Transcript 16_9_2014_Sotaisa ihminen

Puolustusvoimien
tutkimuslaitos
Miksi sotilas pysyy taistelussa –
Sotaisa ihminen?
”Laita tämän laatikon tilalle esitykseesi sopiva kuva”
aseta kuva esityksen pohjalle -> Draw; Order; Send to Back
(harmaat palkit, punainen kulma ja torni ovat kuvan päällä)
Lisätietoja eli PV:n graafinen ohjeisto löytyy PVAH:sta:
Yhteiset; P-R muut sovellutukset; PE tiedottaa Muut asiat; 5.JULKAISUT;
Puolustusvoimien graafinen ohjeisto
– Peruskysymykset ihmislajin
aggressiivisuudesta ja sotaisuudesta
– Tribaalisesta sodankäynnistä teollisen
ajan massasotiin ja postmodernin ajan
hybridisotiin
– Pelko ja pakokauhu sotilaskulttuurissa
– Mikä sotilasta auttaa pysymään
taistelussa, henkensä uhalla
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
1
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
Luennon sisältö
Sotaisa rotu (Jukka Poika)
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
Maailma, mikä meininki
Maailma, mikä meininki
Samako menoko jatkuu, ku eilenki
Sama meno jatkuu, kyllä
Sillä
Sotaisa rotu
Tää on sotaisa rotu…
… Vaikka ruoka loppuu ni sota ei lopu
Bensa loppuu ni sota ei lopu
Ganja loppuu ni sota ei lopu
Ei riitä konflikti, ei riitä suukopu
Kun me tapellaan, on tapettava joku
Ensin tulee verta ja sitten vasta sopu
Ja jos ei tule sopua ni sota ei lopu
13.4.2015
2
• Aggressiivisuus on yksilön väkivaltaisuutta
• Sodankäynti on yhteisöllisen väkivallan muoto
• Miten pitkälle sodan syitä voi johtaa yksilön
ominaisuuksista?
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
3
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
Aggressiivisuus ja sodankäynti
• Freud: kaksi synnynnäistä ja vastakkaista
energialatausta - viha ja rakkaus ovat uutta luovia
voimia
• Viettiteoreetikko Lorenzin (1966) mukaan
argessiivisuus ja vihamielisyys kuuluvat ihmisen
luonteeseen
• Albert Bandura: yksilöllä voi olla matala tai korkea
geneettinen aggressiovalmius, mutta ympäristö ja
kasvatus opettavat ehkäisemään tai ilmaisemaan
aggressiivisia impulsseja
• Ei-teoreettiset käyttäytymistutkimukset: Juuri mikään
yksittäinen tekijä ei pysty selittämään kuin pienen
osan yksilöiden välisistä eroista aggressiivisuudessa.
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
4
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
Aggressioteoriat
Väkivaltaisuus – itsetuhoisuus
analyysi (VITA)
Menetelmä sisältö kehitettiin mittaamaan tutkimusten perusteella
havaittuja itsetuhoisuuden ja väkivaltaisuuden riskitekijöitä
–
•
Tutkimusten perusteella määriteltyjä tilanne- ja taustatekijöitä, mm.
–
–
–
–
–
•
Riskitekijät jaettiin tilanne- ja taustatekijöihin sekä luonne- ja asennetekijöihin
Päihteiden väärinkäyttö, aikaisempi väkivaltaisuus ja rikollistausta
Ihmissuhteiden epävakaus, yksinäisyys, sosiaalisen tuen puuttuminen
Hyvin nuorena väkivaltaisuutta, käytöshäiriöitä ja sopeutumisongelmia
Vanhempien ongelmat ja stressi
Aiempi itsemurhayritys ja itsemurhasuunnitelmat
Tutkimusten perusteella määriteltyjä luonne- ja asennetekijöitä, mm.
–
–
–
–
–
Psykoottisuus, psykopaattisuus, antisosiaalinen persoonallisuushäiriö ja antisosiaaliset
asenteet, grandiositeetti
vakava masennus, toivottomuuden tunteet, ahdistuneisuus, sosiaalinen vetäytyminen
Tunteettomuus, kovuus, empatian puute
Impulsiivisuus, itsekontrollin pettäminen, aggressiivisuus, vihamielisyys
Negatiivinen tunnetila ja suhtautuminen asioihin, rikollisuutta ihannoivat asenteet
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
5
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
•
• Stanley Milgramin tutkimuksessa tutkimuksen
koehenkilö uskoi antavansa sähköshokkeja
toiselle henkilölle kokeenjohtajan pyynnöstä.
Shokkien voimakkuutta kovennettiin asteittain
ja koehenkilö kuuli kohdehenkilön valitusta ja
pyyntöjä lopettaa. Kun kokeenjohtaja
kuitenkin vaati jatkamaan, niin 65%
testatuista henkilöistä suostui antamaan
sähköiskuja, niiden tehoa käskystä lisäten
niin kauan kunnes he lopulta uskoivat
tappaneensa uhrin
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
6
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
Auktoriteetin merkitys - Milgramin -tutkimus
– Tribalismilla tarkoitetaan identiteettiin syvään juurtunutta ja
voimakkaan tunnelatauksen sisältävää, yhteiseen kulttuuriin,
kieleen, uskontoon tai etnisiin piirteisiin perustuvaa
samanlaisuuden ja yhteisyyden tunnetta omaa yhteisöä kohtaan
sekä helposti viriäviä, kielteisiä tunteita ulkopuolisia kohtaan
– Nykyisissä sodankäynnin epäsymmetrisissä muodoissa on vahvoja
tribalistisia piirteitä
– Isänmaallisuus on tribalismin jalostuneempi muoto. Se
viittaa suhteellisen pysyvään emotionaaliseen kiintymykseen
ja tunteeseen kuulumisesta synnyin- tai asuinmaahan,
lojaalisuuteen tätä maata kohtaan. Isänmaallisuuteen liittyy
myös vastavuoroisuuden velvoite, mutta ei välttämättä
vihamielisyyttä muita kulttuureja kohtaan.
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
7
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
Tribalismi ja isänmaallisuus
• Ensimmäinen maailmansota oli ensimmäinen
teollisen ajan massasota rintamalinjoineen.
Kehittyneen sotatekniikan merkitys oli ratkaiseva.
• Epäsymmetrinen sota: Pienen, heikosti varustetun,
mutta samalla liikkeen ja taktiikan kannalta ketterän
osapuolen sota suurta, teknistä armeijaa vastaan.
• Hybridisota jossa hyökkääjä käyttää kaikkia
mahdollisia valtion käytössä olevia väkivallan
muotoja, lukuun ottamatta avointa sotilaallista
hyökkäystä
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
8
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
Massasodat, epäsymmetrinen sota ja
hybridisota
– 30-70 %:ssa taistelukyvyn menetystapauksista johtuu psyykkisistä syistä
– Ensimmäinen maailmansota: Shellshock pakokauhu johtuu tykistövaikutuksen
aiheuttamista neurologisista vaurioista,
joille sotilas ei voi mitään
– Toinen maailmansota: pakokauhu johtuu
moraalin heikkoudesta, jonka
vastalääkkeenä toimii esimerkiksi
jumalanpalvelus
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
9
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
Pelko ja pakokauhu sotilaskulttuurissa
– Taistelustressi on ns. perusstressin, kasautuvan
stressin ja traumaattisen stressin yhdistelmä
– 98 % sotilaista romahtaa psyykkisesti 60 vrk
kestävässä rintamasodan taistelukosketuksessa
– Toimintakyvyttömyyteen johtaneessa
taistelustressissä on mukana vahva kokemus
yksin jäämisestä, ryhmän ulkopuolelle
joutumisesta, luottamuksen menettämisestä
johtajaan ja laaja-alaisesta hallinnan tunteen ja
tilannetietoisuuden menettämisestä
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
10
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
Taistelustressi
“A soldier is fighting for and with his
buddies”
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
– Sotilasryhmän toimintakyky
•
•
•
•
•
Kiinteys, ryhmän pysyvyys
Keskinäinen luottamus ja tuki
Ryhmän moraali
Yhteinen harjoittelu, ammattitaito
Luottamus johtamiseen, toiminnan
organisointiin
• Luottamus aseisiin
• Yhteyden säilyminen omaisiin
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
11
–
–
–
–
–
–
Stressin hallintastrategia, coping
Taustastressi,
Taistelukokemus, harjaantuminen, koulutus,
Rooli taistelijaryhmässä,
Sitoutuminen, taistelutahto
Kokemus tehtävän mielekkyydestä,
ymmärrettävyydestä ja hallittavuudesta
– Itseluottamus,
– Fyysinen toimintakyky
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
12
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
Taistelustressin hallinta, yksilötekijät
• PERINTEINEN
LUOTTAMUS
• Yhteinen sotilasperinne ja
-kulttuuri
• Koulutus, harjoittelu
• Taistelukokemus
• Arvot, ideologia
• Vahvat tunnesiteet
• Ryhmän hyväksi toimiminen
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
• PIKALUOTTAMUS (Swift
trust)
• Näyttö ammattitaidosta
• Näyttö organisaation
luotettavuudesta
• Sosiaaliset taidot
• Kommunikointi ja tavoitteista
sopiminen
• Vahva tehtävämotivaatio
• Hyvä ammatillinen
ennakoitavuus
13.4.2015
13
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
Sotilasryhmän luottamustekijät
Hardiness /sitkeys, sisukkuus
– peräänantamaton sitoutuminen työhön ja tehtäviin
– vahva hallinnan tunne, kokemus omista
vaikutusmahdollisuuksista
– avoin, rohkea suhtautumistapa muuttuviin tilanteisiin ja
haasteisiin
– suhtautuminen vaikeuksiin tai muuten stressaaviin
kokemuksiin niin, että ne ovat osa normaalia elämää ja että
niistä voi oppia
– Sisukkuus on suhteellisen pysyvä yksilön persoonallisuuden
orientaatio, joka tukee stressin hallintaa, jota voi jossain
määrin oppia ja jota (sisukas) johtaja voi heijastaa
ryhmäänsä
PVTUTKL - professori Jukka Leskinen
PVTUTKL
13.4.2015
14
PUOLUSTUSVOIMAT I FÖRSVARSMAKTEN I THE FINNISH DEFENCEFORCES
On persoonallisuuden orientaatio, johon sisältyy