Transcript TYÖYHTEISÖ 2010

TYÖYHTEISÖ SYSTEEMINÄ
Nina Sajaniemi
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
SYSTEEMIÄLY
Älykkyyden muodot:
Visuaalinen, looginen, motorinen, kielellinen, musikaalinen,
interpersoonallinen, intraperoonallinen (Gardner)
Sosiaalinen, emotionaalinen (Salovey, Mayer, Goleman)
Ennen kaikkea muuta:
Toiminta ja konteksti, jossa älykkyys realisoituu
Yksilön toimintaa muuttuvissa tilanteissa voidaan kuvata
systeemiäly-käsitteella
Eroaa systeemiajattelusta olemalla alati liikkeessä, dynaaminen
käsite
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
SYSTEEMIÄLY
Määritelmä:
Älykästä toimintaa, jolla voidaan hahmottaa vuorovaikutuksellisia
takaisinkytkentöjä sisältäviä kokonaisuuksia tarkoituksenmukaisella
ja luovalla tavalla
elämänfilosofia, tilannetaju, aktiivinen muutoksen tuottaminen,
älykkään toiminnan perusmuoto, terve järki, askel ulos itsekkyydestä
Systeemiälyn taustaoletukset
ihmisessä on piileviä voimavaroja ihmisenä ja osaajana
rakenteet kätkevät nämä voimavarat
pieni muutos inhimillisessä ulottuvuudessa voi laukaista valtavan
muutoksen kokonaissysteemissä
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Systeemiäly tuo organisaatioon
tuottavuutta
inhimillisyyttä
asioiden sujuvuutta
kokonaisuuden näkökulmaa
kykyä hahmottaa asioita toisen kannalta
kehityksen kvanttihyppyjä
Systeemiäly tähtää
suuriin vaikutuksiin pienillä muutoksilla
pelon ja inhimillisen latistavuuden murtamiseen
vapaus, innostus, arvonanto
inhimillisiin tunne- ja vuorovaikutusvaikutuksiin
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Systeemiäly edellyttää
muutosta mentaalimalleissa
tavat hahmottaa työtä, yhteistoimintaa ja elämän arkisia
mahdollisuuksia
henkilökohtaisen vastuun uudelleenarviointia
halukkuutta avautua tunnevoimaisesti toisiin ihmisiin nähden
halukkuutta avautua moniin, jopa ristikkäisiin, näkökulmiin
samanaikaisesti
kyvykkyyttä systeemiajatteluun ja tajua
vuorovaikutuskokonaisuuksien logiikalle
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Systeemiälyn ihmiskuva
ihmisessä on kätkettyjä voimavaroja, joita nykysysteemi peittää
ihmisessä on kätkettyä anteliaisuutta, arvonantoa ja innostusta, joka
odottaa vapautumistaan
ihmisen välisellä keskinäisellä innostavuudella ei ole ylärajaa
ihmiset tarvitsevat yhteyttä toisiinsa ja omaa elämäänsä suurempiin
merkityksiin innostuakseen toden teolla
vallitsevat organisatoriset vuorovaikutuskäytännöt synnyttävät
pelkoa, ahdistusta ja latistumista sen sijaan, että synnyttäisivät
vapautunutta yhteisluovuutta
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Systeemiälyn neljä kivijalkaa
ihmisen tunneolemus
ihmisen symboliherkkyys
ihmisen halu elää merkitsevästi
kokonaisuuden vipuvoima
Näkyvä systeemi
organisaatioita kehitetään näkyvän systeemin ehdoin
ihmisten johtaminen hahmotetaan näkyvän systeemin ehdoin
Haamusysteemi
syväinhimillinen systeemi näkyvän systeemin takana
syntyy ihmisen tunne- ja symboliolemuksesta käsin
ohjaa organisaatiota yhtä paljon tai enemmän kuin näkyvä systeemi
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Haamusysteemi
voi kehittää systeemisiä vinoutumia
systeemidiktatuuri, joka musertaa alleen inhimilliset muuttujat
pakkokoneisto, joka kahlehtii luovuutta
Haamusysteemiä ajaa
pelko
henkilökohtainen etu
puhumattomuus
teeskentely, kaksinaamaisuus, osatotuudet
kätketyt suunnitelmat
pelin politiikka
kilpailuvietti
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Systeemiälyn rikastavuus
inhimillisyydestä ei päästä eroon eikä ole aihettakaan päästä
Inhimillisen rikastavuussysteemin tunnusmerkkejä
innostus
rohkeus
reiluus
halu ymmärtää toista
kokonaisuuden etu
asioiden avoin käsittely
ihmisten tunnetason avoimuus toisilleen
halu onnistua yhdessä
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Pelko kaventaa ajattelun mittakaavaa, aiheuttaa takertumista
määrättyyn rooliin ja ruokkii itsepetosta
jokainen kiistää pelon omalla kohdallaan
Peruspelkoja ovat
en ole ammatillisesti uskottava
olen menettänyt otteeni
olen menettänyt asemani
en suorita tarpeeksi
olen pehmennyt
olen osaamaton
en ole tarpeeksi älykäs
en ole tarpeeksi sanavalmis
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Peruspelkoja ovat
paljastun tietämättömäksi
minut sivuutetaan
parhaat vuoteni ovat takana eikä tulevaisuutta ole
minua ei arvosteta
minua vastaan on liittouduttu
minulle naureskellaan
minua pidetään lapsellisena
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Systeemiälykästä mikrokäytöstä on
hyväksyvyys, epätuomitsevuus
lämmin asiallisuus
kiinnostus ja hyväntahtoisuus
huumori, kuunteleminen ja kiitos
vilpittömyys, kannustavuus ja ystävällisyys
Systeemiälyn hyveitä ovat
optimismi
rikas, moniulotteinen hahmotuskyky
kärsivällisyys, kauaskatseisuus
viisaus, rohkeus
tilannetaju, avoimuus
myötäelävyys, innostuneisuus
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Ruusun ostamattomuus
ruusun osto: esimerkki mikrokäytöksestä, joka on kaikille
mahdollista vaikka käytäntönä on ruusun ostamattomuus
ruusun ostamattomuus on perusilmiö, joka paljastaa
haamusysteemissä piilevän systematiikan
ruusun ostamattomuus systeemi latistaa elämää
rikkaampi elämä olisi mahdollinen, mutta systeemin sisältä tuntuu,
ettei vaihtoehtoja ole
syy on toisissa, ei minussa
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Ruusun ostamattomuuksia
tulet palaveriin, etkä tervehdi ketään innostavasti, vaan yhtä
laimeasti kuin muutkin
kiinnostumattomuus harjoittelijaan (avustajaan, opiskelijaan …),
joka tulee sattumalta samaan hissiin
kollega pitää esitystä, mutta et kuuntele häntä kannustavasti
myötäeläen
puolisoitten rakastava silmiin katsominen (5-7 sek.) töiden jälkeen
jää joka päivä pois
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Yhteistyön voima
Yksilön käsitykset yhteistyöstä ja sen mahdollisuuksista voivat
rajoittaa hedelmällistä vuorovaikutusta
Yhteistyön matemaattinen malli:
1 x 1 x 1 x 1 x 1x 1 = 1
0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 x 0.8 = 0.26
1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 x 1.2 = 2.98
Inhimillisillä systeemeillä on taipumus liukua negatiivisuuteen ellei
taipumusta estetä tietoisella ponnistuksella
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Aristoteleen (344-322 e.Kr.) logiikka
Länsimainen kulttuurievoluutio
on lähtöisin Antiikin Kreikasta
Länsimaisen ”perusfilosofi” oli
Aristoteles, järjen filosofi
Hänen filosofiassaan jokainen
asia on tosi tai epätosi
Suuret vaikutukset länsimaiseen
kulttuurin, joka on noudattanut
järjen periaatetta
Sen seurauksena meillä on
esimerkiksi teknologia,
tietokone, virtuaalimaailma ja
internet
Aristoteleen logiikalla kaikkeen
voidaan aina sanoa kyllä tai ei
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Buddhan logiikka
Itämaisen kulttuurin perusfilosofi
Buddha eli 200 vuotta ennen
Aristotelesta
Buddhan mukaan asiat ovat sekä
tosia että epätosia eli tarkkaan
ottaen kaikki on totta
Buddha sanoo kaikkiin asioihin
kyllä
Itämaisessa kulttuurissa ihminen
ymmärretään henkiseksi
olennoksi ja tunne on kaiken
lähtökohta
Heidän
maailamankaikkeudessaan ei
ollut rationaalista luojaa
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Miten eri logiikat toimivat mielessämme
Tietoinen toiminta: Aristoteleen logiikka
voimme peruuttaa ajatuksiamme, voimme olla sanomatta sanojamme
voimme liikkua ja pysähtyä
tietoinen teko aiheuttaa ärsytystä esim. käden tuntosoluissa ja palautuessaan
aivoihin tämä ärsytys on olennainen tietoisen kontrollin mahdollistaja
Tunteet ja mielikuvat: Buddhan logiikka
tiedostamattomat prosessit vaikuttavat lihaksiin mutta niin lievästi, että
tuntosolujen ärsytyskynnys ei ylity
silloin ei ole palaute eikä kontrollointimahdollisuutta
tunne-informaatioon ei voi tarttua kiinni eikä palauttaa sitä takasin aivoihin
uusintakäsittelyyn
tunteille ja mielikuville ei voi sanoa ei, niille voi sanoa vain kyllä ja ne ovat
aina totta
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
TIETOINEN JA TIEDOSTAMATON
Jos tietoinen ja tiedostamaton joutuvat ristiriitaan, tiedostamaton
tavallisesti voittaa – mielikuvitus voittaa todellisuuden
Tietoisen ja tiedostamattoman (järjen ja tunteen) erottaminen
toisistaan on elämän ymmärtämisen kulmakivi
Ne ovat kaksi toimintaamme ohjaavaa syvällistä periaatetta, ja
molempia tarvitaan hyvän elämän rakennusaineiksi
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
TIETOINEN JA TIEDOSTAMATON
Tunteista ei voi päättää ja selitykset eivät muuta tunteita
Tietoinen valinta on kuitenkin avain, jolla voi päästä käsiksi
tunteisiin
Pitää pystyä mielessään vertaamaan kahta eri suuruista arvoa
keskenään ja tehdä niiden perusteella valinta
Tietoisen tarkkaavaisuuden tasolla voidaan keskittyä vain yhteen
asiaan kerrallaan, välittömän muistimme kapasiteetin verran
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
YHDISTÄMINEN
Tietoisina olentoina tehdään vain tietoisia päätöksiä ja valintoja
Tietoisesta valitsemisesta syntyy tunteita
Tunteet voivat olla luonteeltaan vastustavia
Silloin käytetään paljon energiaa ja saadaan aikaan vähän
Uupumisen yksi perimmäinen syy on tunnevastarinta
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
YHDISTÄMINEN
Myötämielisyyden periaate
ei sidottu vain myönteisiin tunteisiin, negatiiviset tunteet käyvät yhtä
hyvin
tunne ei ole ongelma vaan kysymys on siitä miten sen suuntaa
Virtaus
mitä tahansa tehdään, se tehdään tunteen voimalla
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Tunteiden tärkeys
University of California at Berkeley (1994): tunneäly oli neljä
kertaa ÄO:ta vahvempi menestyksen ja maineen edellytys ’
Huippujohtajia ja ylikansallisia yhtiöitä koskevat tutkimukset
(Goleman 1998)
kognitiivisten kykyjen osalta tähdet erottuivat keskinkertaisuudesta
yhdessä suhteessa: kokonaiskuvan näkeminen
kaikkien huippujohtajien on oltava älykkäitä, mutta kukaan ei kohoa
muiden yläpuolelle ÄO:n ansiosta
huiput erottuivat tunnekykyjen vuoksi
90 prosenttia menestyksestä näytti olevan tunneälyn ansiota
kaikissa töissä, joka alalla, tunnetaidot ovat vähintään kaksi kertaa
puhtaasti älyllisiä kykyjä tärkeämpiä
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Tunteiden tärkeys
Tunneälyn osa-alueet:
itsetuntemus
tietoisuus omista tunteista, itsearviointi, itseluottamus
itsehallinta
itsekuri, innovatiivisuus, joustavuus, luotettavuus
motivoituminen
sitoutuminen, kunnianhimo, optimismi, aloitekyky
empatia
muiden ymmärtäminen, muiden kehittämien, palvelualttius,
yhteistyötuntuma, moninaisuuden hyväksikäyttö
sosiaaliset kyvyt
vaikuttaminen, viestintä, tiimityötaidot, ristiriitojen hallinta,
muutosvalmius, suhteiden solmiminen, yhteistyö
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Tunteiden tärkeys
Huippuosaajilla on vahvoja alueita koko kirjolta
kriittinen piste, jonka jälkeen huippusuoritusten todennäköisyys
lähtee jyrkkään nousuun
kriittinen piste: vähintään kuusi taitoa kirjon laidasta laitaan
kriittisen pisteen saavuttaneista johtajista 87 prosenttia kuului
parhaaseen kolmannekseen
kun puutteita avaintaidoissa, parhaaseen kolmannekseen kuulumisen
todennäköisyys oli 11 prosenttia
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
VUOROVAIKUTUS
Vuorovaikutuksen pelisääntöjen
hallinta säästää energiaa ja
vähentää uupumista
Viestit ilmentävät sekä tietoista
että tiedostamatonta
Tietoiset viestit ilmenevät
sanallisessa ja ei-tietoiset viestit
ei-sanallisessa muodossa
Vuorovaikutus on enemmän kuin
viestien vastaanottamista ja
lähettämistä
Peli, jossa osapuolet vaikuttavat
toisiinsa ja ovat alttiita toisen
vaikutukselle kahdella tavalla
(tietoisella ja ei-tietoisella)
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
VUOROVAIKUTUS
Puhuessa ilmennetään ajatuksia
Samalla ilmennetään kaikkea
mikä liikkuu mielikuvituksessa ja
tunteissa
Ilmeet, eleet, äänensävy,
tauotukset, rytmi jne.
Myös sanavalinnat kertovat
tunteista
jos (saat tämän tehdyksi) -kun
mutta
lisääntynyt konditionaalin
käyttö
Hyvä vuorovaikutus: sanalliset ja
ei-sanalliset vietit ovat
sopusoinnussa
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
VUOROVAIKUTUS
Ihmismielen logiikka:
jos sanalliset ja ei-sanalliset
vietit ovat ristiriidassa, niin
tunneviesti otetaan totena
asiaviestiä epäillään –
epäluottamus
Epäluotettavuus haittaa todellista
yhteistyötä
Tunneviestien ymmärtäminen ja
luottamuksellisten suhteiden
synnyttäminen pitäisi olla
ensisijainen tavoite
yhteistyösuhteissa
muihin tavoitteisiin on
mahdollista päästä vasta tämän
jälkeen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
VUOROVAIKUTUS
Tapa kommunikoida on merkittävämpi kuin tulee ajatelleeksi
Kommunikoinnissa käskymuoto on usein parempi kuin
konditionaalimuoto
herkkä tunnesävyille
Suorat ja avoimet kysymykset: ”onko sinulla aikaa tehdä tämä..”
antavat mahdollisuuden vastata rehellisesti ja kiertelemättä
Konditionaali sopii kuitenkin moniin tilanteisiin
esimerkiksi tilanteisiin, joissa ehdotetaan muutosta ja jätetään asia
toisen harkittavaksi
ei tilanteisiin, joissa vaaditaan muutosta (”voisitteko olla vähän
hiljempaa”)
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
VUOROVAIKUTUS
Aivoista ei voi siirtää suoraan tietoa toisen ihmisen aivoihin
Tieto siirretään itsestä ulos toisen tarkasteltavaksi
Toinen ihminen on itsenäinen päätöksentekijä, joka voi
halutessaan hylätä tiedon tai valita tarkasteluunsa osan tiedosta
ja hylätä osan
Se tieto, mikä otetaan tarkasteluun, pyritään ymmärtämään
kokemusmaailma vaikuttaa ymmärtämiseen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Vuorovaikutus
Kahden ihmisen vuorovaikutus on usein valtapeliä, jossa pyritään
vähintään tasa-arvoasemaan
Dialogi on älyllistä kamppailua, jossa molemmat osapuolet voivat
kehittää ajatuksiaan
Hyöty voi moninkertaistua, jos keskustelijoita on useita
ryhmässä yhden esittämä ajatus synnyttää jokaisen jäsenen aivoissa
poikkeavia ajatuksia, jotka vuorollaan ilmaistuna johtavat erilaisiin
ajatuksiin jne.
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
DIALOGI
Hyvä dialogi ei aina onnistu
Ajatuksia ei ilmaista avoimesti ja suoraan tai pelataan ”varman
päälle”
Dialogi toimii parhaiten ryhmissä ja ilmapiirissä, jossa on helppo
ilmaista mieleen tulevat pienet ja vaatimattomatkin ajatukset
matala ilmaisukynnys
helppo löytää vasta-ajatuksia
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Dialogi
Dialogi voi toimia hyvin niin kauan kuin on kyse tietoisesta
puolesta
Siitä tulee ongelma kun siirrytään tiedostamattomalle alueelle
on vältettävä järkeistämistä
asennoiduttava kuuntelemaan
toisen pitää tulla tietoiseksi siitä, että häntä kuunnellaan
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
AKTIIVINEN KUUNTELU
Huolellinen kuunteleminen
Kuullun omin sanoin kuvaaminen
Ei omia käsityksiä eikä tunteita, ellei toinen pyydä
Hyväksyvä asenne toisen ilmaisuun
ei kuitenkaan pidä olla samaa mieltä eikä hyväksyä toisen ajatuksia
tai tekoja
Uusien kysymyksien esittäminen taukojen aikana
kysyä voi aina
voi kysyä uutta asiaa, tarkentaa vanhoja, etsiä uusia polkuja jne.
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
AKTIIVINEN KUUNTELU
Tarkoittaa toisen tunnekokemuksien kuuntelemista,
vastaanottamista ja hyväksymistä
Kerrottava, että on kuunnellut ja ymmärtänyt
Tarkoitus ei ole muuttaa toisen kokemusta
Toisen tunnekokemuksen tuominen ”silmien eteen”
peilaaminen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Ei kannata liittää omia käsityksiä tai tuntemuksia, ei tulkintaa
ei mennä mukaan toisen tunteisiin
Kuuntelun osaaminen kuuluu sille, jolla on vastuu keskustelun
etenemisestä
perheessä vanhemmat
työyhteisössä johto
asiakastyössä työntekijä
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Myönteisiä tunteita tuottavat tekijät
Arvostus
kiinnostuksen osoittaminen
neuvon ja opastuksen pyytäminen
mielipiteen arvostaminen
hyödyllisyyden osoittaminen
palautteen antaminen, vastaanottaminen
Onnistuminen
flow-kokemukst, onnistumisen ilo
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Myönteisiä tunteita tuottavat tekijät
Välittäminen ja huolenpito
tervehtiminen, kiinnostus
Hauskuus ja huumori
vähentää stressiä
parantaa ongelmanratkaisukykyä
lisää viihtyvyyttä
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Hyvinvointia uhkaavat ongelmakohdat
Ongelmista keskusteleminen
syyttävät selitykset pakottavat puolustuskannalle
syyttävät selitykset estävät luovuutta
Ratkaisumahdollisuuksia:
tuplanegatiivit positiiveiksi
ongelmien kääntäminen tavoitteiksi
ei metelöodä – osataan olla hiljaa
ei kiusata toisia – ollaan kivoja toisille
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Kritiikin antaminen ja sen vastaanottaminen
ihminen alkaa yleensä automaattisesti puolustautua, kun hänen
tekemisiinsä puututaan
Ratkaisumahdollisuuksia:
mieti, miten ihminen toimii väärin
keksi myönteinen selitys sille, miksi ihminen toimii niin kuin toimii
käännetään valituksen aihe toiveeksi
 uuden aloittaminen on helpompaa kuin vanhasta luopuminen
ehdotetaan uutta tapaa toimia, mitä hyötyä siitä voi olla jne.
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Kriittinen palaute voi olla rakentavaa
Ihmiset pyrkivät muuttamaan toimintaansa palautteen
suuntaiseksi, jos he ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan
Ihmiset eivät toimi väärin se vuoksi että ovat sellaisia vaan sen
vuoksi, etteivät osaa, ymmärrä tai muista toimia paremmalla
tavalla
Rakentavasti annettu palaute voi auttaa muuttumaan,
loukkaavasti annettu palaute voi pahentaa asiaa
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Ihmiset ovat pohjimmiltaan melko hyvin selvillä siitä, mitä tekevät
huonosti tai väärin
Ihmiset eivät välttämättä ole selvillä siitä, miten heidän tulisi
tehdä toimiakseen oikein
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Kritiikin vastaanottaminen
todellinen taito ottaa vastaan kritiikkiä punnitaan siinä, miten
ihminen ottaa vastaan asiatonta kritiikkiä
kritiikin vastaanottamisen kuusi kohtaa:
kuunteleminen
kiittäminen
”on tärkeä kuulla tästä…arvostan suoruuttasi….”
tunnetilan hyväksyminen
tapahtuneen pahoitteleminen
arvostelun muuttaminen toiminnaksi
”miten toivot minun tekevän…olenko ymmärtänyt oikein, että toivot
minun tästä lähtien…”
asiasta sopiminen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Hyvinvointia uhkaavat ongelmakohdat
Loukkaaminen ja loukkaantuminen
suuri osa loukkauksista on tahattomia
loukkaantumiset on hyvä ottaa puheeksi heti loukkaantumisen
tapahduttua
puheeksi ottamista estää kaksoisloukkauksen pelko
kaksoisloukkaus on vastahyökkäys
kieltäytyminen keskustelemasta
vähättely
vastahyökkäys
väärin ymmärtäminen
yliherkäksi syyttäminen
tosikoksi väittäminen
vainoharhaiseksi vihjaaminen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Hyvinvointia uhkaavat ongelmakohdat
kaksoisloukkauksen pelosta käännytään usein kolmannen
henkilön puoleen
kolmannella osapuolella tärkeä rooli loukkaantumisessa
parhaimmillaan konsultti ja neuvonantaja
kuuntelee
vahvistaa osoitteen
ymmärtää loukkaantunutta ja loukkaajaakin
rohkaisee ottamaan asia puheeksi
auttaa miettimään, miten asia otetaan puheeksi
pahimmillaan suuren haitan aiheuttaja
ei halua keskustella, pitää valitusta aiheettomana
liittoutuu loukatun puolelle loukkaajaa vastaan
liittoutuu suoraan loukkaajan puolelle loukkaantunutta vastaan
alkaa arvostella loukkaantunutta
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Hyvinvointia uhkaavat ongelmakohdat
Erilaiset epäonnistumiset ja vastoinkäymiset
osoita kiinnostusta, kuuntele
vahvista tapahtuneen emotionaalinen merkitys
arvosta asianosaista tavasta, jolla hän suhtautuu asiaan
osoita ymmärtäväsi, että asia voi vaivata pitkäänkin
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Narsistisen tasapainon säätely
Narsistisen hyvänolon
(itsearvostuksen) ylläpitäminen
on yksi ihmisyyden keskeinen
tehtävä
Terve narsismi: itseen ja muihin
liittyviin mielikuvien tasapaino
psyykkisen itsesäätelyn keinoin
Terveessä narsismissa itseen
liittyvät mielikuvat pitävät
sisällään kokemuksen omasta
merkityksellisyydestä
kiinnittyminen, itseä säätelevä
toinen,vuorovaikutusmielikuvat
minäskeema- sisäinen tunne
rakastetusta olemisesta
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Narsistisen tasapainon säätely
Narsistisen tasapainon säätely on joka hetki käynnissä oleva
aktiivinen tehtävä, minuuden tuottamisen ydinprosessi
sen tunnistamisen oppiminen ristiriitatilanteissa on tärkeää
Tasapainon säätelyn ääripäät:
suurenmoisuuskuvitelmat
idealisoiva samaistuminen
Arkielämän pikkutapahtumat voivat tuottaa ihmisille voimakkaita
loukkauksia
Minän käytössä olevat puolustusmekanismit ovat yksilön keinoja
säädellä narsistista tasapainoa
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Minän puolustusmekanismit
VARHAISET PUOLUSTUSMEKANISMIT:
Lohkominen (splitin)
kokemusmaailma jaetaan hyvien ja pahojen kokemusten alueeksi
Kieltäminen
tuskaa tuottava tapahtuma ja siihen liittyvä tunne pyritään tekemään
olemattomaksi
Projektiivinen samaistuminen
oma pahaolo tai virhe siirretään toiseen ihmiseen
Kaikkivoipaisuuskuvitelmat
itseensä liittyvät katteettomat kuvitelmat
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Minän puolustusmekanismit
KEHITTYNEET PUOLUSTUSMEKSNISMIT
Reaktionmuodostus
kielletty tunne tai yllyke muutetaan vastakohdakseen
Eristäminen
vaikea asia eristetään siihen liittyvästä tunteesta
Taantuminen
varhaisten tyydytyskokemusten aktivointi
Projektio
vaikea tunne tai kielletty yllyke siirretään toiseen ihmiseen tai ryhmään
aina, kun koemme jonkin asian erityisen ärsyttävänä, sitä on syytä
pohtia tarkemmin
Minän köyhtyminen
sisäisten elämysten rajaaminen, säästöliekillä eläminen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Persoonallisuustyypit, uskomukset ja
selviytymisstrategiat
Estynyt
Olen ikävystyttävä ja riittämätön
Muut torjuvat minut ja muut ovat tunkeilevia
Jos ihmiset oikeasti tuntisivat minut, he eivät pitäisi minusta
Läheisyyden välttäminen
Riippuvainen
Olen avuton
Muiden on huolehdittava minusta
Jos luottaisin itseeni, epäonnistun
Muihin tukeutumine
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Persoonallisuustyypit, uskomukset ja
selviytymisstrategiat
Vaativa
Olen vastuullinen
Muut ovat lepsuja, vastuuttomia
Ellen ota täyttä vastuuta, maailmani romahtaa
Tukeutuminen sääntöihin, perfektionismi
Epäluuloinen
Olen haavoittuva
Muut ovat ilkeitä
Jos luotan muihin, he voivat vahingoittaa minua
Varautuneisuus, valppau
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Persoonallisuustyypit, uskomukset ja
selviytymisstrategiat
Epäsosiaalinen
Olen yksinäinen ratsastaja
Muut käyttävät hyväksi
Jos pääsen hyötymään ensiksi, olen voittaja, jos en iske ensin muut
tekevät sen
Muiden hyväksi käyttäminen
Narsistinen
Olen huonompi (ilmiasuna: olen ylivertainen)
Muut ovat parempia (ilmiasuna: muut alempiarvoisia)
Spesiaali-ihmiselle on spesiaalisäännöt. Olen sääntöjen yläpuolella
Vaatii erityishuomiota
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Persoonallisuustyypit, uskomukset ja
selviytymisstrategiat
Huomiohakuinen
Olen riittämätön (ilmiasuna: olen valloittava)
Muut arvioivat minua (joko hyvin kielteisesti tai myönteisesti)
Ellen ole valloittava, muut eivät pidä minusta.
Dramaattinen käytös, tunnepurkaukset, vetoava käytös
Eristäytyvä
Olen itseriittoinen
Muilla ei ole mitään annettavaa minulle
Jos pidän etäisyyttä muihin, voin paremmin, jos yritän solmia
suhteita ne eivät toimi
Pysytteleminen erossa muista
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Persoonallisuustyypit, uskomukset ja
selviytymisstrategiat
Epävakaa persoonallisuus
Olen avuton, huono, vajavainen, haavoittuva
Muut hylkäävät minut. Ihmisiin ei voi luottaa
Jos tukeudun vain itseesi, pysyn hengissä. Jos luotan muihin, he
hylkäävät minut.
Käytös vaihtelee laidasta toiseen.
Psykoosipiirteinen
Olen erilainen, omituinen.
Muut ovat pelottavia.
Jos aistin, että muut suhtautuvat minuun negatiivisesti, se on totta.
Vetäytyminen, olettaa, että on kätkettyjä motiiveja.
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka