Lindberg Nina
Download
Report
Transcript Lindberg Nina
Oikeuspsykiatrian professori,
osastonylilääkäri
Nina Lindberg
Voiko nuori olla psykopaatti?
Psykopatia
Psykopatia on oireyhtymä, johon liittyy mm. tunnekylmyys
ja empatiakyvyn heikkous, katumuksen ja syyllisyyden
puute (affektiiviset piirteet) suureellinen omanarvon tunto,
itsekeskeisyys, lipevyys ja manipulatiivisuus
(interpersonaaliset piirteet) sekä impulsiivisuus,
vastuuttomuus ja toistuva rajojen ja sääntöjen rikkominen
(käyttäytymistaipumus)
Psykopatia-käsitteellä on merkittävä rooli yhtenä aikuisten
antisosiaalista ja rikollista käyttäytymistä selittävänä
tekijänä
Psykopatia ennustaa rikollisen käyttäytymisen määrää ja
pysyvyyttä sekä välineellistä väkivaltakäyttäytymistä
Seksuaalirikokset, vakava väkivalta
Esiintyvyys yleisväestössä n.1%, vankila-aineistoissa 1520%
Historiasta
Benjamin Rush (1745-1813): moraalinen hulluus
Philippe Pinel (1745-1826)
Kurt Schneider: ”Die Psychopathische Personlichkeiten”
(1923)
Hervey Cleckley: ”The Mask of Sanity - An Attempt to
Clarify Some Issues About the So-Called Psychopathic
Personality” (1941)
Kulttuurisessa murroksessa 1960-luvulla psykopatia
käsitettä ideologisista syistä vastustaneet tahot
määrittelivät termin stigmatisoivaksi ja vallankäytön
välineeksi
Suomalainen Lääkärilehti Duodecim: ei yhtään viittausta
v. 1976-1989
Pubmed 22.5.2014:
psychopathy 9552
psychopathy and adolescence 3641
psychopathy and children 2782
Psychopathy Check-List (PCL-R) (Hare, 1991)
Lipevyys tai pinnallinen viehätysvoima
Vahvalta vaikuttava omanarvontunto
Stimulaation tarve tai taipumus ikävystymiseen
Patologinen valehtelu
Tunteiden pinnallisuus
Katumuksen ja syyllisyydentunteen puuttuminen
Kovuus ja tunteettomuus tai empatian puuttuminen
Epävakaat ihmissuhteet
Toisen kustannuksella eläminen
Petkuttaminen tai manipulatiivinen oman hyödyn tavoittelu
Puutteellinen aggression hallinta
Sukupuolielämän holtittomuus/ persoonattomat
sukupuolisuhteet
Varhaiset käyttäytymisongelmat
PCL-R
Pitkän aikavälin realististen päämäärien puuttuminen
Impulsiivisuus
Vastuuttomuus
Kyvyttömyys ottaa vastuuta omasta käyttäytymisestä
Rikollisuuden monimuotoisuus
Nuorisorikollisuus/vakava rikollinen toiminta
Ehdonalaisen vapauden menetys/ vakava seurausten
rikkominen
Juriloo et al. (2014): Psychopathic traits in a
representative sample of Finnish male
prisoners.
n= 171
Totaalipistemäärä: ka 19.5 (8.05)
Faktori I: ka 7.1 (3.70), Faktori II: ka 9.7 (4.80)
17.7% > 27, 12.3% > 30
Lindberg et al. (2009): Psychopathic traits and
offender characteristics – a nationwide
consecutive sample of homicidal male
adolescents.
Totaalipistemäärä: ka 18.1 (8.73)
Faktori I: 5.5 (3.55), Faktori II: 11.4 (5.50)
21.1% > 26, 12.3% > 30
Dikotomiasta piirrejatkumoon
Distribution of Hare Psychopathy Checklist-Revised (PCL-R) scores of Finnish
arsonists with normal IQ (Thomson et al., submitted)
Tunnekylmät piirteet piirteet lapsilla ja nuorilla
Käytöshäiriö = pitkäaikainen ja laaja-alainen toisten
oikeuksista ja hyvinvoinnista sekä yhteisön laeista,
normeista ja säännöistä piittaamaton käytös, joka
heikentää nuoren toimintakykyä merkittävästi
DSM V: käytöshäiriö tunnekylmin piirtein
Kylmä-tunteeton piirteet ennustavat erityisen vakavia
käytösongelmia, heikkoa koulumenestystä, ongelmia
toverisuhteissa, varhaisia ja vaikeita monipäihdeongelmia,
rikollisuutta ja karkailua lastensuojelun sijoituspaikoista
Jännityshakuisuus, herkkyys reagoida herkemmin
palkitsemiseen kuin rangaistuksiin
Vaste perinteisiin lastenpsykiatrisiin/nuorisopsykiatrisiin
hoitomuotoihin heikko
Psykososiaaliset riskitekijät
Varhainen laitossijoitus, ero primaarivanhemmista
Fyysinen, henkinen ja seksuaalinen hyväksikäyttö
heikko vanhemmuus, jota kuvaavat sitoutumattomuus,
välinpitämättömyys sekä epäjohdonmukainen tai
poikkeavan ankara kasvatus
Neurobiologiasta
Haren vireystilahypoteesi (the low- arousal theory):
psykopaattinen yksilö toisaalta reagoi keskivertoa
heikommin ärsykkeille, jotka ovat jännittäviä, pelottavia tai
ahdistavia ja toisaalta tarvitsee intensiteetiltään
keskivertoa voimakkaampia ärsykkeitä nostaakseen
vireystasoaan
Psykopaattisia piirteitä omaavilla vaikeuksia ylläpitää
normaalia päiväaikaista vireystilaa (Forssman & Frey,
1953; Bayrakal, 1965; Raine, 2002)
Autonomisen hermoston poikkeavaa vireystilaa ilmentävät
puolestaan hidas leposyke ja poikkeava ihon
sähkönjohtokyky (Blair, 1999; Raine, 2002)
Popma et al., 2006
mantelitumakkeella on merkittävä rooli sekä pelon tunteiden että
empatian prosessoinnissa (Blair & Frith, 2000)
psykopaattisia piirteitä omaavilla lapsilla ja nuorilla on raportoitu
vaikeuksia tunnistaa sekä pelkoa ja surua ilmentäviä kasvojen ilmeitä
(Blair ym., 2001;Woodworth & Waschbusch; 2007Jones et al., 2009)
että pelkoa ilmaisevia kehonasentoja (Munoz, 2009)
kuvantamistutkimuksissa mantelitumakkeen vaste kuviin pelokkaista
kasvojenilmeistä on jäänyt merkittävästi heikommaksi kuin terveillä
verrokeilla (Marsh ym., 2008; Jones ym., 2009)
Empaattinen vaste toisen tuntemalle kivulle heikentynyt (Marsh et al.,
2013; Lockwood et al., 2013)
alentunut harmaan aineen volyymi sekä etuaivolohkojen
että ohimolohkojen alueilla (Elmer et al., 2013; Cope et
al., 2014)
Etuaivolohko: impulssien ja emootioiden hallinta,
sosiaalisten normien mukainen käyttäytyminen,
moraalinen järkeily, empatian prosessointi
Valkean aineen alentunut tiheys otsalohkon alueella (De
Brito et al., 2011)
De Brito et al., 2011
Holi et al., 2006
Voiko psykopaattisten piirteiden kehittymiseen
ja ilmenemiseen vaikuttaa?
Interventioiden kohdistaminen jo kiintymyssuhteen
varhaisvaiheisiin (Pasalich et al., 2012)
Myönteistä huomiota ja palkitsemista korostava
vanhempienohjaus (Somech & Elizur, 2012)
Intensiiviset, sosiaalisen oppimisen teoriaan ja kognitiivisbehavioraalisin periaatteisiin nojaavat positiivista
vanhemmuutta tukevat perheinterventiot (WebsterStratton, 1994; Menting et al., 2013)
Toisten ihmisten tunteiden havainnoinnin ja
ymmärtämisen harjoittelu: aikuiset sanoittavat lapselle
toisten kokemia tunteita (van Baardewijk et al., 2009,
Dadds et al., 2012)
Katsekontaktin vaikeudet - lapsi ”aktivoidaan
/ houkutellaan” katsekontaktiin (Dadds et al.,
2013)
Dadds et al., 2012
Psykopatia on kehityksellinen häiriö, jonka
Piirteet voidaan havaita jo leikki-iässä
Piirteet vaikuttavat tämänhetkisten seurantatutkimusten
valossa suhteellisen pysyviltä
Esiintyvyys aikuisväestössä on n. 1%
Tausta on neurobiologinen
Kehittymiseen liittyy tunnistettavia psykososiaalisia
riskitekijöitä
Piirteisiin voitaneen vaikuttaa kohdennetuilla
interventioilla, jotka toteutetaan lapsuudessa riittävän
varhain ja riittävällä intensiteetillä ennen kuin yksilön
käyttäytyminen on kehittynyt antisosiaaliseen suuntaan
Voiko nuori olla psykopaatti?
Vrt. persoonallisuushäiriöt
Nuorella voi olla merkittäviä psykopaattisia piirteitä, mutta
psykopatia termiä kannattanee välttää kunnes henkilön
persoonallisuus on kehittynyt ja voidaan puhua pysyvistä
persoonallisuuden piirteistä