Miten organisaatio kohtaa muutoksen?

Esa Parkkali

Organisaatiomuutos

 Organisaatiomuutoksessa työpaikka vähitellen siirtyy nykyisestä elämäntavasta ja elämästä uuteen toisenlaiseen elämään (Pasi Valtee)  Organisaatiomuutos on tietenkin järkevä vain mikäli tuon siirtymän tuloksena savutettu tulevaisuus ”toisenlainen elämänmeno” on tavalla tai toisella kestävämpi tai parempi kuin ”nykyinen elämänmeno”  Organisaatiomuutoksia ei voi koskaan hallita täydellisesti

Päätöksen toteuttamisen taso

 Merkittävin osa organisaatiouudistuksista niin julkisessa hallinnossa kuin yksityisellä sektorillakin on ulkoa ohjautuvia, ylemmän järjestelmätason näkökulmaan ja ajattelutapaan pohjautuvia  Ulkoa ohjautuvissa, pakotetuissa muutoksissa organisaation osaksi jää siis päätöksen toteuttaminen ”parhaalla mahdollisella tavalla” ja siten että ”onni maksimoituu ja kärsimykset minimoituvat”

Koulumaailman organisaatiomuutokset

 Rakenteelliset muutokset - esim. koulujen fuusiot ja lakkauttamiset  Toiminnalliset muutokset esim. uusien toimintojen synnyttämien tai vanhojen lopettaminen, johtamisen ja hallinnon muutokset  Kulttuuriset muutokset esim. yhtenäiskoulun tuomat muutokset

Muutoksen johtamisen ja hallinnan haasteet

  Pienimmän riesan tie  etsiminen  menetelmien esimiehet heikoimmillaan Monien muutosten yhtäaikaisuus  Osallisuus  Inhimillisen dynamiikka ja muutosvalmiudet

Ulkoa ohjatut ja pakotetut muutokset

 Mukautuminen     Sopeutuminen Sietäminen Häiriötiloja Pysyviä ongelmia  Muutoksen hallinnassa tulisi luonnollisesti pyrkiä estämään tai lieventämään tällaisia riskejä  Juhana Kokkonen: organisaatio = kalkkuna

Ensireaktiot organisaatiomuutoksiin

      Muutoksen syiden ja perusteiden epäily Pelko, huoli ja suru toimivan työyhteisön hajoamisesta Huoli toiminnan laadun säilymisestä Huoli työsuhteen jatkuvuudesta Pelko byrokratian lisääntymisestä ja muista ison talon haitoista Huoli työn kuormittavuuden lisääntymisestä

Parempi tuttu helvetti kuin tuntematon paratiisi

 Epäily tai tieto työtilojen tai työolojen heikkenemisestä    Voimakkaan tunnepitoiset reaktiot Konfliktien, jännitteiden, syntipukki dynamiikan ja klikkiytymisen lisääntyminen Miten minulle tässä käy?

Paljon kysymyksiä

Uhkakuvista mahdollisuuksien etsintään

 Organisaatiomuutoksissa keskeistä olisi varmistaa se, että erilaiset omilla ehdoillaan rationaaliset muutosta puoltavat ja sitä vastustavat käsitykset ja tulkinnat saataisiin hedelmälliseen keskusteluun  Muutoksen henkisen prosessoinnin vaiheet noudattavat kohtuullisen paljon surutyön kaavaa yleisellä tasolla

Onnistumisen ehtoja

 Muutostarpeen tunnistaminen ja tavoitteiden asettaminen  Muutosedellytysten tunnistaminen  Muutoksen toteutustavan valinta  Muutosprosessin toimeenpano  Seuranta ja arviointi

Tapauskertomus Tampereelta

 Valtuuston asettama palveluverkkoselvitys   Osana perusopetus- ja lukioverkko selvitys Päätökset  Reaktiot ja valitukset  Toimeenpanon valmistelu  Toimeenpano

Ajattelutapa uusiksi

   Uudelleenorientoitumisen vaihe käynnistyi hallinnon toimesta  aikataulujen tarkennukset kesällä 2010 Hallinnon visiointi näkyi jo kouluverkkoselvityksessä, jossa mallinnettiin uudenlaista koulukokonaisuutta, ns. aluekoulumallia Alueuudistuksen suunnittelussa ns. aluekoulumallia pidettiin yhtenä mahdollisena vastauksena sekä uuden lainsäädännön että myös johtajuuden uusiin haasteisiin

Uusia mahdollisuuksiksi

     Kouluverkkoratkaisun toimeenpanolle oli aikaa kaksi vuotta, joka ajallisesti on suurelle muutokselle haaste Lähdimme yhdessä tutkimaan yhteistyömahdollisuuksia uudelta aluekoulupohjalta viiden koulun mallin avulla ns. koulupolkuajattelun pohjalta Pilotointimahdollisuus tarjoutui syksyllä 2010 lokakuulla jätettävän hankehakemuksen avulla Yliopistoyhteistyömahdollisuus realisoitui samoihin aikoihin Hankehakemuksen jättäminen  mukana neljä koulua

Kouluverkkoratkaisun toimeenpanoa

 Kouluverkkoratkaisun toimeenpano tuntui haastavalta erityisesti keskustan alueella   Tarvittiin monien asioiden synkronointia kun samalla uusia kehittelyjä ajettaisiin sisään niin opetuksessa kuin aluetyössäkin Tarvittaisiin siis myös mahdollisuuksien synnyttämistä, innostumista ja uuden etsinnän paloa

Alueellinen yhtenäiskoulu keskustaan ?

KLASSILLINEN TAMMERKOSKI JOHANNES TAMMELA

Alueellinen yhtenäiskoulu pähkinänkuoressa

     Oppilasmäärä ( n. 1200-1600) Opetuspisteet/ kiinteistöt Tammerkosken koulun kiinteistö Johanneksen koulun kiinteistö Tammelan koulun kiinteistöt

Opetus/ kieliohjelma ja painotus

 Perusopetus vuosiluokilla 1-9, esiopetus  Vahva kielipainotus:  A-kielet: englanti, saksa, ranska, espanja, venäjä  B-kielet: ruotsi, latina, espanja, ranska, saksa  Englanninkielinen opetus ( ns.Clil-opetus)

Opetuksellinen moninaisuus

 Kuvataide  Latina  Montessori-opetus    Valmistava opetus, kotikielen opetus Erityisopetuksen ratkaisut  koko kaupunkia palvelevat yksilölliset luokat, keskistä aluetta palvelevat ryhmät, oppimisasemat Lisäopetus

Aluekoulun tarjoamia mahdollisuuksia

       yhtenäisen koulupolun tarjoaminen erilaisille oppijoille monipuolinen kielitarjonta joustavat opetuksen kehittämismahdollisuudet riittävä koko erilaisten tuen muotojen ja oppilashuollon kehittämiseen, verkostot henkilökunnan joustava käyttömahdollisuus tuen muotojen osalta joko koko kaupunkia palvelevan ja keskistä yhteistoiminta-aluetta palvelevan palvelutuotannon kehittäminen uudenlaisen opettajuuden kehittämismahdollisuudet

Yhteistyön edellytyksiä

     alue muodostaa sopivan pohjan rakentaa alueellista yhteistyötä: kaikilla koululla pitkät perinteet kaikilla koululla on ollut paljon yhteistyötä, yhteisiä työntekijöitä ja tiloja kouluun tulee sopivasti oppilaita lähialueelta, ympäri kaupunkia ja naapurikuntia yhteistyömahdollisuudet laajemminkin, esim. opetusharjoitteluun ja yliopistoon jne.

Nykyiseltä pohjalta ponnistaen

  kukin koulu tuo oman lisänsä yhteiseen kirjoon eli varsinaisesti mitään uutta elementtiä ei synnytetä tyhjästä koulurakennukset antavat yhteistyölle monenlaisia mahdollisuuksia    huoltajien voimakas tuki jo olemassa yhtenäisen perusopetuksen kehittämiselle tarvitaan uusia rohkeita avauksia ja pilotointia innostunut ja innovatiivinen ideointiryhmä

Hallintomallin etsintään

   Alueellisen koulun hallintomallin tulee olla riittävän vahva ja joustava uudelta pohjalta Vaihtoehtoja kannattaa etsiä avoimesti ja uudelta pohjalta, sillä malleja ei taida Suomesta löytyä Tärkeintä, että kokonaisuus toimii: jaettu johtajuus, johtoryhmä, tiimityö, arjen johtaminen, vastuut, delegoinnit, koulusihteerityö, tiedottaminen, talous jne.

Projekti

     Syksyllä 2010 tehtiin projektisuunnitelma hyvinvointipalveluiden kehittämishankkeeksi Tukena perusopetuksen hallinnon asettama ohjausryhmä ja yliopistoyhteistyö Hervannan alueesta tulee yhteistyökumppani Tavoitteena tuottaa konkreettisesti esitys alueellisesta yhtenäiskoulusta, johtamismallista ja organisoitumisesta Tavoitteena luoda valmiit mallit ja esitykset sekä seuranta prosessien toimivuudesta ja siirtymisestä yhtenäiskouluun keskustan alueella

Projektin odotetut tuotokset

  Esitys johtamis/hallintomallista Esitys verkostoyhteistyöstä    Esitys alueen oppilaiden opetuksen järjestämistavasta (resursointi, tilat, henkilökunnan käyttö) Vertailutiedon tuottaminen opetuksen järjestämisen kustannuksista (opetus, tuen järjestäminen, johtaminen, hallinto) Prosessien toimivuuden parantamisesitykset  nivelvaiheyhteistyö ja oppilashuolto

Verkostoyhteistyön uusia avauksia

     Yhteistyömahdollisuudet nuorisotyön uusien tilojen valmistumisen myötä Uudet yhteistyömahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhoidon kanssa Mahdollisuus luoda uusia kehittelyjä päivähoidon kanssa Yliopistoyhteistyö sekä tutkimuksessa että opettajakoulutuksessa Kansallisen ja kansainvälisen verkostoyhteistyön mahdollisuudet isona yksikkönä

Tavoitteemme - visiomme

 Keskustan alueelle synnytetään uusi yhtenäiskoulu, joka tulee olemaan uudenlaisten oppimisympäristöjen ja pedagogisten kehittelyjen mahdollistaja ja innostaja  Koululla on yhteinen toimintakulttuuri ja pelisäännöt, mutta kukin koulutalo toimii kokonaisuuden rikastamiseksi autonomisesti  Tarvitsemme tälle työlle päättäjien vahvan tuen  Voimme kaikki hyvin koulussamme

Non scholae sed vitae discimus

YHTEINEN TAVOITTEEMME

Keskustan alueelle luodaan Tampereen monipuolisin ja värikkäin yhtenäistä perusopetusta antava alueellinen koulucampus.

Muutoksen johtaminen

 Alustava suunnittelutyö ja aikataulutus   Johtotiimin organisoituminen Tiedottamien ja avoimuus sekä luottamus  Swot-analyysit  Alustavat toimenpide-ehdotukset  Osallistaminen  Organisointi  Tuen hankkiminen

Alueellisten koulumallien selvittely ja pilotointi-projekti 2010-2012 OHJAUSRYHMÄ PROJEKTIRYHMÄT

•

Johtamis –ja hallintomallin selvittely ja tuottavuus näkökulma Vastuuhenkilö: Esa Parkkali

•

Tuen prosessien toimivuuden kehittäminen: Oppilashuolto

•

Verkostoyhteistyö Vastuuhenkilö: Petri Peltonen

•

OPS Vastuuhenkilöt: Pilottikoulujen rehtorit

•

Pedag.kehittäminen

•

Toimintakulttuuri

•

Sähköinen oppimisympäristö Vastuuhenkilöt: Kirsi Numminen/ Saara Kudjoi Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen:

•

Vanhemmat

•

Yliopisto yms.

Vastuuhenkilö: Marketta Kauhanen

33

2011 Ohjausryhmä Johtamis – ja hallintomalli, Tuottavuus Pedag. kehittäminen, Toimintakulttuuri, Sähköinen oppimisympäristö Tuen prosessien kehittäminen: Oppilashuolto, Verkostoyhteistyö Sidosryhmäyhteis työn kehittäminen OPS 03 Ohjaus ryhmän asettaminen 16.3

Kokous Johtamismallin suunnittelua 14.3.

04 Resurssisuunnittelua, tilasuunnittelua Valinnaisaineiden synkronoinnin aloittaminen, luokkien muodostaminen 14.3

11.3.

29.3.

Yhteydenotot soteen (oppilashuolto) ja nupaan (ryhmäytys ja kerhotyö) Vanhempainyhdistysten informaatio 05 Kehittämisryhmien kokous:arviointi, suunnittelu, syksyn aikataulut, työnjako ja keskustelutapahtuman järjestäminen, yliopisto yhteistyö Opetussuunnitelmaryhmän kokoaminen ja työn aloitus 34

Rakenteelliset olosuhteet

  Kokouksia ja keskustelua varten varattava aika Fyysinen läheisyys  Toisista riippuvat opetusroolit    Kommunikaatiorakenteet Opettajien päätäntävalta ja autonomia Lukujärjestyksen rakenne  Johtamisrakenne

Sosiaaliset ja inhimilliset voimavarat

 (Michael Fullan)  Avoin suhtautuminen kokeiluihin ja kehittämiseen  Luottamus ja kunnioitus  Kognitio- ja taitoperusta  Toimijoita tukeva johtaminen  Kommunikaatiotapa  Sosialisaatio

Rakenteet vai inhimilliset voimavarat: kumpi on tärkeämpi?

  Inhimilliset voimavarat: avoin suhtautuminen uudistuksiin, luottamus ja kunnioitus, opettajien tiedot ja taidot, henkilökuntaa tukeva johtaminen ja sosialisaatio - ovat rakenteellisia seikkoja tärkeämpiä ammatillisen yhteisön kehityksessä Keskittyminen koulujen työskentelykulttuureihin, ilmapiiriin ja toimijoiden välisiin suhteisiin on erittäin tärkeää, jos halutaan kehittää kouluista terveitä ja ammatillisesti vakaita ympäristöjä ja jotka rohkaisevat opettajia yrittämään parhaansa

Muutoksentekijän motto



Löydän tien – tai teen sen Hannibal



Ps.

Varmin todiste siitä, että maailmankaikkeudessa on älyllistä elämää on se, ettei sieltä ole otettu meihin minkäänlaista yhteyttä

TULEVAN KOULUN KEHITTÄMISKOHTEET

   Johtamis/ hallintomalli Toiminnan optimoinnin näkökulma Pedagoginen kehittäminen    Oppilashuollon toiminta Verkostoyhteistyö Tuen järjestämisen uudet mahdollisuudet   Yhteisen vanhempainfoorumin selvittely Yliopistoyhteistyö

OPPILASNÄKÖKULMA UUTEEN KOKONAISUUTEEN

       Oppilaalla selkeä ja turvallinen koulupolku Tuen saamisen muotojen rikastuminen, mm. sisäinen konsultaatio Monipuoliset kielivalinnat mahdollisia Laaja valikoima valinnaisuutta ja painotusta ja pedagogisia menetelmiä Tutut oppilashuollon tukijoukot Optimaaliset ryhmäkoot Tuttujen opettajien ohjausta ja opetusta yli nivelvaiheiden

HUOLTAJIEN NÄKÖKULMA

 Vanhempaintoiminnan vahvistaminen, mahdollisuus yhteiseen foorumiin koko perusopetuksen ajalle    Nivelvaiheiden sujuvuus Tutut yhteistyökumppanit ja tahot Monipuoliset palvelut saatavilla myös erilaisissa tuen tarpeissa

TYÖNTEKIJÄN NÄKÖKULMA

 Ammatillisen kehittymisen mahdollisuudet        Kollegiaalisen tuen mahdollisuudet Tiimityön mahdollisuudet Työelämän jouston mahdollisuudet Oppimisympäristön monipuoliset mahdollisuudet Sijaisjärjestelyjen mahdollisuudet Työajan käytön suunnittelun mahdollisuudet Sitoutumisen ja eheän työkuvan parantuminen

TUOTTAVUUSNÄKÖKULMA

   Luokkakokojen, ryhmäkokojen, kieliryhmien, valinnaisaineiden optimointi Tilojen optimointi ja joustava käyttö Henkilökunnan työpanoksen optimointi opetuksessa, johtajuudessa sekä oppilashuollossa ja avustajatoiminnassa   Prosessien toimivuuden tehostamismahdollisuudet Varajärjestelmät, hankinnat