Transcript OPPIMISEN NEUROKOGNITIIVINEN TAUSTA II - Oma www-sivu

Oppimisen neurokognitiivinen tausta II
Omat aivoni ovat minulle mitä selittämättömin koneisto
– aina se hyrisee, humisee, kaartaa jyrisee sukeltaa ja
sitten hautautuu mutaan. Ja miksi? Miksi tämä
intohimo?
- Virginia Woolf -
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Luennoilla käsiteltäviä asioita:
Keskushermosto ja autonominen hermosto
Aivojen anatomia ja toiminta
Hermosolujen välinen toiminta
Kognitiivinen toiminta ja älykkyys
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet
Neuropsykologinen tutkimus
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Keskushermosto
Keskushermostoon kuuluvat isot
aivot, pikkuaivot, aivorunko ja
selkäydin
Keskushermosto saa aistiinformaatiota ääreis- eli
perifeerisestä hermostosta
Käskyt lihaksille ja
umpieritysrauhasille välittyvät
ääreishermostoa pitkin
Ääreishermostoon luetaan
somaattinen (tahdonalainen) ja
autonominen (tahdosta
riippumaton) hermosto
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Autonominen hermosto
Autonominen hermosto on sileän
lihaksiston, sydämen ja
rauhasten toimintaa säätelevä
ääreishermoston osa
Autonominen hermosto jaetaan
sympaattiseen (energiaa
lihaksiin; taistele tai pakene) ja
parasympaattiseen (energiaa
sisäelimiin; lepää) osaan
Hermoradassa kaksi neuronia
peräkkäin; pre- ja
postganglionaarinen neuroni
niiden välillä on hermosolmu eli
ganglio
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Autonominen hermosto
Parasympaattinen hermosto jakautuu kahteen osaan:
sakraalinen osa
selkäytimen S2-S4 tasoilta alkuunsa saavat parasympaattiset hermosäikeet
kraniaalinen osa
aivorungosta alkavat aivohermot (III, VII, IX ja X) ja niiden postganglionaariset
säikeet
parasympaattiset gangliot sijaitsevat kohde-elimessä tai sen lähellä
Sympaattinen hermosto muodostaa muodostaa selkärangan molemmille
sivuille helminauhamaisen ganglioketjun
preganglionaariset hermosäikeet lähtevät rinta- ja rannerangan alueilta
gangliot sijaitsevat lähellä selkäydintä ja ne ovat myös yhteydessä toisiinsa
postganglionaariset hermosyyt ovat pitkiä, ne kulkevat kohde-elimiinsä
verisuonten mukana ja osa niistä palaa takaisin selkäydinhermoon ja sitä
kautta ihoon ja lihaksistoon
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Aivojen pääosat
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Aivokuori eli cortex
Aivokuori on lajinkehityksellisesti
nuorin aivojen osa ja se kostuu
kuudesta toisistaan erottuvista
kerroksista
Aivokuoren kehitys etenee takaosasta kohtu etuosaa
otsalohkoissa kypsyminen jatkuu
toiseen elinikävuoteen asti
Aivokuori näyttää pinnallisesti
samanlaiselta kaikkialta
Solutyyppien jakautuman,
kerrosrakenteen, metabolian,
yhteyksien sekä toiminnallisten
erojen vuoksi kukin lohko on
jaettu useisiin alueisiin
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Aivokuori
Otsalohko
säätelee tahdonalaisia liikkeitä
etuotsalohko saa viestejä kaikkialta aivoalueilta, myös kehon
sisäosan aistimuksista ja limbisestä järjestelmästä, ihmisellä ja
apinalla viimeksi kehittynyt rakenne
sosiaalinen kontrolli, toiminnan suunnittelu, päätöksenteko
Ohimolohko
kuulo- ja tasapainoelinten projektioalueet, kasvojen tunnistaminen,
muistaminen
Päälaenlohko
kehon tuntoaistimusten vastaanottaminen
Takaraivolohko
primaari näköaivokuori
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Tiedon käsitteleminen aivoissa
Havaitsemisen ja toimimisen sykli
(perception-action cycle; Fuster 2003)
Syklisen aktivaation leviämisen tarkoitus on silloittaa aika
Aika erottaa tavoitteellisen toiminnan sensoriset ja motoriset
osatekijät toisistaan
Monitahoisen käyttäytymisen organisoituminen
Ajassa etenevä hermoverkkojen aktivoitumisten integroituminen
Havaitsemisen piirit integroituvat toisiin havaitsemisen piireihin
Motoriset piirit integroituvat toisiin motorisiin piireihin
Havaitsemisen piirit integroituvat motorisiin piireihin
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Vastasyntyneen aivot ovat hänen kypsymättömin ja
eriytymättömin elimensä
kehittyminen tapahtuu suurelta osin vasta syntymän jälkeen
kehityksessä keskeistä on vuorovaikutus, kosketus ja katse
Aivoista kehittyy tutkitun maailmankaikkeuden monimutkaisin
järjestelmä
100 miljardia solua
jokaisella keskimäärin 10 000 yhteyttä toisiin soluihin
yhteysratojen pituus on n. 3,5 miljoonaa kilometriä
rajaton määrä vaihtoehtoisia aktivoitumisen ja aktivaation
levittäytymisen muotoja
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Tietämisen väylät
Perustason tapa kuvata aivojen ja keskushermoston toimintaa:
Input – sisäinen prosessointi – output
Aivojen oikea ja vasen puoli kehittyivät miljoonia vuosia sitten
alkeellisten eliöiden epäsymmetrisestä hermostosta
aivojen puoliskot ovat erillään toisistaan
mahdollisuus toisistaan poikkeavaan prosessointiin
Corpus callosum yhdistää aivopuoliskot toisiinsa
mahdollisuus integraatioon ja toiminnalliseen kehittymiseen –
hyöty evoluutiossa
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Oikean aivopuoliskon moodi
Oikea aivopuolisko prosessoi informaatiota non-lineaarisesti ja
kokonaisvaltaisesti
visuaalisen ja spatiaalisen informaation käsittely
omaelämänkerrallisen tiedon käsittely
ei-kielellisten viestien vastaanottaminen ja lähettäminen
kehon tuntemusten käsitteleminen, kehon kartta
mielen malli itsestä
voimakkaiden perusemootioiden käsitteleminen
sosiaalinen ymmärtäminen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Vasemman aivopuoliskon moodi
Vasen aivopuolisko prosessoi informaatiota lineaarisesti, loogisesti
ja kielellisesti
deduktiivinen päätteleminen, syyn ja seurauksen
johdonmukaisuuden etsiminen
kielellinen analysointi – sanat määrittelemään maailmaa
oikein – väärin ajatteleminen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Kehityksen perusyksikkö
Kaikki kehon elimet ja kudokset koostuvat soluista
Hermosolut eli neuronit poikkeavat muista
ne viestivät suoraan keskenään
Solukeskus eli soluruumis eli solu
kodinhoidolliset tehtävät kuten geneettisen aineen varastointi,
proteiinien ja muiden yhdisteiden valmistus
Lisäkkeet eli hermosyyt, hermot, ”puhelinlangat”
aksonit eli viejähaarakkeet, tulostekanavat
dendriit eli tuojahaarat, syöttökanavat
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
HERMOSOLU
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
HERMOSOLU
Aksoni vie viestin toisiin soluihin
se voi päätyä lähietäisyydelle, jolloin lähekkäin olevat neuronit
viestivät keskenään
voi ulottua kauas, jopa metrin päähän
Aksonin pääte eli terminaali viestii vastaanottavien neuronien
kanssa
pääte muodostaa yleensä kytkennän dendriitin kanssa
joskus pääte yhtyy solukeskukseen tai toiseen aksoniin
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Myös dendriitit voivat viestiä keskenään
Useimmilla neuroneilla on vain yksi aksoni
se haarautuu monta kertaa ennen päätepistettään
yhdellä neuronilla voi olla monta päätettä
Kuuman lieden koskettaminen:
sormenpään lämpöreseptorit hälyttävät
viesti kulkeutuu (n. 300 km/tunti) aivoihin – hälytys- lihaksille
käsky vetää käsi pois
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
SYNAPSI
Neuronin viestejä lähettävä ja
vastaanottava piste on tämän
tarinan tähti
Tieto kulkee aksonipäätteestä
alkavan synapsin yli
presynaptinen eli synapsia
edeltävä solu
Tieto vastaanotetaan
seuraavan solun dendriitin
ulokkeessa
postsynaptinen eli synapsin
jälkeinen solu
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
SYNAPSI
Synapsi viestii vain toiseen suuntaan
yksisuuntainen johtavuus
Presynaptisen solun aksonipäätteistä erittyy kemiallisia yhdisteitä
molekyylit vapautuvat ja kulkeutuvat nesteen täyttämän synapsiraon
yli, prosessi kestää noin 0.5 ms
pääsevät dendriittien ulokkeille tai muille postsynaptisen solun osille
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Yhdisteitä sanotaan hermoston välittäjäaineiksi
välittäjäaineen erittyminen on keino, ei päämäärä
tavoite on synnyttää sähköinen vaste postsynaptisessa solussa
Tunnetaan myös sähköisiä synapseja
nopea viestin välittäminen
Välittäjäaineen tulo yhdestä presynaptisesta solusta ei yleensä
riitä aktiopotentiaalin synnyttämiseen
synkroninen aktivoituminen
sähköisillä synapsit merkittäviä
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
SYNAPSI
Kun postsynaptista solua pommitetaan monista presynaptisista
päätteistä lähes samanaikaisesti syntyy aktiopotentiaali
sähköinen myrsky alkaa liipaisuvyöhykkeellä
liipaisuvyöhyke: alue, jossa aksoni yhtyy solukeskukseen
Kun postsynaptinen solu synnyttää aktiopotentiaalin, se muuttuu
vastaanottajasta lähettäjäksi
Hermosolujen välisen viestinnän koko jakso on sähköinenkemiallinen-sähköinen
sähkökemiallinen keskustelu
Ihmismielen kaikkien ihmeellisten ja kauhistuttavien saavutusten
perusta
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
PIIRIT JA JÄRJESTELMÄT
Aivoissa on miljardeja neuroneita ja tuhansia miljardeja synaptisia
yhteyksiä keskenään
kemiallisia yhdisteitä erittyy ja kipinöitä räiskyy jatkuvasti
Piiri on neuroniryhmä, jonka synapsit kytkevät yhteen
Järjestelmä on monimutkainen piiri, jolla on erityinen tehtävä
hierarkisesti ja ”heterarkisesti” järjestyneet piirit
näkeminen, kuuleminen, vaaraan havaitseminen, vaaraan
reagoiminen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Piirit ja järjestelmät
Piirien ja järjestelmien toiminnassa kaksi neuronilajia
projektioneuronit
välineuronit
Soluilla on joko ehkäisevä tai kiihottava vaikutus seuraavan solun
toimintaan
riippuu välittäjäaineista
glutamaatti kiihottaa
GABA ehkäisee
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Solukalvo ja sähköinen jännite
Cl¯
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Solun ulkopuolella on paljon
natriumia
myös negatiivisia ioneja kuten
klooria
Solun sisäpuolella on paljon
kaliumia
Tasapainon ylläpitämisestä
huolehtivat Na-K pumput, jotka
toimittavat solun sisäpuolelle
joutuneet ylimääräiset Na- ionit
solun ulkopuolelle ja K-ionit
solun sisäpuolelle
(kaksi K ionia sisään ja kolme
Na-ionia ulos)
Sisäpuolella negatiivisesti
varattuja ioneja, jotka eivät
”mahdu” ionikanavista ulos
Aktiopotentiaali
Lepotilassa solun sisäpuolen
potentiaali on negatiivinen
ulkopuoleen verrattuna (-60 mv)
Glutamaatti tarttuu
reseptorisoluun
reseptorin läpi kulkeva kanava
aukeaa
natriumia alkaa virrata solun
sisään
solunsisäinen jännite muuttuu
positiiviseksi
Solu laukeaa ja lähettää
aktiopotentiaalin
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Aktiopotentiaalin esto
GABA tarttuu reseptorisoluun
GABA-reseptorin kanava aukeaa
klooria alkaa virrata solun sisään
sisäpuoli muuttuu negatiiviseksi
glutamaatin on vaikea muuttaa ionipitoisuutta
aktiopotentiaali ei käynnisty
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Aktiopotentiaali
Ilmiö etenee aksonissa muuttumattomana (vrt.
dominopalikkarivin kaatuminen)
Aktiopotentiaali ei kuljeta mukanaan energiaa, vain informaatio
siirtyy
Jos depolarisaatio ei ylitä kynnysarvoa, se jää paikalliseksi ja
jännite palautuu takaisin lepopotentiaaliin
aksonia pitkin etenee täysimittainen aktiopotentiaali tai ei
minkäänlaista
Aktiopotentiaalin eteneminen myeliinitupettomissa hermosoluissa
on 1 m/s, myeliinitupellisissa jopa 100 m/s
paikallinen virtapiiri kiertää seuraavan Ranvierin kurouman kautta
ohittaen myelinisoidun alueen, jossa solukalvo ei laukea
hyppivä eli saltatorinen eteneminen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Aktiopotentiaali
Ilman GABAn estämistä neuronit lähettäisivät glutamaatin
vaikutuksesta jatkuvasti aktiopotentiaaleja
laukaisevat itsensä kuolemaan
Glutamaatin yliaktiivisuus vaurioittaa aivoja
aivoinfarktit
Alzheimerin tauti
epilepsia
Rauhoittavat lääkkeet (Valium, Diapam)
lisäävät GABAn kykyä säädellä glutamaattia
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
SÄÄTÖJOUKOT
Projektioneuronit käyttävät glutamaattia ja GABAA
ne vaikuttavat nopeasi, muutaman millisekunnin jälkeen
eivät riitä tiedonsiirron hienosäätöön
Tarvitaan modulaattoreita
ovat hitaita ja pitkävaikutteisia
Kolme modulaattoreiden luokkaa
Peptidit
opiaatit (endorfiinit ja enkefaliinit)
Monoamiinit
serotoniini, dopamiini, adrenaliini ja noradrenaliini
 kiihoittavat tai estävät glutamaatin tai GABAn toimintaa
asetyylikoliini
 muisti, Alzheimerin tauti
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Säätöjoukot
asetyylikoliini on tärkeä myös hermo-lihasliitoksessa
hermomyrkky kurare estää asetyylikoliinisynteesissä tarvittavan
entsyymin toiminnan
Asetylikoliinilla merkitys myös unessa
unessa asetyylikoliinin pitoisuus nousee
aivojen tietoinen toiminta vähenee
kehon tahdonalaiset liikkeet ovat ”halvaantunee” unessa
”On epätodennäköistä, että tulemme ikinä ymmärtämään miten aivot
toimivat, ellemme tiedä mitä uni merkitsee aivoille”
(Kruger & Obal 1993)
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Aikuisella REM-unta 20-25 %
aivojen verenkierto ja glukoosinkäyttö lisääntyy (max. otsa- ja
ohimolohkot)
Unen näkeminen käynnistyy, kun aivorungon asetyliinikoliinihermosolut alkavat laueta hurjaan tahtiin
PGO-aallot (aivosilta, talamus, takaraivolohko)
Hereillä olevissa aivoissa aivosilta on keskeinen motorisen
toiminnan säätöasema
PGO-järjsetelmän viestit ilmoittavat aivokuorelle virheellisesti, että
keho liikkuuu
aivot hallusinoivat
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
UNEN TEHTÄVÄ
Unen aikana aivot lajittelevat ja vakauttavat hereillä ollessaan
oppimansa asioita
Osa rajoittuu REM-unen jaksoihin, siksi aikaa kun nähdään unia
asetyylikoliinin virtaus on keskeinen asia
kun uneksimme, syvennämme mielialoja ja parannamme eloon
jäämisen kannalta tärkeitä vasteita
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
SÄÄTÖJOUKOT
serotoniini on tärkeä mielialaan, vireyteen ja muistiin vaikuttava
väliaine
herättää aivot
muodostuu tryptofaani-aminohaposta
serotoniinisyyt päätyvät amygdalassa
kun serotoniinin määrä amygdalassa kasvaa, kiihottuvien
projektiosolujen toiminta vähenee
serotoniini kiihottaa GABAn toimintaa
ahdistus vähenee, amygdala ei käynnistä pelkopiirejä
Hormonit ovat kolmas modulaattoreiden luokka
erittyvät kehon elimistä (esim. lisämunuainen, aivolisäke,
sukurauhaset)
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Välittäjäaineet
Sama välittäjäaine saattaa vaikuttaa
monella eri tavalla reseptorista
riippuen
Esimerkiksi asetyylikoliini vaikuttaa
nikotiinireseptoreiden välityksellä
Lääkeaineilla vaikutetaan
välittäjäaineiden määrään
Huumaavilla aineilla vaikutetaan
välittäjäaineiden määrään
LSD: vaikutuksiltaan serotoniinin
kaltainen
kokaiini: estää eri välittäjäaineiden
takaisinoton, vapauttaa dopamiinia
ekstaasi: vapauttaa serotoniinia ja
estää sen takaisinottoa, lisää
välillisesti dopamiinin vapautumista
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Tiedon käsitteleminen aivoissa
Havaitsemisen ja toimimisen sykli
(perception-action cycle; Fuster 2003)
Syklisen aktivaation leviämisen tarkoitus on silloittaa aika
Aika erottaa tavoitteellisen toiminnan sensoriset ja motoriset
osatekijät toisistaan
Monitahoisen käyttäytymisen organisoituminen
Ajassa etenevä hermoverkkojen aktivoitumisten integroituminen
Havaitsemisen piirit integroituvat toisiin havaitsemisen piireihin
Motoriset piirit integroituvat toisiin motorisiin piireihin
Havaitsemisen piirit integroituvat motorisiin piireihin
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
HAVAITSEMINEN
SENSORINEN
HIERARKIA
MOTORINEN
HIERARKIA
POLYMODAALINEN
ASSOSIATIIVINEN
KUORIKERROS
ETUOTSALOHKO
UNIMODAALINEN
ASSOSIATIIVINEN
KUORIKERROS
PREMOTORINEN
KUORIKERROS
PRIMAARINEN
SENSORINEN
KUORIKERROS
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
PRIMAARINEN
MOTORINEN
KUORIKERROS
YMPÄRISTÖ
Sensorinen Homunculus
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Motorinen Homunculus
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Kognitiivinen toiminta ja kehittyvä älykkyys
Älykkyys on taitoa sopeutua muutoksiin
Järkeilemällä, ratkaisemalla ongelmia ja kehittämällä uusia
toiminnan ja ilmaisun tapoja
Älykkyyden kehittyminen edellyttää inhibitiota ensimmäisestä
(sensomotorisesta) vaiheesta lähtien (Houde 2000)
Valikoiva tarkkavaisuus
Ajattelun kehittyminen etenee samassa tahdissa kuin
Häiritsevien aistiärsykkeiden inhibointikyky
Kilpailevien toimintaärsykkeiden inhibointikyky
Silmiinpistävien ärsykeominaisuuksien inhibointikyky (luokittelu)
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Piaget`n älyllisen kehityksen vaiheet etenevät samassa tahdissa kuin
neuraalisten rakenteiden hierarkinen kypsyminen
Etenevä havaitsemisen ja toiminnan integraatio
Etenevää integraatiota avustaa jatkuva ympäristön ärsykkeiden
sensoriselle aivokuorelle syöttämä palaute
Syöttötieto virtaa otsalohkon alueille mahdollistaen päämäärään
suuntautuneen toimintasyklin monitoroinnin
Tarkkaavaisuus ja ajan ylittävä integraatio ovat olennaisen tärkeitä
älyllisessä kehityksessä
Etuotsalohkon kautta kulkeva syöttötieto
Aivojen etu- ja takaosien theta-aaltojen koherenssi korreloi yleiseen
älykkyyteen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Järkeilemisen neuraalinen tausta
Reflektiivinen järkeileminen
Tilanteissa syttyvä, nopea, automaattinen, vaivaton päätteleminen,
joka pohjautuu olemassa olevaan tietoon
Intuitio, maalaisjärki yms.
Edellyttää erilaisten neuraalisten piirien integraatiota ja valikoivaa
tarkkaavaisuutta
Samankaltaisuuksien havaitsemien, vertaaminen
Deduktiivinen päätteleminen
Kielen osuus – vasen aivopuolisko – myös spatiaalisessa
päättelemisessä
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Ulkoisten realiteettien ja sisäisten mallien (piirien,
hermoverkkojen) jatkuva vertaaminen
Reflektiivinen päätteleminen – inhibitio vähäistä
Deduktiivinen päätteleminen – ylhäältä alas tapahtuva inhibitio
Monitorointi, kontrollointi, vaihtoehtojen hylkääminen
Toiminnan ohjaus
Päättelemisessä symbolit ja kieli tärkeitä
Kielelliset alueet
Sivunpuoleinen etuotsalohko (integraatio)
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Ongelman ratkaisu
Arkielämässä induktiivinen päätteleminen on deduktiivista
yleisempää – olennaista ongelman ratkaisussa
Analoginen prosessointi
Kartoittaminen
Olemassa oleva tieto yhdistetään reaaliaikaiseen sensoriseen
informaatioon
Suuntautuminen tulevaan
Aktivaatiota sekä oikealla että vasemmalla aivopuoliskolla
Etuotsalohkon tärkeys
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Päätöksen tekeminen
Päätöksen tekeminen on hierarkinen prosessi
Aavistavat aivot
Sensorinen informaatio ohjaa päätöksiä
Etuotsalohkon alueet vastaavat päätöksen jälkeisestä
toteutuksesta
Yhteydet etuotsalohkolle kulkevat aivojen takaosista, amygdalasta,
hippocampuksesta, thalamuksesta, hypotalamuksesta
Emootiot, arvot, motivaatio
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Luova älykkyys
Suurimmat muutokset älyllisessä kehityksessä liittyvät
aistiärsykkeistä irtoavaan tiedonkäsittelyyn
Varhaisessa lapsuudessa vakiintuneet havaitsemisen ja toiminnan
syklit aukaisevat kanavia lisääntyvälle riippumattomuudelle
ympäristön ärsykkeistä
Kielellinen kehitys edistää lisääntyvää riippumattomuutta
Etuotsalohkon kypsyminen tuo uuden hierarkisen tason
havaitsemisen ja toimimisen syklille
Korkean tason käyttäytymisen ja symboliikan (kielen) integrointi
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Luova älykkyys
Näkyy joissakin tutkimuksissa aivojen sähköisessä toiminnassa
lisääntyneenä synkronisena ja yhtenäisenä aktivaationa (EEG:
alfa-aallot)
Vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten keksiminen
Assosiaatioiden syntyminen
Älyllisten suoritusten ”taloudellisuus” – ristiriita loogisen ajattelun
ja luovuuden välillä
Luova ongelmanratkaisu: lisääntynyt aktivaatio oikean ja vasemman
etuotsalohkon alueella
Divergentti ajattelu vs. konvergentti ajattelu
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet
Rajanveto erityisiin oppimisvaikeuksiin
Laajempia kuin perinteiset oppimisvaikeudet
Yleinen kykytaso (ÄO 71 – 84)
Rajanveto kehitysvammaisuuteen
Lievempiä oppimisvaikeuksia kuin kehitysvammaisilla
Määrittely on edelleen hankalaa
Yleiset oppimisvaikeudet, lievät kognitiiviset rajoitteet, hitaat
oppijat
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet
Kohderyhmä ollut harvoin tutkimuksen kohteena
Paljon tutkimuksia erityisistä oppimisvaikeuksista tai
kehitysvammaisuudesta
Kohderyhmä jää tavallisesti palvelujen ulkopuolelle
Tyypillisiä piirteitä:
Tarkkaamattomuus, keskittymättömyys, oppimisen hitaus,
suunnittelemattomuus, yliaktiivisuus tai passiivisuus
Riski mielenterveyden ongelmiin: masennus, ahdistuneisuus ja
vetäytyvyys sosiaalisista kontekstista
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet
Hassiotis et al. (2008): Tutkimus Britanniassa (16-74 v.)
Verrattuna keskitasoisiin:
Enemmän psykiatrisia häiriöitä
Vähemmän kuntoutusta, enemmän lääkkeitä
Enemmän päihteiden käyttöä, päihderiippuvuutta
Enemmän psykososiaalisia ongelmia: vähemmän ystäviä,
vähemmän parisuhteessa eläviä
Ongelmia päivittäisistä ongelmista selviämisessä
Enemmän terveydenhuollon kontakteja, fyysisiä vaivoja, lääkkeitä
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Laaja-alaiset oppimisvaikeudet
Seurauksia
Vaikeus selvitä peruskoulutuksesta ja hankkia ammatillinen
koulutus – keskeytykset yleisiä
Vaikeuksia työllistyä
Siirtymävaihe nuoruudesta aikuisuuteen pitkittyy
Kehitystehtävät (itsenäistyminen, identiteetin rakentuminen,
integroituminen työelämään) voivat jumiutua
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Työelämän muuttuvat vaatimukset
Taloudellinen tiedotustoimisto:
Suomalaisen teollisuuden ja
elinkeinoelämän
tiedotustoimiston kalvosarjasta
”Työelämän muutos. Mitkä
ovat tulevaisuuden haasteet”
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Kaikissa ammateissa tarvitaan:
Yhteistyötaitoja
Tietoteknistä osaamista
Kielitaitoa
Esiintymistaitoja
Jatkuvaa oman osaamisen
kehittämistä
Luovuutta ja
ongelmanratkaisukykyä
Joustavuutta ja pitkäjänteisyyttä
Oma-aloitteisuutta ja nopeaa
omaksumiskykyä
Rohkeutta kohdata muutoksia
Miten oppimisvaikeuksia tutkitaan
Akateemiset taidot
Luki, matematiikka
Yleinen kykytaso (Wechsler)
Kielellinen osa: yleistietous, samankaltaisuudet, laskutehtävät,
sanavarasto, yleinen käsityskyky, numerosarjat
Ei-kielellinen osa: kuvien täydentäminen, merkkikoe, kuvien
järjestäminen, kuutiotehtävät, kokoamistehtävät, merkin tunnistus,
sokkelot
Neuropsykologiset arviot
Tarkkaavuus ja toiminnan ohjaus, kielelliset toiminnot,
sensomotoriset toiminnot, visuospatiaaliset toiminnot, muisti ja
oppiminen
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Käyttäytymisen arviot lapsilta, vanhemmilta, opettajilta
Kouluhistoria, kehityshistoria
Oppimisen ongelma
Miten ihminen siihen itse suhtautuu, miten se vaikuttaa
kulloisessakin elämäntilanteessa
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka
Tavallisia havaintoja laaja-alaisista
oppimisvaikeuksista (ÄO 71-84)
Heikosti suoriutuvien lasten/nuorten maksimit ovat usein
vähintään hyvällä keksitasolla
Tasaista kykyprofiilia (WPPSI, WISC-III, WAIS) ei löydy
Miten tulkita profiilit, jotka ovat hyvin epätasaisia
NMI (Kortelainen ym. 2008) 8.luokkalaisten aineisto:
Lukivaikeuksissa lukeminen yhtä hankalaa kykytasosta riippumatta
Lukivaikeudella ja ÄO:lla omavaikutus lukemisen ymmärtämiseen
ja matematiikan taitoihin
Copyright © Helsingin yliopisto
Opettajankoulutuslaitos, Erityispedagogiikka