Transcript SopOik - Noppa

Sopimusoikeus
Eija Heikkinen
Luennot 2014 / syksy
SOPIMUSOIKEUDEN NORMISTO JA
SOPIMUSRISKIT
 Yritystoiminta perustuu yrityksen toiminta-ajatuksen ja
valitun toimintastrategian toteuttamiseen.
 toiminnan tulee tapahtua lainmukaisella tavalla
 tarkastamaan, että kyseiset toimet ovat myös juridisesti
mahdollisia
 Se, kuinka suuria kulueriä sopimuksen valmisteluun
kannattaa käyttää,
 riippuu mm. sopimuksen merkityksestä kyseiselle yritykselle ja
 sen toiminnalle sekä sopimuksesta mahdollisesti koituvista
vahingonkorvausvastuista.
…
 Arvoltaan vähäinenkin sopimus saattaa johtaa merkittävään
vahingonkorvausvastuuseen, jollei sopimuksen
vastuunrajoitusehtoja tehdä huolella
 Markkinointioikeudellisessa lainsäädännössä on säännelty
tietynlaisten markkinointikeinojen käyttöä,
 kuten kylkiäismarkkinointia, markkinointiarpajaisia ja tietojen antoa
markkinoinnissa.
 Vaikka markkinointitoimenpide olisi markkinointioikeudellisten
normien mukaan lainvastainen, saattaa sillä siitä huolimatta olla
sopimusoikeudellisia vaikutuksia.
 Lainvastainen markkinointikin saattaa aiheuttaa
sopimussidonnaisuuden, tai markkinoinnissa annetut tiedot
saattavat tulla osaksi sopimusta.
Sopimusten jaottelu
 Sopimukset voidaan jaotella usealla eri perusteella
 Sopimusoikeuden kannalta ovat merkittäviä jaottelut,
joilla on oikeudellista vaikutusta
 käsitepareihin
 kuluttajasopimus–liikesopimus,
 yksilöllinen sopimus-vakiosopimus sekä
 kertasopimus–kestosopimus.
Kuluttajasopimukset
 Kuluttajasopimukset ovat sopimuksia, joita
elinkeinonharjoittaja solmii kuluttajan kanssa
 sovelletaan kuluttajansuojasäännöksiä
(pakottavia)
 tarkoituksena on suojata kuluttajaa, jonka
katsotaan olevan elinkeinonharjoittajaa
heikommassa asemassa
Liikesopimukset
 ovat elinkeinonharjoittajien välisiä sopimuksia
 sääntelee yleensä tahdonvaltainen
lainsäädäntö, joten sopimusehdoilla voidaan
vaikuttaa omaan oikeusasemaan
 Liikesopimuksien osapuolilta voidaan edellyttää
syvällisempää sopimusoikeuden tuntemista kuin
kuluttajalta
Yksilöllinen sopimus
 on sellainen sopimus, jossa käytetään
osapuolten keskenään neuvottelemia ehtoja
 ehdot eivät ole kummankaan sopijakumppanin
yksin laatimia
 Yksilölliset ehdot sopimuksissa ovat monesti
tasapuolisempia kuin vakioehdot
Vakioehdot
 käyttäminen erityisesti nk. massasopimuksissa on yhä
yleisempää
 käyttäminen säästää usein kustannuksia
 hyvin laaditut vakioehdot selkeyttävät osapuolten välistä
vastuunjakoa
 Epäkohtia
 toisen osapuolen yksin laatimia, jolloin ehdoissa turvataan
lähinnä ehtojen laatijan oikeudellinen asema
 kuluttajasopimuksissa kuluttajalla ei yleensä ole
neuvotteluvoimaa sopimusehtojen muuttamiseksi
Kestosopimus
 tarkoitetaan sopimusta, joka on pitkäkestoinen, usein
voimassa toistaiseksi
 aiheutuu usein riitoja sen suhteen, missä tilanteissa
sopijakumppani on oikeutettu päättämään sopimuksen,
esim. irtisanomaan sen
 saattaa olla suuri merkitys jommankumman
sopijakumppanin liiketoiminnalle (Esimerkiksi tietty
alihankintasopimus)
Sopimuksiin sovellettavien normien
soveltamisjärjestys
 Lainsäädännön toissijaisuus
 Merkittävä osa liikesopimuksia koskevista säännöksistä on
tahdonvaltaisia. Tällöin sopijapuolet voivat sopimusehdoin
syrjäyttää kyseistä oikeussuhdetta koskevat lakinormit
 Lain säännökset tulevat sovellettaviksi ainoastaan, jollei
muusta ole sovittu
 Mikäli sopimusehtoja ei kuitenkaan ole tietystä asiasta
otettu kauppasopimukseen, sovellettavaksi tulee
tahdonvaltainen lainsäädäntö
...
 Esimerkiksi voidaan ottaa tilanne, jossa myyjä ja ostaja
sopivat toimistokalusteiden kaupasta. Kun sovittu
toimituspäivä on ohitettu, ostaja tiedustelee myyjältä, milloin
tämä tuo kalusteet. Myyjä ilmoittaa, että ne ovat
noudettavissa myyjän myyntipisteessä ja ostajan tulee
hakea ne. Ostajan mielestä myyjän tulee tuoda ne. Kun
erimielisyyttä ratkaistaan, on ensin selvitettävä, mitä
osapuolet ovat sopineet ja menetellä sen mukaisesti. Jos
sopimuksessa ei kuitenkaan ole määritelty, onko kyseessä
toimitus- vai noutokauppa, tulee tahdonvaltainen
lainsäädäntö toissijaisesti sovellettavaksi. Tällöin asia
ratkaistaan kauppalain nojalla, jonka mukaan kyseessä on
noutokauppa, jollei muusta ole sovittu. Näin ollen ostajan
tulee noutaa kalusteet.
Normien soveltamisjärjestys
 Sopimusten asiantunteva hallinta edellyttää tietoa
sopimuksiin sovellettavasta normipohjasta
 Usein sopimuksiin saattaa soveltua useampia eri sisältöisiä
normeja, jotka ovat ristiriidassa keskenään
 Tällöin tulee olla selvillä eri normien
soveltamisjärjestyksestä, jotta voi tehokkaasti käyttää
sopimuksia yrityksen riskinhallinnan välineenä
soveltamisjärjestys
 Sopimuksiin sovellettavien normien soveltamisjärjestys on
seuraava:
 pakottava lainsäädäntö
 sopimusehdot
 osapuolten vakiintunut käytäntö
 alalla vallitseva kauppatapa
 tahdonvaltainen lainsäädäntö
Pakottava lainsäädäntö
 Kaiken muun edelle menee sopimukseen sovellettava
pakottava lainsäädäntö.
 Vaikka sopimusehdoissa olisi jostain asiasta sovittu
pakottavasta lainsäädännöstä poikkeavasti, jätetään
sopimusehto huomiotta ja sovelletaan pakottavia lain
säännöksiä.
 Yleensä pakottavat lain säännökset sääntelevät
sopimussuhdetta vain tietyiltä osin, jolloin pakottavan
sääntelyn ulkopuolelle jäävistä asioista voidaan sopia
sopimusehdoilla. (Esimerkiksi KSL)
Sopimus
 Pakottavan lainsäädännön jälkeen seuraavana normien
soveltamisjärjestyksessä on sopijakumppanien välinen
sopimus
 Sopimusehdot syrjättävät esim. tahdonvaltaisen
lainsäädännön normit
 Mikäli osapuolten välinen sopimusriita etenee
tuomioistuinratkaisuun asti, soveltaa tuomioistuin
tahdonvaltaisen lainsäädännön sijasta osapuolten
välisen sopimuksen sopimusehtoja tapaukseen
sovellettavina oikeusnormeina
Vakiintunut käytäntö
 Sopimusehtojen jälkeen seuraavana
soveltamisjärjestyksessä on osapuolten välinen
vakiintunut käytäntö, ts. osapuolten vakiintunut käytäntö
syrjäyttää tahdonvaltaisen lainsäädännön normit
 Ajatuksena, että osapuolten ei välttämättä tarvitse
nimenomaisesti sopia tietystä menettelytavasta
sopimussuhteen aikana, vaan
 se voi oikeussuhteen aikana muodostua normiksi pelkästään
omaksutusta vakiintuneesta käytännöstä
…
 Jos osapuolet ovat tehdyn sopimuksen sopimusehdoista
poiketen noudattaneet välillään jo pidemmän aikaa
sopimuksessa sovitusta poikkeavaa käytäntöä, saatetaan
sopijapuolten katsoa muuttaneen sopimusta käytännön
kautta
 Sopimusvapauden mukaisesti niin suullista kuin kirjallista
sopimusta voidaan muuttaa käytännön kautta
 vastapuolelle tulisi reklamoida mahdollisimman pikaisesti
silloin, kun tämä poikkeaa sopimuksen mukaisesta
menettelystä
Kauppatapa
 Osapuolten vakiintuneen käytännön jälkeen normien
soveltamisjärjestyksessä on toimialalla vallitseva
kauppatapa
 Jotta kauppatapa tulisi oikeuslähteenä kysymykseen,
tulee sen olla yleisesti alalla noudatettu ja vakiintunut
 Mikäli osapuolet tahtovat poiketa tällaisesta toimialalla
vakiintuneesta kauppatavasta, voidaan se syrjäyttää
sopimusehdoilla
Tahdonvaltainen lainsäädäntö
 Viimeisenä soveltamisjärjestyksessä
 Monien keskeisten sopimustyyppien, kuten liike-elämän
palvelusopimusten, osalta tahdonvaltainen lainsäädäntö
kuitenkin puuttuu lähes kokonaan.
 Tällöin alan sääntely tapahtuu sopimusehtojen ja
osapuolten vakiintuneen käytännön puuttuessa alan
kauppatavan nojalla.
 Lisäksi keskeisiä oikeuslähteitä ovat oikeuskäytäntö sekä
sopimusoikeudellisten periaatteiden analoginen
soveltaminen eri sopimustyyppejä sääntelevistä erityislaeista.
Sopimustyypit
 Yleinen sopimusoikeus
Sopimusoikeus voidaan jakaa yleiseen ja erityiseen
sopimusoikeuteen.
1. Yleisen sopimusoikeuden alaan kuuluvat asiat, jotka ovat
lähtökohtaisesti yhteisiä kaikille sopimuksille, jollei toisin ole
säädetty.
2. Erityisen sopimusoikeuden alueella käsitellään puolestaan
asioita, jotka koskevat vain tiettyä tai tiettyjä
sopimustyyppejä.
 Esimerkiksi
 yleisperiaatteen mukaan sopimus voi syntyä
vapaamuotoisesti, mutta
 mm. kiinteistönkaupan osalta on säädetty,
että kiinteistönkauppa vaatii määrämuodon.
 Tältä osin sopimustyypille on säädetty
pääsäännöstä poikkeava menettely
Irtaimen kauppa
 Irtaimen esineen kauppa on yleisin
sopimustyyppi
 Kauppalaissa
 Kauppalaki on tahdonvaltainen ja sen
säännökset voidaan siis sopimuksella sivuuttaa
Kiinteän omaisuuden kauppa
 Kiinteän omaisuuden kauppaa sääntelee
maakaari
 pakottavaa lainsäädäntöä
Kuluttajasopimukset
 Kuluttajasopimukset ovat sopimuksia,
 joita elinkeinonharjoittaja solmii kuluttajan kanssa.
 Kuluttajasopimuksiin sovelletaan
kuluttajansuojasäännöksiä, jotka ovat pakottavia.
 Kun kyseessä on esim. kuluttajan kanssa tehty irtaimen
omaisuuden kauppa, tulee ensisijaisesti sovellettavaksi
kuluttajansuojalaki.
 Jos siinä ei ole asiaa koskevaa normia, sovelletaan
toissijaisesti kauppalakia
Osamaksukauppa
 Osamaksukaupassa on kyseessä irtaimen esineen
kauppa,
 jossa kauppahinta on sovittu suoritettavaksi useammassa
erässä,
 joista vähintään yksi erääntyy kaupanteon jälkeen.
 Lisäksi edellytetään, että myyjä on joko pidättänyt kaupan
kohteen omistusoikeuden tai takaisinotto-oikeuden siihen
asti, kunnes kauppahinta kokonaisuudessaan tai tietty osa
siitä on maksettu
 Osamaksukauppaa sääntelee osamaksukaupasta annettu
laki (pakottavaa, toissijaisesti sovelletaan kauppalakia)
Käyttöoikeudet
 Kauppasopimuksen oikeusvaikutuksena on, että kaupan
kohteen omistusoikeus siirtyy ostajalle.
 Käyttöoikeussopimuksissa puolestaan sopimuksen
kohteen käyttöoikeus siirtyy sopijakumppanille
sopimuksessa määritellyin ehdoin.
 Tyypillisimmät käyttöoikeussopimukset ovat irtaimen
esineen vuokrasopimus, liikehuoneiston vuokrasopimus
sekä asuinhuoneiston vuokrasopimus.
Vakuudet
Pätevän vakuuden perustaminen
edellyttää sopimuksen tekemistä.
Yleisimmät vakuudet ovat takaus ja
pantti, joita sääntelee mm. takauslaki.
Palvelusopimukset
 Liike-elämän palveluista ei Suomessa ole yhtenäistä
lainsäädäntöä
 Palvelusopimuksia on erilaisia
 Rakennusurakasta on erityislainsäädäntöä vain
tiettyjen kuluttajaurakoiden ja taloelementtien kaupan
osalta.
 Kiinteistönvälityssopimusta säännellään kiinteistöjen ja
vuokrahuoneistojen välityksestä annetussa laissa
 Toimeksiantosopimuksia: Esim. kirjanpito-, tilintarkastus-,
asianajo- ja konsultointisopimukset sekä luottotietoseuranta
Vakuutussopimus
 Vakuutussopimuksia sääntelee
vakuutussopimuslaki. Se on pakottavaa
lainsäädäntöä kuluttajan ja pienyrittäjän eduksi
Muita sopimuksia
 Edustus-, agentti- ja jälleenmyyntisopimukset
 Yrityskauppasopimukset
 Immateriaalioikeuksia koskevia sopimukset
(lisenssi- ja tekijänoikeudenluovutussopimukset)
 Asuntokauppaa sääntelee oma lakinsa. Myös
työsopimuksista on runsaasti erityislainsäädäntöä
Tahdonilmaisu
 Ostajan ja myyjän välillä ei synny kauppaa, elleivät he
pääse yksimielisyyteen kaupan ehdoista
 Oikeustoimen syntymiseen vaikuttaa näin ollen
ratkaisevasti se, mitä oikeustoimen osapuolet tahtovat
 Tunnusomaista oikeustoimille on juuri henkilön tahto ja sen
ilmaiseminen
 Oikeustoimi voidaankin määritellä tahdonilmaisuksi, jonka
henkilö antaa oikeuksien perustamiseksi, muuttamiseksi,
siirtämiseksi tai kumoamiseksi
Kohdistaminen
 Jotta tahdonilmaisu aikaansaisi tarkoitetun
oikeusvaikutuksen, se on kohdistettava toiseen henkilöön
ja tarkoitettava tulemaan tämän tietoon
 esim. kirjoittaa muistiin aikomuksensa irtisanoa tietyn
sopimuksen ja tuo muistiinpano joutuu hänen
tahtomattaan ja hänestä riippumattomista syistä
sopijakumppanin haltuun, ei se saa aikaan
irtisanomisvaikutusta, koska tahdonilmaisu ei ollut
kohdistettu sopijakumppaniin eikä se ollut myöskään
muistiinpanona tarkoitettu tulemaan sopijakumppanin
tietoon
Sopimuspuolten oikeudet ja
velvollisuudet
 Oikeustoimia tekemällä henkilö saa itselleen oikeuksia,
mutta samalla hän joutuu usein velvolliseksi toista
henkilöä kohtaan
 Velvollisuus rahasuoritukseen tai toimintaan toisen hyväksi
saattaa syntyä myös muun kuin oikeustoimen perusteella
 Esim. velvollinen korvaamaan tämän vahingon
SOPIMUKSEN VALMISTELU
 Markkinointioikeudellinen sääntely (kielletty tietynlaisten
markkinointikeinojen käyttö)
 Elinkeinonharjoittajien välistä markkinointia sääntelee laki
sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa
 Elinkeinonharjoittajan kuluttajaan kohdistamia
markkinointitoimenpiteitä sääntelee puolestaan
kuluttajansuojalaki
 Lisäksi tietyissä erityislaeissa: luottolaitostoiminnasta
annetussa laissa, vakuutusyhtiölaissa
 on niiden soveltamisalaan kuuluvia markkinointia
säänteleviä normeja
…
 Sopimattoman menettelyn kielto
 SopMenL:n mukaan elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää
hyvän liiketavan vastaista tai muutoin toisen
elinkeinonharjoittajan kannalta sopimatonta menettelyä
 Hyvällä liiketavalla tarkoitetaan alalla yleisesti
noudatettavaa rehellistä ja kunniallista menettelyä.
 Säännöksen nojalla kiellettyä on mm. kilpailijan
halventaminen, kilpailijan tuotteen tai pakkauksen jäljittely
sekä tuote- tai toiminimen jäljittely
…
 Tunnistettavuus
 Markkinoinnista on käytävä selkeästi ilmi sen kaupallinen
tarkoitus
 tarkoitetaan, että markkinointitoimintojen tulee olla
tunnistettavissa markkinoinniksi
 Toimintoja ei saa esim. tehdä sellaisiksi, että ne saattavat
sekoittua muunlaiseen tiedonvälitykseen
 Suoramarkkinointikirjeitä ei myöskään saa tehdä sellaisiksi,
että ne ovat sekoitettavissa esim. viranomaisten
lähettämään postiin
 Markkinoinnista on myös käytävä ilmi, kenen lukuun
markkinointi toteutetaan
Virheelliset tiedot
 Elinkeinotoiminnassa ei saa käyttää totuudenvastaista tai
harhaanjohtavaa ilmaisua, joka koskee omaa tai toisen
elinkeinotoimintaa ja on omiaan vaikuttamaan
hyödykkeen kysyntään tai tarjontaan
 Totuudenvastaisia ovat tiedot, jotka ovat objektiivisesti
arvioiden vääriä
 Harhaanjohtava tieto saattaa sen sijaan olla
objektiivisesti katsoen oikea, mutta esitystavan tai muun
seikan vuoksi markkinoinnista saa väärän käsityksen
…
 Vertaileva mainonta
 tarkoitetaan mainontaa, josta voidaan suoraan tai epäsuorasti
tunnistaa kilpailija tai kilpailijan markkinoima hyödyke
 ei saa olla totuudenvastaista tai harhaanjohtavaa
 tulee koskea hyödykkeitä, joita käytetään samaan tarkoitukseen
tai samoihin tarpeisiin
 tulee verrata puolueettomasti hyödykkeiden yhtä tai useampaa
olennaista, merkityksellistä, toteen näytettävissä olevaa ja
edustavaa ominaisuutta tai hyödykkeiden hintoja
 Ei saa aiheuttaa sekaannuksen vaaraa mainostajan ja kilpailijan
tai heidän tavaramerkkiensä, toiminimiensä, muiden erottuvien
tunnustensa taikka hyödykkeittensä kesken
…
 Vertailevassa mainonnassa ei saa väheksyä eikä halventaa
kilpailijan tavaramerkkiä, toiminimeä, muuta erottuvaa
tunnusta, hyödykettä, toimintaa tai oloja
 ei saa käyttää sopimattomasti hyväksi kilpailijan
tavaramerkin, toiminimen tai muun erottuvan tunnuksen
mainetta taikka kilpailijan markkinoiman hyödykkeen
alkuperänimitystä
 ei myöskään saa esittää hyödykettä sellaisen hyödykkeen
jäljitelmänä tai toisintona, jolla on suojattu tavaramerkki
Markkinointioikeudelliset
seuraamukset
 Sopimattomaan menettelyyn syyllistynyttä
elinkeinonharjoittajaa voidaan kieltää jatkamasta tai
uudistamasta menettelyä. Kiellon antaa markkinaoikeus
ja sitä voidaan tehostaa uhkasakolla
 Tiettyjen lain säännösten rikkomisesta voidaan tuomita
kilpailumenettelyrikoksesta rangaistukseen. Rangaistuksen
määrää yleinen tuomioistuin
 Markkinaoikeuteen asian voi saattaa hakemuksella se
elinkeinonharjoittaja, johon kielletty menettely kohdistuu
tai jonka toimintaa se saattaa vahingoittaa
Sopimusoikeudelliset vaikutukset
 Tarjoussidonnaisuus
 Mainokset eivät yleensä ole sitovia tarjouksia. Tietyissä
tilanteissa ne kuitenkin aiheuttavat markkinoijalle
tarjoussidonnaisuuden
Markkinoinnissa annetut tiedot
 Markkinointivastuu
 Markkinoinnissa annetut tiedot saattavat tulla osaksi
osapuolten välistä sopimusta.
 Tätä kutsutaan usein markkinointivastuuksi.
 Tällöin myydyssä hyödykkeessä on virhe, jollei se vastaa
markkinoinnissa annettuja tietoja.
 Virheen seuraamukset määräytyvät
 Mitkä tahansa markkinoinnissa annetut tiedot eivät
kuitenkaan tule osaksi sopimusta, vaan annetuille tiedoille on
säädetty tietyt edellytykset
Myyjän antamat tiedot
 Kauppalaissa on erityinen säännös siitä, milloin
markkinoinnissa annetut tiedot tulevat osaksi myöhemmin
syntyvää sopimusta
 Tavarassa on virhe, jos se ei vastaa niitä tietoja, jotka
myyjä on antanut tavaran ominaisuuksista tai käytöstä
tavaraa markkinoitaessa tai muuten ennen kaupantekoa
ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
 Myyjän vastuu käsittää myös myyjän edustajan antamat
tiedot, jos tällä on oikeus antaa myyjän puolesta tietoja
myytävästä tavarasta
…
 Tietojenantotapa
 Annettuihin tietoihin perustuva virhevastuu ei ole siitä
riippuvainen, kuinka tiedot on annettu.
 Vastuu voi syntyä kaikenlaisista tiedoista, jotka on annettu
ennen sopimuksen tekemistä.
 Tiedot on voitu antaa muutenkin kuin varsinaisen
markkinoinnin yhteydessä, esim. sopimusta tehtäessä.
 suullisesti tai kirjallisesti.
…
 Tietojen luonne
 Markkinointivastuun syntyminen edellyttää, että annetut
tiedot koskevat tavaran ominaisuuksia tai käyttöä.
 Tavaran käyttöä koskevia tietoja ovat myös tiedot, jotka
koskevat tavaran säilytystä tai hoitoa.
 Esimerkiksi hinnan edullisuutta koskeva väittämä ei kuulu
lainkohdan soveltamisalaan.
 Lisäksi annetuilta tiedoilta edellytetään jonkinasteista
täsmällisyyttä.
 Pelkästään yleiset tuotteen kehumista sisältävät tiedot eivät
johda markkinointivastuuseen
…
 Annetuilla tiedoilla tulee olla syy-yhteys sopimuksen
syntymiseen eli niiden voidaan olettaa vaikuttaneen
kauppaan
 annettujen tietojen tulee olla jossain määrin merkityksellisiä
kaupan syntymisen kannalta
 Markkinointivastuu koskee ainoastaan tavarasta annettuja
tietoja
 Mikäli myyjä esittää epävarmoja tietoja ostajalle, tulee
hänen tuoda esille tietojen epävarmuus
…
 Myyjän tuottamus
 Markkinointivastuun syntyminen ei edellytä, että myyjä olisi
toiminut huolimattomasti eli vastuu ei edellytä myyjän
tuottamusta.
 Tavara voi olla virheellinen siitä riippumatta, tiesikö myyjä tai
olisiko hänen pitänyt tietää, että hänen antamansa tieto on
virheellinen.
 Merkitystä ei ole myöskään sillä, oliko myyjällä tarkoitus
johtaa ostajaa harhaan.
…
 Muun kuin myyjän antamat tiedot
 Tavarassa on virhe myös, jos se ei vastaa niitä tietoja, joita
joku muu kuin myyjä, aikaisemmassa myyntiportaassa tai
myyjän lukuun, on ennen kaupantekoa tavaraa
markkinoitaessa antanut sen ominaisuuksista tai käytöstä ja
joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan.
 Tavaran ei kuitenkaan katsota olevan virheellinen, jos myyjä
ei ollut eikä hänen olisikaan pitänyt olla selvillä näistä
seikoista
 Myyjän vastuun edellytyksenä on, että tiedot on antanut
aikaisempi myyntiporras tai joku hänen lukuunsa
…
 Oikaisu
 Tavaran markkinoinnissa tai muutoin ennen kaupantekoa
annettu tieto ei vaikuta virhearviointiin, jos se on ajoissa
oikaistu selkeällä tavalla (KL 18.3 §).
 Oikaisulle asetettavia vaatimuksia arvioitaessa kiinnitetään
huomiota siihen,
 kuka on antanut tiedon ja miten,
 tiedon sisältöön ja merkitykseen sekä
 muihin olosuhteisiin.
…
 Yleiseksi vaatimukseksi voidaan asettaa,
 että tieto tulee oikaista tavalla, joka on käytetyn
menetelmän ja muodon kannalta ainakin yhtä tehokas
kuin tapa, jolla tieto on alun perin annettu.
 Esimerkiksi lehti-ilmoituksessa annettu virheellinen tieto
voidaan oikaista samalle kohderyhmälle suunnatulla
lehti-ilmoituksella. Erityisesti myyjän annettua virheellisiä
tietoja saattaa oikaisun tehokkuus edellyttää, että esim.
ilmoituksessa tai esitteessä annettu tieto on oikaistava
suoraan niille asiakkaille, jotka osoittavat kiinnostusta
tavaran ostamiseen.
…
 Vastuunrajoitus
 Myyjä voi sopimusehdoilla vapauttaa itsensä
markkinointivastuusta ottamalla kauppasopimukseen ehdon,
jonka mukaan myyjä ei vastaa markkinoinnissa tai ennen
kaupantekoa annetuista tiedoista.
 Koska kauppalaki on tahdonvaltainen ja sen määräykset
voidaan syrjäyttää sopimusehdoin, on tällainen säännös
lähtökohtaisesti pätevä.
 Kyseeseen voi tulla myös muunlainen vastuun rajaava ehto,
kuten integraatiolauseke, jonka mukaan sopimuksen sisältö
ilmenee yksinomaan kirjallisesta sopimustekstistä
Annettujen tietojen vaikutus
 Virhevastuun lisäksi markkinoinnissa annetuilla tiedoilla voi
olla muitakin sopimusoikeudellisia vaikutuksia.
 Tiettyjen lakien tulkinnassa arvioidaan myyjän antamien
tietojen riittävyyttä. Tällöin arvioitavaksi tulee myös
markkinoinnin yhteydessä annetut tiedot.
 Markkinoinnissa annetut tiedot voivat vaikuttaa
tuotevastuulain tulkintaan sen osalta, onko myyjä
antanut tuotteesta riittävät tiedot asiakkaalle
Sopimuskumppaneiden valinta
 Sopimusvapaus
 Suomessa vallitsee sopimusvapaus, minkä eräänä
osatekijänä on päättämisvapaus.
 Henkilö tai yritys saa pääsääntöisesti vapaasti päättää,
tekeekö jonkin sopimuksen vai ei.
 Ketään ei voida yleensä pakottaa tekemään sopimuksia.
 Lisäksi osapuolet saavat vapaasti valita
sopimuskumppaninsa.
 Näistä pääsäännöistä on tiettyjä poikkeuksia.
…
 Sopimuspakko
 Sopimusten päättämisvapaudessa on rajoituksia lähinnä
julkisten laitosten ja monopoliasemassa olevien sekä niihin
verrattavien yritysten osalta.
 Esimerkkinä voidaan mainita postilaitos. Tällainen laitos on
velvollinen tekemään sopimuksen, jos toinen osapuoli on valmis
täyttämään ne ehdot, jotka laitoksen sopimuksille on asetettu.
 Toimiluvan saanut postilaitos ei esim. voi kieltäytyä kuljettamasta
jonkun henkilön kirjeitä, jos kirjeet on varustettu asianmukaisin
postimerkein ja ovat muutenkin kuljettamiselle annettujen
ehtojen mukaiset (postitoimintalaki 4 §).
 Yleinen vesi- ja viemärilaitos on niin ikään velvollinen sallimaan
toiminta-alueellaan sijaitsevan kiinteistön liittymisen laitoksen
vesijohtoon tai viemäriin yleisten säännösten mukaan
…
 Syrjintä
 Lähtökohtaisesti elinkeinonharjoittaja voi valita
sopimuskumppaninsa, eli hänen ei tarvitse hyväksyä
asiakkaakseen kaikkia halukkaita.
 Asiakkaiden valikointi ei kuitenkaan saa tapahtua laissa kielletyin
perustein.
 Elinkeinotoiminnassa ja ammatin harjoittamisessa on kiellettyä
ilman hyväksyttävää syytä olla palvelematta jotakuta yleisesti
hyväksyttävillä ehdoilla rodun, kansallisen tai etnisen alkuperän,
ihonvärin, kielen, sukupuolen, iän, perhesuhteiden, sukupuolisen
suuntautumisen tai terveydentilan taikka uskonnon,
yhteiskunnallisen mielipiteen, poliittisen tai ammatillisen
toiminnan tai muun näihin rinnastettavan seikan perusteella
Sopimuskumppanin tutkiminen
 Turhien kustannusten välttämiseksi tulisi jo
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa kartoittaa
potentiaaliset sopimuskumppanit siten, että heistä
saataisiin karsittua sellaiset, joiden kanssa sopimusta ei
kannata tehdä.
 Tämä tapahtuu potentiaalisten sopimuskumppanien
tutkimisella.
 Merkittävissä sopimuksissa sopijakumppanin tutkiminen
pitää joka tapauksessa tehdä ennen sopimuksen
solmimista.
Oikeustoimikelpoisuus
 Luonnollinen henkilö
 Mikäli sopijakumppanina on luonnollinen henkilö, tulee
tarkastaa, että hän on oikeustoimikelpoinen.
 Oikeustoimikelpoisuudella tarkoitetaan mm. sitä, että
henkilöllä on kelpoisuus tehdä sellaisia sopimuksia, joilla on
oikeudellisia vaikutuksia.
 Henkilö saavuttaa oikeustoimikelpoisuuden tultuaan
täysivaltaiseksi. Täysivaltaisuusikäraja on 18 vuotta.
 Täytettyään 18 vuotta henkilö voi määrätä oikeuksistaan ja
tehdä sitovia sopimuksia.
…
 Oikeushenkilöt
 Oikeushenkilöt ovat oikeuskelpoisia eli ne voivat tehdä
sopimuksia syntymisestä lakkaamiseen.
 Oikeushenkilöiden osalta on tarkistettava, että ne on perustettu
laissa edellytetyllä tavalla, jotta ne olisivat syntyneet.
 Muussa tapauksessa voi olla niin, että sopimuskumppanina
esiintyvää yritystä ei edes ole olemassa.
 Tilannetta hankaloittaa, että eri oikeushenkilöt saavat
oikeuskelpoisuuden eli syntyvät eri tavalla.
 On myös tarkastettava, ettei sopijakumppani ole lakannut
olemasta.
 Lakkaamisen jälkeen sillä ei ole kelpoisuutta sopimusten
tekemiseen.
Peruskäsitteitä
 Edustaja
 Oikeustoimikelpoinen henkilö voi itse tehdä
oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskevat oikeustoimet.
 Oikeustoimi voidaan tehdä myös siten, että toinen
henkilö edustaa toista oikeustoimen tekemisessä ja
antaa tämän puolesta tahdonilmaisun.
 Tahdonilmaisun antajaa kutsutaan tällöin edustajaksi
…
 Lähetti
 Edustukselle on tunnusomaista edustajan omaharkintainen
toiminta toisen nimissä.
 Edustus on kysymyksessä vain, jos edustaja saa oman
harkintansa mukaan antaa toisen puolesta tahdonilmaisuja.
 Tämän vuoksi ei esim. lähetti ole edustaja, sillä tällaisen henkilön
tehtävänä on vain toisen henkilön tahdonilmaisun perille
toimittaminen.
 Lähetti ei voi tehdä itse ratkaisuja sen puolesta, jonka lähettinä
hän toimii.
 Hän on siis ainoastaan toisen tahdonilmaisun perille viejä eikä
hän voi omalla tahdollaan vaikuttaa oikeustoimen
päättämiseen.
…
 Välittäjä
 Myöskään välittäjä ei ole edustaja.
 Välittäjän tehtävänä on saattaa oikeustoimen solmimista
haluavat henkilöt yhteyteen toistensa kanssa, ottaa vastaan
heidän tahdonilmaisujaan ja välittää niitä edelleen sekä laatia
pyynnöstä sopimusluonnoksia, mutta
 välittäjä ei päätä omaa harkintaansa käyttäen solmittavaa
sopimusta tai muuta oikeustointa.
 Välittäjälle voidaan kuitenkin välitystehtävän lisäksi antaa myös
edustusvalta antamalla hänelle esim. oikeustoimen tekemistä
varten.
 Tällöin sama henkilö toimii sekä välittäjänä että edustajana
Edustuksen lajeja
 Välitön edustus
 Edustukselle on tunnusomaista, että edustaja toisen puolesta
toimiessaan ilmoittaa, kenen puolesta hän toimii, taikka
tämä seikka käy muutoin ilmi hänen toiminnastaan.
 Edustajan kanssa oikeustoimiin ryhtyvä on näin tietoinen siitä,
ketä edustajan tahdonilmaisut sitovat ja kuka tulee
päätettävän oikeustoimen osapuoleksi.
 Tällaista edustusta, josta käy ilmi edustajan päämies,
kutsutaan välittömäksi
…
 Välillinen edustus
 Edustus voi myös olla välillistä. Siinä edustaja toimii omissa
nimissään toisen puolesta (esim. komissionääri).
 Oikeustoimen osapuoleksi tulee tällöin omissa nimissään
toimiva edustaja eikä se henkilö, jonka puolesta hän toimii.
 Välillinen edustus ei näin ollen täytä sitä edustuksen
tunnusmerkkiä, jonka mukaan edustajan toimet sitovat
edustajan sijasta välittömästi sitä henkilöä, jonka lukuun
toimitaan.
 Kun välillisessäkin edustuksessa saattaa sille henkilölle, jonka
lukuun edustaja toimii, syntyä edustajan toimien perusteella
oikeuksia, käsitellään välillistä edustusta säännönmukaisesti
muun edustuksen yhteydessä
…
KKO 1970 II 87
Automaalaamon palveluksessa maalarina toimineella
henkilöllä katsottiin olleen sellainen asema, että siihen oli
yleisen tavan mukaan liittynyt kelpoisuus myös varsinaisen
työajan jälkeen maalaamon omistajan puolesta ottaa
toiselle kuuluva auto säilytettäväksi myöhemmin sovittavaa
maalaustyötä varten.
…
KKO 1993:60
Säätiön nimenkirjoittaja oli ylittänyt toimivaltansa
antaessaan pankille sitoumuksia säätiön puolesta. Koska
sitoumukset liittyivät siihen liiketoimintaan, jota säätiö oli
laajasti harjoittanut ja koska ne oli pankin tieten ainakin
osaksi tehty säätiön aikaisempien sitoumusten
turvaamistarkoituksessa, pankilla ei ollut erityistä syytä ryhtyä
tarkistamaan toimivallan olemassaoloa
…
KKO 1996:7
Kaupunginhallituksen hyväksymää aiesopimukseksi nimettyä
asiakirjaa erään yhtiön osakekannan kaupan osalta pidettiin
sitovana esisopimuksena, vaikka kaupunginvaltuusto ei ollut
varannut hankkeeseen määrärahaa
…
KKO 1982 II 49
Hallimyymälän hoitajalla katsottiin olleen sellainen asema,
että siihen oli liittynyt kelpoisuus myymälän omistajaa sitovin
vaikutuksin ottaa myymälässä myytäväksi tavaraa tilitystä
vastaan
Sopimuksen syntyminen
 Tahdonilmaisut
 Kaksipuolinen oikeustoimi eli sopimus on kysymyksessä silloin,
kun oikeusvaikutuksen syntyminen edellyttää kahden
henkilön yhtäpitävää tahdonilmaisua.
 Oikeusvaikutus syntyy, kun he ovat yhtä mieltä
tahtomastaan oikeustilan muutoksesta.
 Tällöin henkilöiden, joita kutsutaan sopimuspuoliksi tai
sopimuskumppaneiksi, välille on syntynyt sopimus
Eri syntytapoja
 keskinäisissä suullisissa neuvotteluissa saavuttaa
tarvittavan yhteisymmärryksen
 laaditaan kirjallinen sopimusasiakirja
 osapuolet ilman mitään nimenomaisia
tahdonilmaisuja alkavat toimia yhdessä tietyllä
tavalla
…
 Laissa lähtökohtana on, että sopimus syntyy tarjouksen ja
siihen annetun hyväksyvän vastauksen perusteella.
 Suullinen sopimus on yhtä sitova kuin kirjallinen sopimus.
 Tosin suullisen sopimuksen olemassaolon ja sen sisällön
todistaminen mahdollisessa riitatilanteessa saattaa olla
hankalaa.
 Tiettyjen sopimusten osalta on niitä koskevissa erityislaeissa
säädetty muotomääräys sopimuksen solmimiselle. Tällöin
noudatetaan kyseisten erikoislakien säännöksiä
oikeustoimilain sijasta.
 Esimerkiksi kiinteistön kauppa on maakaaren mukaan tehtävä
kirjallisesti ja julkisen kaupanvahvistajan todistettava
Tarjouspyyntö
 Sitovuus
 Tarjouksen tekemistä saattaa edeltää tarjouspyynnön
lähettäminen.
 Tarjouspyynnön lähettäminen ei velvoita lähettäjää eli
tarjouspyyntö ei ole juridisesti sitova, ellei tarjousten pyytäjä
ole sitoutunut hyväksymään parasta tarjousta tai ilmoittanut
noudattavansa tällaisen velvoitteen sisältäviä
tarjouskilpailusääntöjä
KKO 1999:48
Urakkasopimus – Vahingonkorvaus – Korvattava vahinko
Asunto-osakeyhtiö oli urakkatarjouspyynnössään sitoutunut
noudattamaan rakennusalan urakkakilpailun periaatteita (RT
16-10182). Se oli noita periaatteita rikkoen urakkatarjousten
avaamisen jälkeen ryhtynyt neuvottelemaan tarjouksen
tekijöiden kanssa urakkahinnoista ja hyväksynyt sen jälkeen
muun kuin alun perin edullisimman tarjouksen tehneen
rakennusliikkeen uuden halvemman tarjouksen. Rakennuttaja
velvoitettiin korvaamaan alunperin edullisimman tarjouksen
tehneelle rakennusliikkeelle urakan menettämisestä aiheutunut
vahinko, jota arvioitaessa pidettiin lähtökohtana niin sanottua
positiivista sopimusetua. Ään.
…
 Merkitys sopimuksenteossa
 Vaikka tarjouspyyntö ei aiheuta lähettäjälleen oikeudellista
sidonnaisuutta, kannattaa tarjouspyyntö säilyttää
mahdollista myöhempää tarvetta varten.
 Mikäli sopimuksen sisällön osalta ajaudutaan
tulkintaerimielisyyksiin sopimuksen jo synnyttyä, saattaa
tarjouspyynnöstä löytyä apua sopimuksen tulkintaan.
 Tarjouspyyntö on asiakirja, jonka nojalla kenties voidaan
osoittaa, millaisista lähtökohdista sopimusta on alettu
valmistella
 Tarjouksen sisältö on kuitenkin ensisijainen tarjouspyyntöön
nähden, jos ne poikkeavat toisistaan.
…
 Liikesalaisuudet
 Tarjouspyynnön saajan tulee itsenäisesti arvioida, kuinka
yksityiskohtaisen tarjouksen hän tekee, jos hän tahtoo
tarjouspyyntöön vastata.
 On esiintynyt yksittäisiä tapauksia, joissa tarjouspyynnön
lähettäjä on toiminut tarjouksen tekijän kilpailijan tai muun
tahon bulvaanina ja tarkoitus onkin ollut ainoastaan selvittää
tarjouksen tekijän hinnoittelua tms. Toisaalta, jos tarjous
jätetään hyvin yleiselle tasolle, saattaa tilausta olla vaikea
saada.
Tarjous
 Tarjous ja vastaus
 Sopimus syntyy oikeustoimilain mukaan tarjouksesta ja siihen
annetusta hyväksyvästä vastauksesta.
 Henkilö, joka tahtoo aikaansaada sopimuksen, antaa toiselle
tarjouksen sopimuksen aikaansaamiseksi ja esittää siinä omat
ehtonsa sopimuksen sisällöksi.
 Lähtökohtaisesti tarjouksen saaja voi vain joko hyväksyä tai
hylätä tarjouksen.
 Sopimuksen sisältö määräytyy tarjouksen perusteella.
…
 Tarjous voidaan tehdä vapaamuotoisesti, eli
 tarjouksen tekijä voi valita, millä viestintävälineellä hän
tarjouksensa tekee.
 Tarjoukseen voidaan myös vastata vapaamuotoisesti siten,
että vastaus voidaan lähettää vastaajan valitsemalla
tavalla,
 esim. kirjalliseen tarjoukseen voidaan vastata suullisesti,
jollei tarjoaja ole tarjouksessa rajannut vastauksen
lähettämistapaa
…
 Tarjouksen saajalla ei pääsääntöisesti ole velvollisuutta
vastata saamaansa tarjoukseen.
 Tällöin tarjous raukeaa sen voimassaoloajan päätyttyä.
 Tästä poikkeuksena ovat asianajajat, jotka ovat velvollisia
vastaamaan heille lähetettyihin asianajopyyntöihin.
 Jos he pysyvät passiivisina eivätkä lähetä toimeksiannosta
kieltäytymistä koskevaa ilmoitusta, katsotaan heidän
hyväksyneen asianajotoimeksiannon
Tilausvahvistus
 Tilausvahvistus on sopimuksen syntymisen jälkeinen toimenpide, jolla
informoidaan sopijakumppania siitä, että hyväksyvä vastaus on
saapunut perille.
 Tilausvahvistuksella ei voida muuttaa sopimuksessa sovittuja asioita.
 Tilausvahvistuksella saattaa kuitenkin olla merkitystä myöhemmin
sopimuksen tulkinnan yhteydessä, jos sopimuksen sisällöstä syntyy
epäselvyyttä.
 Lisäksi on katsottu, että poikkeuksellisesti vastapuolen vasta
tilauksenvahvistusvaiheessa mukaan liittämät sopimusehdot
saattavat tulla osaksi jo tehtyä sopimusta. Tämän vuoksi on syytä
reklamoida, mikäli huomaa tilausvahvistuksen eroavan sovitusta.
Tilaus
 Tilausvahvistus saattaa olla myös ostotarjouksen jälkeen ostajalle
lähetettävä asiakirja.
 Ostaja on saattanut lähettää esim. tilauksen, jota ei edellä myyjän
myyntitarjous. Tällöin ostajan tilaus on OikTL:n mukaisessa
mekanismissa juridisesti ostotarjous.
 Mikäli tilausta on edeltänyt myyntitarjous, on ostajan tilauksessa
juridisesti kyseessä hyväksyvä vastaus.
 Jos myyjä lähettää tilausvahvistuksen ostajan ostotarjouksen
jälkeen, kyseessä on juridisesti myyjän hyväksyvä vastaus
ostotarjoukseen.
 Asiakirjan otsikolla ei tällöin ole merkitystä. Tapaukseen soveltuvat
edellä esitetyt hyväksyvää vastausta koskevat näkökohdat
Vahvistuskirje
 Tietyissä tilanteissa on syytä lähettää sopijakumppanille vahvistuskirje
sopimuksen sisällöstä.
 Kun sopimus tehdään suullisesti esim. puhelimessa, kannattaa
merkittävien sopimusten kyseessä ollessa harkita vahvistuskirjettä.
 Suulliset sopimukset aiheuttavat helposti väärinkäsityksiä osapuolten
välillä. Väärinkäsitysten selvittäminen on sitä helpompaa, mitä
aikaisemmassa vaiheessa sopimusprosessia ne huomataan.
 Lähettämällä vastapuolelle vahvistuskirjeen siitä, mitä suullisesti on
sovittu, tuodaan esiin oma käsitys solmitun sopimuksen sisällöstä.
 Mikäli sopijakumppani on sopimusehdoista eri mieltä, on hänellä
velvollisuus reklamoida vahvistuskirjeen lähettäjälle omista
näkemyksistään. Mikäli hän ei näin tee, katsotaan sopimuksen
syntyneen vahvistuskirjeessä esitetyn sisältöisenä
RIIDANRATKAISU
 Jos osapuolille syntyy kiistaa sopimuksen syntymisestä,
suorituksen virheellisyydestä, velkojan käytössä olevista
oikeuskeinoista tms. kysymyksistä, tavallisin menettelytapa
on yhteinen pyrkimys neuvotteluratkaisuun.
 Tuomioistuinmenettelyyn liittyvät kustannukset ja
prosessiriski luovat yleensä osapuolille tarpeen etsiä
vaihtoehtoisia menettelymuotoja
…
 Etenkin kuluttajasopimuksia varten on katsottu
tarpeelliseksi kehittää suositusluonteisia ratkaisuja
tuottavia lautakuntia.
 Tällaisia ovat esim. kuluttajariitalautakunta,
vakuutuslautakunta ja arvopaperilautakunta.
 Niiden etuna on, että sopimusongelma voidaan käsitellä
ilman tuomioistuinmenettelyyn liittyvää kuluriskiä.
 Osapuolet vastaavat itse menettelystä mahdollisesti
koituvista kustannuksistaan, joita kuitenkin vähentää se, että
lakimiehen käyttäminen ei yleensä ole välttämätöntä.
…
 Suomessa on pyritty ottamaan käyttöön riidanratkaisukeinona
sovintomenettely.
 Siinä osapuolet valitsevat yhdessä sovittelijan, joka keskustelee
syntyneestä oikeusongelmasta osapuolten kanssa ja pyrkii
löytämään molempia tyydyttävän ratkaisuvaihtoehdon.
 Sovittelijan ei tarvitse pyrkiä juridisessa mielessä oikeaan tulokseen,
vaan hän voi ottaa huomioon myös liiketaloudellisia näkökohtia.
 Sopimusongelman selvittelyn yhteydessä voidaan tätä kautta
päätyä ottamaan sovinnon osaksi sellaisiakin seikkoja, joista
tuomioistuin ei voisi määrätä.
 Tällaista voi olla esim. osapuolten välisistä uusista tavarantoimituksista
sopiminen
…
 Elinkeinoelämän sopimusriidoista suuri osa on tapana ratkaista
välimiesoikeudessa.
 Osapuolet ovat voineet sopia riidan kohteena olevan sopimuksen
tehdessään tai riidan ilmaannuttua siitä, että konflikti ratkaistaan
yleisen tuomioistuimen sijasta välimiesoikeudessa.
 Tällainen välityslauseke estää samalla viemästä asiaa yleisen
tuomioistuimen ratkaistavaksi.
 Välimiehet ovat riidan osapuolten tai ulkopuolisen elimen, kuten
Keskuskauppakamarin, tehtävään valitsemia henkilöitä.
 Välimiesmenettely ei ole millään tavoin julkista, ja menettelyn kulku
järjestetään yleensä asianosaisten toivomalla tavalla
…
 Riidanratkaisuun valmistautuminen
 Jotta sopimusosapuoli turvaisi tehokkaasti oikeutensa myös
mahdollisessa riitatilanteessa, sopimustekniikan tulee olla
huolellista mm. sopimuksen sisällön todistamismahdollisuuksien ja
reklamaatioiden suhteen.
 Silloin kun sopimuksiin liittyy merkittäviä taloudellisia intressejä,
on yleensä syytä noudattaa suhteellisen muodollisia
menettelytapoja niin, että kaikki sovitut ehdot kirjataan
sopimusasiakirjaan ja olennaiset sopimuksen
täyttämisedellytyksiin vaikuttavat tapahtumat kirjataan joko
osapuolten kirjeenvaihtoon tai esim. projektiryhmän
pöytäkirjoihin.
 Mahdollista riitatilannetta silmällä pitäen on hyvä kysyä, saako
ulkopuolinen tarvittaessa riittävän kuvan siitä, mitä
sopimuspuolten välillä on tapahtunut.
…
 Suorituksen tarkastusvelvollisuus
 Oikeuksien turvaaminen alkaa jo siinä vaiheessa, kun toinen osapuoli
tekee sopimuksen edellyttämän suorituksen.
 Kun ostaja tai vastaava sopimuspuoli ottaa vastaan velallisen tekemän
suorituksen, hänen on yleensä tarkastettava suoritus olosuhteet
huomioon ottaen kohtuullisella tavalla.
 Tarkastuksen laiminlyönti johtaa siihen, että osapuoli ei voi enää
myöhemmin esittää vaatimuksia sellaisen puutteen perusteella, joka
hänen olisi tullut havaita asianmukaisessa tarkastuksessa.
 Ajatuksena on, että velallinen olettaa tehneensä sopimuksenmukaisen
suorituksen ja tätä hänen luottamustaan suojataan, kun velkoja ei selvitä
sopimusobjektin kuntoa kohtuullisessa ajassa suorituksen tekemisestä.
 Poikkeuksen muodostavat tilanteet, joissa suoritusvelvollinen on
menetellyt törkeän huolimattomasti tai kunnianvastaisesti ja arvottomasti
…
 Reklamaatio
 Suorituksen tarkastamisen lisäksi sopimusvelkojan on
reklamoitava havaitsemastaan virheestä kohtuullisessa ajassa.
 Reklamaatiolla tarkoitetaan ilmoitusta siitä, että velkoja pitää
saamaansa suoritusta sopimuksenvastaisena.
 Velkojan ei tarvitse vielä reklamaation yhteydessä esittää
yksilöityjä vaatimuksia esim. hinnanalennuksen,
vahingonkorvauksen tms. seuraamuksen osalta, vaan riittävää
on virheestä ilmoittaminen.
 Reklamaatiossa on kuitenkin syytä kuvata virheen
ilmenemistapa ja luonnollisesti selvittää myös, mistä
sopimuksesta ja suorituksesta on kysymys. Reklamaation
tekemisen jälkeen velkojalla on aikaa konkreetin
seuraamusvaatimuksen esittämiseen.
…
 Ellei velkoja reklamoi kohtuullisessa ajassa, hän menettää
oikeutensa vedota virheeseen.
 Tällaista oikeudenmenetystä ei kuitenkaan synny, jos
velallisen sopimusrikkomus on ollut tahallinen tai törkeän
huolimaton tai hän on menetellyt kunnianvastaisesti ja
arvottomasti.
 Velallinen ei siten saa suojaa oletukselleen tekemänsä
suorituksen sopimuksenmukaisuudesta, jos hän on
menetellyt erityisen moitittavasti.
 Näissä tapauksissa velallisella ei yleensä olekaan todellista
aihetta pitää suoritustaan sopimuksenmukaisena
…
 Suorituksesta pidättäytyminen
 Sopimusrikkomuksen tapahtuessa sen kohteeksi joutuvan on
yleensä syytä pyrkiä pidättymään oman vastasuorituksen
tekemisestä.
 Pidättymisoikeudella on tärkeä merkitys myös erimielisyyden
selvittämisen kannalta. Jos esim. virheellisen suorituksen
saanut ostaja on jo maksanut koko kauppahinnan, myyjän
kannustimet virhetilanteen selvittämiseen ovat vähäisemmät
kuin siinä tapauksessa, että maksu on saamatta.
 Lisäksi ostaja joutuu tällöin viime kädessä olemaan
oikeudenkäynnin liikkeellepanijana, mikä on epäkiitollinen
asema
…
 Todisteluun varautuminen
 Vaikka todisteellinen sopimustekniikka on muutenkin perusteltua,
sen merkitys korostuu siinä tapauksessa, että sopimussuhteessa
ilmenee häiriöitä.
 Tällöin osapuolen on huolehdittava siitä, että tehdyt
reklamaatiot ja muut sopimustoimet kyetään näyttämään
jälkeenpäin toteen.
 Tehdyn suorituksen ominaisuuksista voi olla tarpeen hankkia
asiantuntijaselvitystä, jolloin osapuolen on syytä käyttää
asiantuntevan ja puolueettoman tahon palveluja.
 Asiantuntijakannanotto voi auttaa sovinnon saavuttamista ja
joka tapauksessa se on hyödyllistä näyttöä asian
myöhemmässä selvittelyssä
…
 Sovintoneuvottelut
 Osapuolten keskinäisiä tuomioistuimen ulkopuolella
tapahtuvia sovintoneuvotteluja ei ole mitenkään säännelty,
vaan neuvotteluprosessi etenee osapuolten toivomalla
tavalla.
 Lähtökohtaisesti sopimuspuolella ei ole velvollisuutta
sovintohakuisuuteen, vaan osapuoli voi halutessaan panna
oikeudenkäynnin heti vireille.
 Kustannussyistä ja yhteistyömahdollisuuksien turvaamisen
vuoksi on kuitenkin selvää, että käytännössä on syytä aina
ensin tavoitella sovintoratkaisua.
…
 Sovintosopimus
 Sovintosopimusta tehtäessä on syytä olla erityisen huolellinen
ehtojen selkeyden suhteen.
 Kun taustalla on jo ollut sopimusta koskeva kiista ja
osapuolten välillä on siten ylimääräistä jännitettä, myös
tehdyn sovinnon soveltaminen saattaa herkästi johtaa
riitaisuuksiin.
 Sovinnon oikeasta tulkinnasta tai sen mukaisten velvoitteiden
täyttämisestä syntyvä riita on hyvin epätoivottava siitäkin
syystä, että osapuoli on ehkä jo luopunut sovinnossa joistakin
sellaisista vaatimuksista, joista se on ollut valmis luopumaan
vain sillä ehdolla, että laajempi oikeudellinen selvittely
vältetään
…
 Sovinnoissa on tavallista, että molemmat osapuolet luopuvat
joiltakin osin täysimääräisistä vaatimuksistaan.
 Logiikkana on tällöin se, että puolin ja toisin harkitaan eri syistä
edullisemmaksi hyväksyä käsillä olevan sovinnon mukainen tulos
kuin esittää täysimittaisia vaatimuksia oikeudenkäynnissä.
 Jotta tämä sovinnon tarkoitus toteutuisi, on tärkeää varmistaa, että
sovinnon mukaiset velvoitteet todellakin täytetään.
 Sovintosopimukseen on siten hyvä ottaa määräys siitä, että sovinto
purkautuu sopimusrikkomuksen kohteeksi joutuneen vaatimuksesta
heti, jos sovinnon mukaista maksusuoritusta ei tehdä ajoissa tai
sovinnon ehtoja muuten rikotaan