Monta näkökulmaa toipumiseen ja muutama sana vertaistuesta
Download
Report
Transcript Monta näkökulmaa toipumiseen ja muutama sana vertaistuesta
Monta näkökulmaa toipumiseen…
ja muutama sana vertaistuesta
SYÖMISHÄIRIÖPÄIVÄT 20.1.2011
TURKU
MARJA KOSKINEN
Mitä on toipuminen?
Pitkä prosessi
Eheytymistä monella tasolla (fyysinen, psyykkinen,
sosiaalinen)
Ulkoinen ja sisäinen toipuminen
Useita erilaisia määritelmiä
”Toipuminen tarkoittaa oireiden häviämistä, painon säilymistä ja
normaalia syömistä sekä sen seurauksena mielenterveyden
huomioon ottamista (erityisesti itsearvostus, identiteetti ja oman
kehon kuva) sekä sosiaalisia muutoksia” (Pysyvä muutos)
Biologinen normaalipaino, normaali hormonitoiminta,
oireettomuus, suhde omaan painoon ja kehoon ei ole enää vahvasti
vääristynyt
Hoidon tavoitteena syömiskäyttäytymisen ja painon
normalisoituminen, fyysisten vaurioiden korjaantuminen ja
psyykkisten oireiden lievittyminen (Syömishäiriöt – läheisen opas)
Mitä on toipuminen?
Toipumisen/ toipuneen määritelmä riippuu
näkökulmasta
Fyysinen toipuminen
Psyykkinen toipuminen
Sosiaalinen toipuminen
Sairastavan käsitys
Toipuneen käsitys
Läheisten käsitys
Toipuminen – fyysinen toipuminen
Helpointa nähdä ja puuttua ulkopuolelta
Lääketiede apuna
Fyysisen terveyden varmistaminen, normaalipaino
Lukujen merkitys toipumista määriteltäessä
Hyödyt ja haitat
Toipuminen vs. oireettomuus
Ulkoinen olemus ei aina kerro koko totuutta
Kehon ja mielen toipuminen saattavat edetä eri
tahtiin: fyysisen tilan korjaantuessa ja oireiden
vähetessä/poistuessa psyykkinen pahoinvointi usein
lisääntyy
Toipuminen – psyykkinen toipuminen
Mielenterveyden määritelmä:
Psyykkinen hyvinvointi ja riittävä sopeutuminen sosiaaliseen ja muuhun
ympäristöön (Suomen kielen sanakirja)
Freud: Kyky rakastaa ja kyky tehdä työtä
WHO: Ei vain oireiden puuttumista; mielenterveys on hyvinvoinnin tila,
jossa yksilö ymmärtää omat mahdollisuutensa, selviytyy elämän
normaaleista stressitekijöistä, pystyy työskentelemään tuottavasti ja
kykenee osallistumaan yhteisönsä toimintaan
Kyky käsitellä vaikeita tunteita turvautumatta syömishäiriöön
Itsetuntemus ja –luottamus; uusi identiteetti
Positiivinen minäkuva/kehonkuva, usko omaan riittävyyteen
Rauha, tyytyväisyys elämään
Toimintakyky
Toipuminen – sosiaalinen toipuminen
Elämässä tilaa muille ihmisille
Muut eivät ”häiritse omia suunnitelmia”
Halu olla toisten lähellä ja jakaa ajatuksia sekä
tunteita
Kyky elää spontaanisti ja joustavasti
Kyky sopeutua elämän arvaamattomuuteen
Sosiaaliset tilanteet eivät pelota tai ahdista
Toipuminen – sairastavan käsitys
Oma kokemus/ käsitys siitä, milloin on toipunut
Mihin verrataan? Missä kulkee terveen ja sairaan raja? Mitä
tavoitellaan? Mihin voi tyytyä?
Toivo paremmasta ja usko, että ansaitsee jotain
parempaa
Vastuu omasta elämästä
Halu parantua lähdettävä itsestä
Terve itsekkyys; lupa kuulua ja näkyä, lupa olla omannäköisensä
Perustarpeista huolehtiminen; omien rajojen tunteminen
Sairaus antaa tilaa terveydelle
Elämän harjoittelua
Luottamus, vapaus ja ilo lisääntyvät
Syömisen, ruoan, painon ja oman vartalon ajatteleminen eivät enää
ota elämässä pääroolia
Toipuminen – toipuneen käsitys
Ei pelkää, että sairastuu, muttei myöskään, jos sairastuu
Usko omaan selviytymiseen vaikeissakin tilanteissa
Luottamus itseen, elämään ja omaan kehoon
Itsetuntemus
Mihin tarvitsin syömishäiriötä?
Mistä tunnistan riskitilanteet/-tekijät?
Miten muuten voin reagoida? (paremmat selviytymiskeinot)
Millainen olen ilman syömishäiriötä?
”Parantuneen leima”
Onko vielä lupa olla heikko ja pyytää tarvittaessa apua?
Millainen on terve ihminen?
Toipuminen –läheisten käsitys
Sairauden ja toipumisprosessin aikana hallitsevat syvä
huoli, osaamattomuus, voimattomuus, uupumus ja
turhautuminen; toisaalta tahto auttaa ja tukea
Toivo vs. pelko
Läheisten opittava luottamaan sairastuneeseen, uskottava hänen
paranemiseensa ja annettava hänelle vähitellen lisää vastuuta
omasta elämästään – toipumisen edetessä luottamus lisääntyy
Luottamisen ongelmana aiemmat pettymykset ja sairauden oveluus
Oireiden väheneminen ei vielä tarkoita, että kaikki on
hyvin – tuen tarve jatkuu pitkään
”Uuden” ihmisen hyväksyminen
Paraneminen ei merkitse paluuta vanhaan
Avoimuus, asioista keskusteleminen – oman toiminnan
tiedostaminen
Läheisten tuen tarve
Toipumisen kannalta tärkeää (1/3)
Kaikkea saa tehdä.
Kaikkea pitää tehdä.
Kaikkia ovia pitää tempoa,
kaikkia kuita kurkotella.
On vain yksi ehto,
elinehto:
Värisevää sielua
ei saa tallata.
-Tommy Tabermann
Toipumisen kannalta tärkeää (2/3)
Tilaa, aikaa, rauhaa, ymmärrystä
Toipuminen on elämän harjoittelemista
Takapakit hyväksyttävä osana paranemisprosessia
Riittävän pitkä, luottamuksellinen ja pysyvä hoitokontakti
Keskeneräisyyden sietäminen
Lupa edetä omassa tahdissa
Jokaisen ainutlaatuisuuden näkeminen sairauden
takana
Terveen puolen huomioiminen ja tukeminen
Tukea ja vastuuttamista
Toipumisen kannalta tärkeää (3/3)
Usko siihen, että kaikilla on mahdollisuus parantua
täysin
Koska (riittävän) terve?
Sairastuneen tavoite? Hoitavan tahon tavoite?
Realistinen käsitys paranemisesta
Yhteistyötä
”Kaikki keinot sallittuja”
Läheisten ja ystävien tuki; vertaistuki
Vielä pari sanaa vertaistuesta
Vertaistuen soveltuvuus yksilöllistä
Monia eri muotoja (vertaistukiryhmät, sähköpostivertaistuki,
keskustelupalstat)
Edellyttää omaa toipumismotivaatiota
Paranemismyönteisyys ja voimavarakeskeisyys oleellisia
Keskusteluja ”lukujen tuolla puolen”
Kokemus ymmärretyksi ja hyväksytyksi tulemisesta
tärkeä monelle sairastuneelle
Vertaistuki tarjoaa mahdollisuuden kohdata oma sairaus
sekä siihen liittyvä häpeä (turvallinen ympäristö)
Terveyttä vahvistavan vertaistuen ulottuvuudet
(Viiala, M., Pietilä, A-M., Kankkunen, P.)
Itsetunnon vahvistaminen
Tiedon välittäminen
Kokemusten jakaminen ja vertailu
Avun hakemiseen kannustaminen
Tosiasioiden hyväksyminen
Tunteiden käsittely
Pahan olon tunteiden jakaminen
Huumori
Kannustus sosiaalisiin suhteisiin
”Kaikki asiat ovat vaikeita, ennen kuin ne ovat helppoja”
-Thomas Fuller
Lähteet
Antony, M.M., Ledley, D.R. & Heimberg, R.G. 2008.
Pysyvä muutos – kognitiivinen käyttäytymisterapia
käytännössä. Helsinki: Edita.
Keski-Rahkonen, A., Charpentier, P. & Viljanen, R.
2010. Syömishäiriöt – läheisen opas. Helsinki:
Duodecim.
Viiala, M., Pietilä, A-M. & Kankkunen, P. 2010.
Terveyttä vahvistava vertaistuki: kuvauksia
syömishäiriötä sairastavien internetin
keskustelupalstalta. Tutkiva Hoitotyö 8(3).