät kerroksittaisesti järjestyvissä
suhteissa
• Lähitaso: läheiset henkilösuhteet
– perhe; päivähoitajat ja opettajat; ystävät ja sukulaiset
– kaikki ovat tärkeitä omana itsenään (Hrdy SB 2009)
– päiväkoti toinen tärkein kehitysympäristö
• Välitaso: ne, joilla suora vaikutus lähi-ihmissuhteisiin
– neuvola ja muu palvelujärjestelmä, lähiyhteisöt,
vanhempien työpaikka
• Makrotaso: epäsuora mutta merkittävä vaikutus
– kansallinen ja kansainvälinen politiikka
– talous: tämän hetken vaikuttavimpia voimia
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
7
Ihmistenvälisyys
• Lapset kehittyvät vain suhteessa toisiin (!)
• Lapsilla on ensisijainen kiinnostus toisiin ihmisiin
–
–
–
–
sisäisiä kykyjä havaita ja arvioida vuorovaikutusta
samantahtisuus (C. Trevarthen 1998)
tunteiden yhteen soinnuttaminen (D. Stern 1985)
myönteisen sosiaalisuuden perusarviot (JK Hamlin ym 2011)
• Perustavimmat mielihyvän lähteet
– mielihyvä kertoo järjestelmän olevan tasapainossa
– yhtenäistävä toiminta mahdollistuu
• Yhteyden murtumiset haavoittavia
– yhteyden korjaaminen keskeinen aikuisen tehtävä
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
8
Samantahtisuus
• Sisäsyntyinen kyky havaita resonoiva rytmi
– turvallisuuden tunne kun voi ennakoida
• toistaminen on tärkeätä – ja tylsää, jos jatkuu liian kauan
– yllätyksellisyydellä leikkiminen: sisäinen luovuus
• Kommunikatiivinen musikaalisuus (S Malloch & C Trevarthen 2009)
– vuorovaikutus on viestien ja vastausten virtaa, joka etenee kuin
tanssi
• Mielihyvä yhteisyyden kokemuksesta
– tulla hyväksytyksi joukkoon
– tuntea, että voi tuottaa iloa
• Häpeä on kokemus siitä, ettei saa vastausta
– häpeä on voimakkain sosiaalinen tunne, jota tulee käyttää
varoen
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
9
Tunteiden yhteen soinnuttaminen
• Jaetaan tunneilmaisun elävyys
• Elävyys on muutoksen muoto
– nouseva, laskeva, hiipivä, räjähtävä,
– kulttuurien välillä suuria eroja
• Keskeinen tapa siirtää kulttuuria
– oman kulttuurin tarinat tuleva myöhemmin ja yleensä
perustelevat jo tapahtuneen
• Sanaton viestintä
– äänensävyt, eleet, ilmeet, läheisyys, kosketus
– sanoillakin on sanattomia painoarvoja
• “ei!”, ”miksi?”; passiivimuodot
• Yhteen soinnuttaminen kestää usein vain muutaman
sekunnin mutta luo tehokkaasti yhteisen säätelypiirin
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
10
Myönteinen sosiaalinen odotus
•
•
•
•
Ihmiset kokevat yhteistoiminnan palkitsevana
Lapsetkin jakavat ruoastaan ja muusta omastaan
Pienempien lohduttaminen
Toisten auttaminen hänelle tärkeän päämäärän
saavuttamisessa
– “Auttajat ja haittaajat”: vain mikäli autettava mielletään
inhimilliseksi
• Ihmisen tärkein päämäärä on tulla hyväksytyksi omaan
yhteisöön
– emme ole vain yksilöitä, jotka etsivät omaa tyydytystä
– perhe ja päivähoitoryhmä ovat omia itsenään arvokkaita
yhteisöjä, joissa oma yhteisökulttuuri
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
11
Kehityksen kaksi moottoria
• Aivot ja kulttuuri ovat vuorovaikutuksessa:
kasvussa, muutoksessa, oppimisessa
• Kulttuuri on jaettujen merkitysten kooste
– kasvatuksessa siirretään kulttuuria
– mikä on hyväksyttävää ja toivottavaa käyttäytymistä
– mitä taitoja tarvitaan ja arvostetaan
• käytännölliset, tiedolliset, sosiaaliset
– mikä on mahdollista ajattelussa ja luovuudessa
– paneutuva osallisuus oppimisessa (B. Rogoff 2003)
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
12
Monimutkaisuus
• Monimutkaisuus tuo kestokykyä
– mitä monimutkaisempi sisäisesti yhdistynyt järjestelmä on,
sitä joustavampi ja siten kestävämpi se on
• Kehityksessä yhdistymiskyky vahvistuu
– eri tasojen pitämistä samanaikaisesti läsnä
• kehotaso: autonomiset reaktiot ja viestintä
• tunnetaso: peilaaminen ja empatia
• ajattelun taso: moraaliset ja sosiaaliset arvioinnit
• Jäykkyys ja kaaos ovat yhdistymisen vaihtoehdot
– yhdistymisen aivokeskukset kypsyvät hitaasti
– yhdistämistyö vaatii jatkuvaa sisäisen tilan säätelyä
• lapsi tarvitsee itseä säätelevää aikuista
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
13
Stressin säätely
• Itsesäätely on heikkoa ennen kouluikää
• Lapsi tarvitsee itseä säätelevää toista laskeakseen
stressitasoaan
– oppiminen tehostuu kun stressitaso laskee
– henkilökunta tarvitsee kykyä asettua säätelysuhteeseen
• Reaktiivisuudessa suuria temperamenttisia eroja
• Aikuisten vaativuus lisää lapsen stressiä
• Liiallisessa stressissä lapsi menettää jatkuvuutensa
– lasta ei saisi jättää yksin
– yksinäisyys on sinänsä pelottavaa
– erottaminen joukosta (jäähy) aiheuttaa häpeää
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
14
Säätely yksin ja yhdessä
AIVOJEN
INFORMAATIOVIRTA
KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA
SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA
STRESSI HÄLYTTÄÄ
SOPIVA
VIREYSTILA
ÄRSYKKEET
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
15
Säätely yksin ja yhdessä
AIVOJEN
INFORMAATIOVIRTA
TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN
TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT
KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA
SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA
STRESSI HÄLYTTÄÄ
SOPIVA
VIREYSTILA
OMA SÄÄTELY TOIMII
ÄRSYKKEET
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
16
Säätely yksin ja yhdessä
AIVOJEN
INFORMAATIOVIRTA
TRAUMA - MINUUDEN KOKEMUKSEN MURTUMINEN
TAISTELE-PAKENE-JÄHMETY REAKTIOT
KESTETTÄVÄN KIIHTYMYKSEN RAJA
SÄÄTELY AIKUISEN TUELLA
STRESSI HÄLYTTÄÄ
SOPIVA
VIREYSTILA
OMA SÄÄTELY TOIMII
LIIAN ALHAINEN VIREYS
TARVE AIKUISEN TUELLE
ÄRSYKKEET
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
17
Myönteiset tunteet
• Erilaisia ratoja ja verkostoja aivoissa (Panksepp 1998)
– viestivät ihanteellisesta vireystasosta
• Uteliaisuus ja hallinta
– ymmärryksen ha hallinnan saamista omaan maailman
• Leikki ja luovuus
– maailmasta ja ihmisistä nauttiminen
– riehakkuus leikissä tukee oppimista
• aivojen kasvutekijät lisääntyvät pitkäksi aikaa(J Panksepp 2007)
• Hoiva
– lohdun saaminen kun sitä tarvitsee tekee rohkeaksi
• Kumppanuus: kaikki pelissä samaan aikaan
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
18
Kehityksen tukeminen käytännössä
• Toisen näkeminen erityisenä
– utelias kiinnostus
– lähtökohtainen hyväksyminen: syvällä on hyvä päämäärä
– arvon ja merkityksen antaminen
• ”menipä tuo hienosti” ” sinä olet sitten kiva tyttö/ poika”
• Kunnioittaminen
– vastuun ottamista omista virheistä
• ”nyt en tainnut kuunnella”, ”nyt tein väärin”, ”en huomannut”
• Myötä tunteminen
– tunteen elävyyden yhteen soinnuttaminen
• ”onpa sinulla ollut rankkaa”, ”olipa ihana tarina”
• Sanoittaminen
– ennakointi, jälkipurku ja kiitos
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
19
Viitteitä ja muuten luettavaa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Hamlin JK & Wynn K: Young infants prefer prosocial to antisocial others Cognitive
Development,26/1, pp. 30–39
Hrdy SB: Mothers and others: Harvard University Press 2009
Malloch S, Trevarthen C: Communicative Musicality: Wiley 2009
Mäkelä J:i Lapsen kasvu ihmisyyteen ja yhteisöllisyyteen kirjassa Lapsilähtöinen esiopetus, toim
Timo Jantunen & Raija Lautela, Tammi 2011
Mäkelä J: Osallisuuden merkitys lapsen kehitykselle kirjassa Näyn ja kuulun, toim Suvielise Nurmi,
Kais Rantala, Lasten keskus 2011
Mäkelä J: Miksi lasten elämää hallitse yksin pärjäämisen pakko?
ja: Mihin kosketus on hävinnyt aikuisten ja lasten suhteista? Kirjassa Kymmenen kysymystä
kasvatuksesta, Lapsiasiainvaltuutetun toimisto 2012
O´Connor E and McCartney K2007 Examining Teacher–Child Relationships American Educational
Research Journal 2007, Vol. 44, pp. 340 –369
Panksepp J: Affective Neuroscience, Oxford University Press 1998
Panksepp J: Can PLAY Diminish ADHD and Facilitate the Construction of the Social Brain? J Can
Acad Child Adolesc Psychiatry. 2007 May; 16(2): 57–66.
Rogoff B: The Cultural Nature of Human Development, Cambridge UP 2003
Stern D: The Interpersonal World of the Infant, Basic Books 1985
Siegel D: The Developing Mind II ed, Guilford Press 2012
Trevarthen C: The concept and foundations of infant intersubjectivity, Cambridge University Press
1998
25.9.2013
Jukka Mäkelä: Kuule lasta oikein
20