Transcript Verkostoyhteistyö Timo Järvensivu

Verkostoyhteistyö – Miten onnistun
yhteistyössä
Y-päivä 6.11.2014 klo 10-11.15
Timo Järvensivu, KTT, tutkija ja verkostotyön asiantuntija
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu
Mitä on verkostotyö – ja mitä se ei ole?
Miten verkostomainen työ eroaa esimerkiksi…
…yhteistyöstä?
…yhteistoiminnasta?
…kumppanuustyöstä?
…sidosryhmäyhteistyöstä?
…moniammatillisesta yhteistyöstä?
Ytimeltään kyse on yhdestä ja samasta asiasta:
Kyse on ihmisten ja organisaatioiden kohtaamisesta luottamuksen ja
avoimuuden hengessä ja siitä, miten näitä kohtaamisia edistetään
Käytännössä kuitenkin käytetään eri nimityksiä kuvaamaan
luottamuspohjaisen yhteistyön monia eri tilanteita
Verkostotutkimuksen ”viidakko” – tai ”ekosysteemi”
Politiikkaverkostot
Talousmaantieteellinen
verkostotutkimus
”Kriittiset
näkökulmat”
Actor-network
theory (ANT)
Sopimusteoriat
Organisaatioiden
väliset interaktiot
Sosiaalisten
verkostojen
tutkimus
Resurssiriippuvuusteoria
Sosiaalipsykologia
Sosiaalinen
pääoma
Yrittäjäverkostojen
tutkimus
Tuotantoketjut
ja -verkostot
Sosiaalisen
vaihdannan
teoria
Strategiset
kumppanuudet
Transaktiokustannusten
teoria
Evoluutioteoriat
Teollisten
verkostojen tutkimus
(IMP)
Strategiset
verkostot
Innovaatioverkostojen
tutkimus
Institutionaaliset
teoriat
Hierarkia: auktoriteetti
Tehokas rutiiniluonteisiin,
monimutkaisiin tehtäviin
Verkosto: luottamus
Tehokas joustavuutta
vaativissa tilanteissa
Markkinat: ostosopimukset
Tehokas rutiiniluonteisiin,
suhteellisen yksinkertaisiin tehtäviin
Esim: Powell (1990)
Perinteinen kehittämistyön prosessi
Yhteisön
luottamus
ratkaisuun
2) On panostettava siihen,
että ratkaisu saavuttaa
yhteisön luottamuksen
1) Ratkaisu tuodaan
yhteisölle ulkopuolelta
Ratkaisu
© Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010)
Aika
Haaste: Miten ylläpidetään jatkuvaa
kehittämistä
tällä
tavalla?
Yhteisön
luottamus
ratkaisuun
Ratkaisu
© Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010)
Ratkaisu
Ratkaisu
Aika
Verkostoituva kehittämistyön prosessi
Yhteisön
luottamus
ratkaisuun
Ratkaisu
Ratkaisu
Ratkaisu
2) Yhteisö kehittää ja
hyödyntää ratkaisuja
yhdessä toimien
1) Aloitetaan
keskinäisen
luottamuksen
rakentamisesta
© Järvensivu, Nykänen, Rajala (2010)
Aika
Miten innovaatiot leviävät?
Valtavirran käsitys: ratkaisu kehitetään ensin organisaatiossa A ja
sitten se levitetään organisaatioon B
Ratkaisu
Organisaatio A
Ratkaisu
Organisaatio B
Todellisuus: verkosto A kehittää ratkaisun ensin ja sitten verkoston B
toimijat innostuvat verkostosta A ja omaksuvat sen ratkaisumallit
Ratkaisu
Verkosto A
Verkosto B
Esim: David Albury (2012)
Verkoston toimivuuden avaintekijät
Uudet toimijat
innostuvat
mukaan
Mitä toiveita,
tarpeita ja
osaamista
toisilla on?
Jos autan toisia,
auttavatko toiset
minua?
Toimintatavat
muuttuvat
tehokkaammin
Tieto leviää ja se
omaksutaan
tehokkaammin
Verkostojohtamisen yleinen viitekehys
(Järvensivu, Pyykkönen, Kallio 2014)
Verkostotyön
edellytykset
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Luottamus
Sitoutuminen
Tunteminen
Yhteiset
tavoitteet
Resurssit
yhteistyöhön
Johtajuus
Verkoston
kattavuus
Osallistujien
(organisaatio
ja henkilö)
pysyvyys
Verkostotyön
legitimiteetti
Verkostotyön
toimivuus
• Tiedonkulku
• Dialogisuus
• Vastuunjako
ja roolien
selkeys
• Koordinointi
• Fasilitointi
• Vastavuoroisuus
• Tekeminen
yhdessä
• Tekeminen
kukin toimija
erikseen
Verkostotyön
kehittäminen
ja oppiminen
verkostossa
• Tavoitteiden
ja toiminnan
seuranta
• Uusien
ajattelu- ja
toimintatapojen
syntyminen
• Oppimisen
oppiminen
yhdessä
• Kokemukset
oppimisesta
Verkostotyön ympäristö: Muut verkostot ja kumppanit
Tavoitteiden
saavuttaminen
ja vaikutukset
• Yhteinen
arvonluonti
(arvo yhteisille
asiakkaille)
• Muiden
virallisten ja
epävirallisten
tavoitteiden
saavuttaminen
”Aikaansaamisen” yleinen viitekehys
(Järvensivu, Pyykkönen, Kallio 2014)
Halutut
vaikutukset
• Yhteinen
arvonluonti
• Vaikutukset
kohderyhmään
• Muiden
virallisten ja
epävirallisten
tavoitteiden
saavuttaminen
”Kehitän
yhdessä” eli
verkostotyön
kehittäminen
ja verkostooppiminen
Verkostotyön
toimivuus
Verkostotyön
edellytykset
”Teen itse”
eli oman
tuotannon
kehittäminen
Oman
tuotannon
toimivuus
Oman
tuotannon
edellytykset
”Ostan
valmiina” eli
ulkoistuksen
kehittäminen
Markkinoilta
ostamisen
toimivuus
Markkinoilta
ostamisen
edellytykset
Toiminnan ympäristö
Verkostoissa toimiminen ja
verkostojen johtaminen
Hyvä verkostojohtaminen on laajan, avoimen
verkostoitumisen mahdollistamista ja tukemista
Verkoston ”johtaja(t)”
tai koordinaattori(t)
”Ydin”verkostoa
Hierarkkisen ja verkostomaisen päätöksenteon
rajapinta
Verkoston paine:
Täytyy tehdä verkoston
kanssa päätöksiä
Verkostomainen
päätöksenteko
hierarkkisessa
kontekstissa
Hyvää:
Luottamus ja sitoutuminen
tukevat innovointia ja
innovaatioiden leviämistä.
Päätökset nousevat yhteisestä
ymmärryksestä.
Haasteellista:
Vie aikaa.
Epävarma päätöksen
lopputuloksen suhteen.
Miten ne, jotka eivät ole olleet
mukana verkostossa?
Hierarkkinen paine:
Täytyy tehdä nopeita ja
tehokkaita päätöksiä
Hyvää:
1) Pyritään tekemään
keskustelun pohjalta ne
päätökset, jotka aidosti
kyetään tekemään yhdessä
2) Vaikeammista kohdista ei
tehdä hätiköityjä päätöksiä,
vaan pyritään keskustellen
kohti päätöksentekoa
© Järvensivu, Nykänen, Rajala. Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke
Nopeaa ja selkeää
päätöksentekoa.
Haasteellista:
Luottamus ja sitoutuminen
päätöksiin pitää rakentaa
jälkikäteen.
Vaikka päätös olisi selkeä,
siihen ei välttämättä ole
yhteistä tahtotilaa.
Verkostomaisen kehittämistyön
eteneminen käytännössä
Versio 1: www.verkostojohtaminen.fi
Vaihe 1: Kehittämishaasteen analyysi sekä tarvittavan
verkoston koollekutsuminen ja motivointi osallistumaan
• Mikä on haaste?
• Mitä osaamista
tarvitaan
ratkaisuun?
• Keitä verkostossa
tarvitaan?
• Tulkaa mukaan!
Vaihe 2: Yhteisistä tavoitteista ja
toimintamalleista sopiminen
z
y
ä
x
å
ö
Nämä ovat tavoitteemme
ja näin me toimimme
yhdessä!
Vaihe 3: Systemaattinen, iteratiivinen
työskentely (dialogisin menetelmin!)
Vaihe 4: Verkoston ja sen tulosten
levittäminen
Osallistumalla ja osallistamalla
On tärkeää huomata, että tässäkään vaiheessa kyse ei ole valmiin ratkaisun
jalkauttamisesta sellaisenaan muiden käyttöön, vaan keskeistä on rakentaa
laajemman verkoston kanssa sellaista keskinäistä luottamusta ja sitoutumista,
joka edistää ratkaisun luovaa leviämistä
Verkostojohtaminen on verkoston toiminnan
mahdollistamista ja tukemista
1
2
Mitä?
Miten?
Millä
resursseilla?
4
3
Tärkeää pyrkiä mahdollistamaan verkoston kehittymistä
ensimmäisen kehän oppimisesta toisen kehän oppimiseen…
Ensimmäisen kehän
oppiminen
Toisen kehän
oppiminen
Todellisuus
Todellisuus
Päätöksenteko
ja yhteistyö
Palaute
todellisuudesta
Päätöksenteko
ja yhteistyö
Toimintamallit,
joilla päätöksiä
ja yhteistyötä
tehdään
Palaute
todellisuudesta
Ajattelumallit,
joilla
todellisuutta ja
palautetta
hahmotetaan
(Esim. Argyris & Schön 1978)
Yhdessä oppimisen ajattelu- ja toimintamalleja
Opettaminen
Fasilitointi
Emännöinti
”educating”
”facilitating”
”hosting”
Tiedon ja
osaamisen
jakaminen toisille
Tiedon ja
osaamisen
hyödyntäminen
yhdessä
Tiedon ja
osaamisen
luominen
yhdessä
Esim.
koulutusprosessi,
jossa asiantuntijat
opettavat toisiaan
luennoiden,
keskustellen jne.
Esim. työpajat, joissa
asiantuntijat
työskentelevät
yhdessä viedäkseen
tietoa käytäntöön
Esim. fyysinen ja
henkinen ”tila”, joka
motivoi
asiantuntijoita
luomaan tietoa
yhdessä
Verkostomaisen kehittämistyön
eteneminen käytännössä
Versio 2: U-teoria
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Haaste
Ratkaisut
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Haaste
Ratkaisut
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Haaste
Ratkaisut
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Haaste
Ratkaisut
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
Neljäs taso: avoin tahtotila
”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle”
U-teoria: Johtaminen tulevaisuudesta käsin
samalla kun tulevaisuus muodostuu
(Scharmer 2007)
Haaste
Tutkitaan faktoja
Kootaan
verkosto
Ensimmäinen taso: rutiini
”Näinhän on aina tehty”
Toinen taso: avoin mieli
”Toimitaan faktojen pohjalta”
Kolmas taso: avoin sydän
”Kuunnellaan, mitä muut sanovat”
Luodaan tila
dialogille
Hiljennytään
Ratkaisut
Tuetaan
ekosysteemin
kehitystä
Rakennetaan
mikrosysteemejä
Tehdään
prototyyppejä
Neljäs taso: avoin tahtotila
”Avaudutaan yhteiselle tahtotilalle”
”Päästetään irti”
Letting go
”Annetaan tulla”
Letting come
Kirkastetaan
visiota
Verkoston yhteisen
oppimisen vahvistaminen
dialogisilla menetelmillä
Dialogin syveneminen asteittain
(mukaellen William Isaacs, 1999)
”Me” – Yhteisen ja
kokonaisuuden
näkökulma
”Minä” – Yksilön ja
osakokonaisuuden
näkökulma
Ei-kriittinen
keskustelu
1. Leppoisaa jutustelua
neutraaleista aiheista
2. Neutraalien
yksilöllisten aiheiden
esille nostamista
Kriittinen
keskustelu
4. Yhteisten
argumenttien ja
näkökulmien luomista
3. Yksilöllisten
argumenttien
esittämistä eri
näkökulmista
Dialogi – yhdessä ajattelemisen taito
(William Isaacs, 1999)
• Neljä keskeistä periaatetta:
– Pidättäydy liian nopeista johtopäätöksistä ja pidä omat
ennakkoluulosi taustalla (”suspend”)
– Kunnioita toista ihmisenä, vaikka et olisikaan samaa mieltä
– Kuuntele aidosti
– Puhu aidosti
• Dialogisuutta on tuettava
– Tärkeää luoda keskustelijoiden keskuuteen sellainen fyysinen ja
henkinen tila (”container”), jossa aito luottamuspohjainen dialogi
on mahdollinen
Ratkaiseva askel dialogissa: onnistuuko
ennakkoluulojen pidättäminen (suspending)?
Dialogia, jossa luodaan
yhdessä uusia
merkityksellisiä ajatuksia
Aikomus
keskustella
”aidosti”
Pidättäminen
onnistuu
Pidättäminen
ei onnistu
Keskustelua, jossa niin
sanotusti paras argumentti
voittaa
Väittelyä, jossa argumentti
pyritään voittamaan hinnalla
millä hyvänsä
Kiitos!
Kysymyksiä tai kommentteja?
Lisää: [email protected]