Transcript Oppinen-power point

Oppiminen
Syksy 2006
Miksi miettiä omaa oppimista?
• Opiskelu tehostuu kun tietää ja tuntee omat :
–
–
–
–
Vahvuutensa
Heikkoutensa
Oppimistapansa
Oppimistyylinsä
• Opintojen suunnittelu helpottuu
Tulokset paranevat
Oppijan yksilöllisyys
•
•
•
•
•
tarkkaavaisuutemme kohdistuu eri asioihin
tulkitsemme ja ymmärrämme asioita eri lailla
ratkaisemme ongelmia eri tavoilla
oppimisen tyylimme poikkeavat toisistaan
käytämme erilaisia oppimisen strategioita eli
tapoja
Oppimisen tyylit
Yksilön tiedon käsittelyyn liittyviä pysyviä
taipumuksia tai tapoja hankkia ja käsitellä tietoa
tietyllä tavalla.
–
–
–
–
Osallistuja
Tarkkailija
Päättelijä
Toteuttaja
OSALLISTUJA
Keskittyy uusien kokemusten hankkimiseen
- osallistuja elää nykyhetkessä, "tässä-ja-nyt"
- haluaa kokeilla kaikkea mahdollista
- on taipuvainen toimimaan ensin ja ajattelemaan
vasta jälkeenpäin
- nauttii tajunnanvirtatekniikoista ja aivoriihistä
- on luonteeltaan seurallinen
- pitkästyy herkästi asioiden hitaaseen
etenemiseen.
TARKKAILIJA
Keskittyy hankkimiensa kokemusten pohdiskeluun
- jättäytyy mielellään taka-alalle pohdiskelemaan asioita
hankkimansa tiedon ja kokemusten pohjalta
- on hyvin harkitsevainen ja varovaisuuteen taipuvainen
- kuuntelee muita ja tekee heistä havaintoja
- pitää itse omista toimistaan matalaa profiilia
- on suvaitsevainen muita kohtaan
PÄÄTTELIJÄ
Keskittyy päätelmien tekoon loogisella ajattelulla
- yhdistää mielellään teoriat ja käytännön kokemukset ja
tekee näiden perusteella omat päätelmänsä
- toiminta on loogista ja kokonaisvaltaista
- on taipumus täydellisyyden tavoitteluun
- On taipumus pitkälliseen harkintaan mahdollisimman
suuren varmuuden saavuttamiseksi ennen käytännön
toimiin ryhtymistä.
TOTEUTTAJA
Keskittyy ideoiden ja teorioiden
toteuttamiseen
- haluaa kokeilla uusia ideoita ja teorioita
selvittääkseen, toimivatko ne käytännössä
- ryhtyy herkästi tuumasta toimeen
- on kärsimätön asioiden tyhjänpäiväiseen
märehtimiseen
- on käytännöllinen ongelmien ratkoja, jonka
mielestä aina on olemassa jokin uusi, parempi ja
toimivampi tapa asioiden ratkaisemiseksi
OSALLISTUJA oppii parhaiten...
• saamalla mahdollisimman paljon uusia kokemuksia ja oppimistilaisuuksia
• toimimalla välittömästi, "tässä ja nyt -periaatteella"
• toimimalla työryhmässään johtavassa roolissa
• saamalla mahdollisimman suuret toimintavapaudet uusien ideoiden
kehittelemiseksi
• käymällä käsiksi suoraan toimeen toimimalla ryhmässä yhdessä muiden
kanssa.
TARKKAILIJA oppii parhaiten...
• saamalla riittävästi aikaa ja tilaisuuksia asioiden pohdiskelemiseksi
• pysyttelemällä taka-alalla tapahtumien keskipisteestä
• saamalla tilaisuuden ajatella ensin ja toimia vasta sitten
• pohdiskelemalla erilaisia vaihtoehtoja tuottamalla tarkkaan mietittyjä raportteja
• vaihtamalla ajatuksia ja mielipiteitä muiden ihmisten kanssa
• toimimalla oman aikataulunsa mukaan, ilman tiukkoja aikarajoja.
PÄÄTTELIJÄ oppii parhaiten...
•
•
•
•
työskentelemällä järjestelmien, mallien, konseptien ja teorioiden parissa
saamalla tilaisuuden tehdä olettamuksia ja miettiä tutkimustapoja
toimimalla älyllisesti vaativassa ympäristössä
työskentelemällä tarkoin strukturoitujen, rakenteellisten menettelytapojen
mukaisesti tilanteissa, joissa vaaditaan loogisuutta ja rationaalisuutta
• saamalla tilaisuuden tehdä selvityksiä onnistumisten ja epäonnistumisten syistä
ja taustoista
• käsittelemällä monimutkaisia tilanteita tai ongelmia.
TOTEUTTAJA oppii parhaiten...
• tilanteissa, joissa on mahdollista selkeästi erottaa ongelmat ja niiden ratkaisut
• saamalla riittävästi opastusta erilaisten tekniikoiden ja ratkaisumallien käytöstä
• saamalla välitöntä palautetta kokeiluistaan omien erikoisalojensa
huipputaitajilta
• saamalla opastusta tekniikoista ja ratkaisumalleista, joita voi itse soveltaa
omalla tavallaan
• saamalla tilaisuuden soveltaa oppimaansa käytäntöön painottumalla käytännön
asioihin.
Lisää oppimisen tyylejä
•
•
•
•
Suuntautumattomat
Toistamissuuntautuneet
Merkityssuuntautuneet
Soveltamissuuntautuneet
Suuntautumattomat
• eivät löydä opiskeltavasta materiaalista tärkeitä asioita, vaan kaikki
asiat tuntuvat yhtä tärkeältä
• yrittävät muistaa opiskeltavasta materiaalista kaiken
• eivät muodosta kokonaisuutta opiskeltavasta materiaalista
• eivät näe miten opiskeltavaa asiaa voisi hyödyntää käytännössä
• tiedostavat, että heidän opiskelustrategiansa eivät ole tarpeeksi
hyviä
• ovat käyttäneet yhtä ja samaa opiskelustrategiaa jo kauan eivätkä
osaa muuttaa sitä laajempien asiakokonaisuuksien opetteluun
sopivammaksi
• on hankaluuksia arvioida omaa oppimistaan
• kaipaavat tukea opettajalta ja opiskelutovereilta
Toistamissuuntautuneet
• käyttävät paljon aikaa tärkeiden opiskeltavien asioiden
löytämiseen ja yrittävät opetella ne ulkoa
• pitävät opiskelussa tärkeänä sitä, mikä on opettajan mielestä
tärkeää
• opettelevat materiaalin sivu sivulta järjestyksessä ja
mahdollisimman samankaltaisena kuin se on tenttikirjoissa tai
luennoilla kerrottu
• käyttävät paljon aikaa materiaalin oppimiseen
• päämääränä on tentistä selviytyminen
Merkityssuuntautuneet
• pyrkivät muodostamaan opittavasta asiasta kokonaisuuden
• yrittävät ymmärtää tärkeimmät asiat, eivätkä takerru
pikkuasioiden opiskeluun
• pyrkivät liittämään opiskeltavan asian jo aiemmin opittuun
• ovat kriittisiä ja muodostavat oman mielipiteen asiasta
• lukevat joskus myös tentin ulkopuolista materiaalia selvittääkseen
itselleen asioita
Soveltamissuuntautuneet
• pitävät tärkeänä sitä materiaalia, josta on
käytännön hyötyä itselle
• yrittävät soveltaa opittua tietoa käytäntöön
• miettivät opiskellessaan omia kokemuksiaan ja
miettivät, miten ne sopivat opiskeltavaan asiaan
Oppimistapa eli -strategia
= laaja-alaisia ja toiminnallisesti monimutkaisia tiedon muokkausprosesseja
Tavat ovat sidottuja yksittäisiin oppimistilanteisiin, joten niiden käyttöä voi
vaihdella tietoisesti tilannekohtaisesti (jos tunnistaa oma tapansa).
Pelkistävä oppimistapa tarkoittaa asian tiivistämistä ja ydinsanoman
löytämistä. Ydinkohtien alleviivaus tai ydinsanojen muistiin kirjaaminen
auttavat mieleen painamisessa ja ymmärtämisessä.
Rikastava oppimistapa tarkoittaa omakohtaisten kokemuksien ja
mielipiteiden liittämistä opittavaan asiaan. Havainnollisten esimerkkien
keksiminen auttaa pääasioiden ymmärtämisessä.
Oppimisen strategiat eli oppimistavat
Pintasuuntautunut
Syväsuuntautunut
Käsitys tiedon luonteesta
Määrällinen
- yksittäisten tietojen
muistaminen ja toistaminen
Laadullinen
-todellisuutta koskevien
käsitysten syveneminen ja
tarkentuminen.
-Opiskelija luo itse tietoa.
Suuntautuminen
opiskelussa
Passiivinen
-huomio opittavan ulkoisissa
tekijöissä (esim. luettavassa
tekstissä sinänsä),
yksityiskohdissa.
-Pyrkimys toistaa esitetty.
-Opiskelu heikosti
tiedostettua.
Aktiivinen
-pyrkimys ymmärtää sisältö ja
luoda opittavasta
kokonaiskuva.
-Opiskelu tietoista ja
kriittistä.
Oppimistulos
Nopeasti unohtuvia erillisiä
yksittäistietoja
Asian ymmärtämistä ja
sijoittamista laajempiin
yhteyksiin.
Omaatko oppimisen taitoja?
• taidot ongelmien hahmottamiseen ja
ratkaisemiseen
• kyky soveltaa oppimistaan ja osaamistaan
luonnollisissa elämäntilanteissa
• halu asettaa tavoitteita ja ohjata omaa
toimintaansa
• yleinen halu muuttua ja kehittyä
SWOT-analyysi
Kirjaa lomakkeeseen omat SWOTtisi
• Vahvuudet (Strengths)
– Mitä osaat?
– Missä olet hyvä?
– Miten opit parhaiten?
• Heikkoudet (Weaknesses)
– Mitä sinun on itsessäsi kehitettävä?
– Mikä sinulle on vaikeaa?
– Missä epäonnistut helposti?
• Mahdollisuudet (Opportunities)
– Millaisia mahdollisuuksia yliopisto/kurssi tarjoaa opiskelullesi ja kehittymisellesi?
– Mistä muualta löydät oppimisen mahdollisuuksia?
• Uhat (Threats)
– Mikä voi haitata opiskeluasi ja kehittymistäsi?
– Millaisia esteitä näet edistymisellesi?
Esimerkki SWOT-analyysistä