Transcript Teknologiavälitteiset palvelut asiakkaille ja

eUtopiasta olemassa oleviin käytäntöihin
– Teknologiavälitteisiä palveluita
asiakkaille ja ammattilaisille
Kostamo-Pääkkö Kaisa
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
TEKNOLOGIA SOSIAALITOIMESSA
 virtuaalinen sosiaali- ja
terveyspalvelukeskus: perhe- ja
sosiaalipalvelujen verkkoneuvonta
 IP-videoneuvottelut ja -palvelut
 tietoturvan ja tietosuojan
oppimisympäristö
Maarit Pirttijärvi & Eija Järvinen
Pohjois-Suomen sosiaalialan
osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö
Mawell S7 järjestelmä: Virtuaalinen
sosiaali- ja terveyspalvelukeskus
• Yksi järjestelmä, jossa on sekä asiakas- että ammattilaisosio
• Järjestelmään on liitetty Vetuma- verkkotunnistaminen
• Meillä on nyt käytössä yksi seitsemästä ominaisuudesta, ohjaus ja
neuvontapalvelu
• Järjestelmä mahdollistaa jatkokehitystyön tarvittaessa, nyt ohjaus- ja
neuvontapalvelun sisään on rakennettu palautejärjestelmä lähinnä
sosiaalitoimen asiakaspalautetta varten
• Yhteistyö terveydenhuollon palveluiden kanssa rakentumassa UULA –
hankkeen kautta
• Virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus
• http://www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi
• http://www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi/asiantuntijat
Asiakkaan palvelusivusto
www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi
Perhe- ja sosiaalipalveluiden
verkkoneuvonta
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Tarjotaan kuntalaisille Internetin kautta neuvontaa ja palveluohjausta perhe- ja
sosiaalipalveluiden alaan kuuluvissa asioissa
Luodaan valmiuksia sähköiseen asiointiin sosiaalitoimessa
Kunnat vastaavat palvelun sisällöstä, Poske ylläpitää ja hallinnoi teknistä
järjestelmää sekä antaa tukea verkkoneuvonnan kehittämiseen
Kehittämistyötä tehdään asiakaslähtöisesti, paikalliset tarpeet ja työntekijät
huomioon ottaen
Malli kehitetty Lapissa
Verkkoneuvontaa pilotoitiin Itä-Lapissa vuonna 2006 (Kemijärven kaupunki)
Torniossa palvelu avattiin 1.12.2006
Rovaniemellä palvelu avattiin 1.5.2007
Kemissä palvelu avattiin 28.1.2009
Enontekiön kunta avaa ensimmäisen saamenkieleisen sosiaalipalveluiden
verkkoneuvonnan lokakuussa 2009
Mitä palvelu merkitsee sekä asiakkaan
että työntekijän kannalta?
Asiakas
Työntekijä
•
•
•
•
•
•
Tarjoaa ajasta ja paikasta
riippumattoman mahdollisuuden
lähestyä sosiaaliviranomaisia
Saavutettavuus / tavoitettavuus
paranevat
Kirjalliset ohjeet helpottavat ja
nopeuttavat asiointia
Askel kohti aitoja,
vuorovaikutteisia sähköisiä
palveluita
Uudistaa asiointi- ja
hallintokulttuuria sosiaalialalla
•
•
•
•
Laajentaa olemassa olevaa
palveluvalikoimaa
Tarjoaa uusia mahdollisuuksia
töiden ja ajankäytön järjestelyyn
Totuttaa sähköiseen asiointiin ja
sosiaalipalveluiden tuottamiseen
sähköisesti
Kuntien välisen ja
seutukunnallisen yhteistyön
kehittämistä (esim.
velkaneuvonta)
Palvelujen, työmenetelmien ja
ammattitaidon kehittämistä
Verkkoneuvonnan kehittämiselle on
ollut selkeä tarve
• Palvelujen saavutettavuus / viranhaltijoiden tavoitettavuus
• Lisääntynyt sähköpostin käyttö (tietosuoja)
• Verkkoneuvonta vs. sähköposti
–
–
–
–
–
Tietoturvallinen
Suojattu yhteys
Asiakkaan tunnistettavuus
Vastaus viiden arkipäivän kuluessa
Asiakas saa ilmoituksen saapuneesta vastauksesta kännykkään
• Lisätietoa tutkimusjulkaisussa Sosiaalitoimen verkkoneuvonta
Viranomaisen neuvontavelvollisuus, henkilötietojen käsittely ja käytännön
toteutus. Yrjö Nikunlassi, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen
julkaisusarja 29/2008
Tilastotietoa perhe- ja sosiaalipalveluiden
verkkoneuvonnasta
Asukkaita 2008
Palvelu avattu
Kysymyksiä 15.8.2009
Kemijärvi
8 658
1.12.2005
216
Rovaniemi
59 353
1.5.2007
803
Tornio
22 487
1.1.2007
260
Kemi
22594
28.1.2009
46
Yhteensä
90 498
1279
Tilastotietoa verkkoneuvojista
 Verkkoneuvojien määrä vuonna 2009
o
o
o
o
Kemi 8
Kemijärvi 10
Rovaniemi 56
Tornio 24
Yhteensä 98
Suurin osa verkkoneuvojista on sosiaalityöntekijöitä,
sosiaaliohjaajia ja toimistotyöntekijöitä, mutta mukana on
myös varhaiskasvatuksen ammattilaisia sekä hoitoalalla
toimivia henkilöitä.
Verkkoneuvontaan saapuneet kysymykset
1.1.-25.5.2009
Yhteensä kysymyksiä 263, jotka jakaantuvat kuntien kesken
seuraavasti:
Kemijärvi
yht. 29 kysymystä
edunvalvonta
lasten ja perheiden palvelut
päivähoito
toimeentulotuki
talous- ja velkaneuvonta
vanhus- ja vammaispalvelut
2
1
22
4
Tornio
yht. 48 kysymystä
a-klinikka
1
lasten ja perheiden palvelut
7
neuvola
päivähoito
sosiaaliasiamies
toimeentulotuki
35l
vanhus- ja kotipalvelut
velkaneuvonta
1
vammaispalvelut
yleinen neuvonta ja palveluohj. 4
Rovaniemi
yht. 159 kysymystä
toimeentulotuki ja aikuissosiaalityö 115
lasten ja perheiden palvelut
11
päivähoito
12
sosiaaliasiamies
14
elatusturva
7
vanhus- ja kotihoitopalvelut
vammaispalvelut
Kemi
aj. 28.1.-25.5.09
yht. 27 kysymystä
toimeentulotuki ja aikuissosiaalityö 23
lastensuojelu ja lastenvalvoja
sosiaalinen luotto ja talousneuvonta 4
Kysymykset jaoteltuna (1.1.-25.5.2009)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Toimeentulotuki ja aikuis.sos.työ
195
Lasten ja perheiden palvelut
20
Sosiaaliasiamies
14
Päivähoito
13
Elatusturva
7
Talous- ja velkaneuvonta / sosiaalinen luotto
5
Vanhus- ja vammaispalvelut
4
Neuvonta, palveluohjaus ja ajanvaraus
4
A-klinikka
1
Neuvola
-
• Kuluttajaneuvonta
-
Kysymykset jaoteltuna (1.1.-25.5.2009)
Sukupuolijakauma:
 naiset
 miehet
63,6%
36,4%
Ikäjakauma:






alle 20v.
20 – 29v.
30 – 39v.
40 – 49v.
50 - 59v.
yli 60v.
5,6%
40,9%
20,2%
21,2%
8,6%
3,5%
Perhe- ja sosiaalipalveluiden
verkkoneuvonta: Rovaniemen kaupunki
Lähde:
Sosiaalitoimen verkkoneuvonta
Viranomaisen neuvontavelvollisuus,
henkilötietojen käsittely ja käytännön toteutus.
Yrjö Nikunlassi, Pohjois-Suomen sosiaalialan
osaamiskeskuksen julkaisusarja 29/2008
Mitä verkkoneuvonnasta on kysytty
Rovaniemellä?
 Ensimmäisen toimintavuoden aikana Rovaniemen perhe-ja
sosiaalipalveluiden verkkoneuvontaan esitettiin 329
kysymystä, jotka käsittelivät monipuolisesti ihmisen
arkiseen elämään kuuluvia asioita lastenhoidollisista
kysymyksistä aina ikääntyneiden ihmisten kotona
pärjäämistä koskeviin aiheisiin.
 Rovaniemellä verkkoneuvontaa tarjotaan lasten ja
perheiden palveluihin, vanhus- ja kotihoitopalveluihin,
toimeentulotukeen ja aikuissosiaalityöhön, elatustukeen,
vammaispalveluihin ja päivähoitoon liittyvissä
kysymyksissä. Lisäksi verkkoneuvonnan kautta voi olla
yhteydessä sosiaaliasiamieheen.
 Rovaniemellä on n. 50 sosiaalitoimen verkkoneuvojaa.
Verkkoneuvontaan 1.5.2007–30.4.2008
saapuneet kysymykset (N=329) aiheen
mukaan jaoteltuna.
2%
Toimeentulo ja
aikuissosiaalityö 185 kpl
3%
2%
Lasten ja perheiden
palvelut 46 kpl
12 %
Elatustuki 36 kpl
Päivähoito 41 kpl
11 %
56 %
Vanhus- ja kotihoito 7 kpl
Vammaispalvelut 9 kpl
14 %
Sosiaaliasiamies 5 kpl
Yli puolet verkkoneuvontaan saapuneista
kysymyksistä käsitteli toimeentulotukea ja
aikuissosiaalityötä
 Toimeentuloon liittyvät huolet ja sen seurauksena ilmenevät
muut arjessa pärjäämistä koskevat tilanteet olivat näin ollen
yleisin verkkoneuvontaan esitetyn kysymyksen aihe.
 Suurimmassa osassa toimeentuloon liittyvistä kysymyksistä
asiakas halusi tietoa siitä, olisiko hän oikeutettu
toimeentulotukeen.
 Tällöin asiakkaat halusivat toisaalta tietoa toimeentulotuen
saamisen yleisistä perusteista, toisaalta asiakkaat pyrkivät
kysymyksissään tuomaan esille omaa elämäntilannettaan ja
pyysivät viranhaltijalta arviota siitä, olisivatko juuri he oikeutettuja
toimeentulotukeen.
Verkkoneuvonnan asiakkaat tiedustelivat
paljon oman hakemuksensa käsittelyn
vaiheista
 Asiakkaat halusivat tietoa muun muassa siitä, milloin he saavat
itseään koskevan päätöksen ja milloin mahdollinen toimeentulotuki
olisi asiakkaan tilillä eli hänen käytettävissään.
 Kaiken kaikkiaan tällaisia toimeentulotukipäätöksen tekemisen
ajankohtaan, toimeentulotuen maksatuksen ajankohtaan tai muihin
käsittelyn vaiheisiin liittyviä kysymyksiä oli 46 eli neljännes
toimeentulotukeen ja aikuissosiaalityöhön lähetetyistä kysymyksistä.
 Tämä havainto johtaakin vakavasti pohtimaan, miten ja millä tavalla
asiakkaille voitaisiin avata katseluyhteys omiin sosiaalitoimen etuuksia
koskeviin tietoihin.
 Pelkästään verkkoneuvonnan kautta saadun käytännön kokemusten
perusteella on varmaa, että lukuisat asiakkaiden yhteydenotot
sosiaaliviranomaisiin voitaisiin korvata katseluyhteyden avulla ja
samalla vapautettaisiin huomattavat palveluresurssit muihin
toimintoihin.
Ketkä verkkoneuvontaa ovat käyttäneet?
 Ensimmäisen vuoden aikana palveluun oli rekisteröitynyt 235
käyttäjää. Naiset käyttivät verkkoneuvontaa huomattavasti
miehiä enemmän, sillä peräti 71,4 % palvelun käyttäjistä oli
naisia.
 Verkkoneuvonnan asiakkaat (N=235) iän mukaan jaoteltuna.
6% 2% 5%
alle 20 v. (5 %)
20 – 29 v. (45 %)
20 %
30 – 39 v. (22 %)
40 – 49 v. (20 %)
45 %
50 – 59 v. (6 %)
yli 60 v.
22 %
(2 %)
Kysyjän aiempi asiakkuus sosiaalitoimessa
 Hieman yli puolet aiheeltaan uusista kysymyksistä liittyi asiaan,
etuuteen tai palveluun, joista kysyjällä oli jo aiempaa kokemusta.
 Mielenkiintoinen ja palvelun kehittäjän näkökulmasta kannustava
havainto oli, että kolmasosa kysyjistä oli uusia asiakkaita. Nämä
asiakkaat olivat siis ottaneet asiassaan ensikontaktin
sosiaaliviranomaiseen verkkoneuvonnan kautta.
10 %
35 %
Uusi asiakas (35 %)
Vanha asiakas (55 %)
Ei tietoa (10 %)
55 %
Miten verkkoneuvonta on muuttanut
asiakkaan neuvontaa?
 Verkkoneuvonta on ensiksikin kiistattomasti parantanut
neuvontapalvelujen saatavuutta ja viranomaisten tavoitettavuutta.
 Verkkoneuvonta mahdollistaa asioimisen sosiaalitoimessa ympäri
vuorokautisesti ja viikon päivästä riippumatta. Kuviosta nähdään, että
asiakkaat ovat myös käyttäneet tätä mahdollisuutta hyväksi.
 Kellonaika, jolloin kysymykset (N=329) oli lähetetty verkkoneuvontaan
10 %
08.00-16.00 (67 %)
16.00-22.00 (23 %)
23 %
22.00-08.00 (10 %)
67 %
Kolmasosa kysymyksistä oli lähetetty
verkkoneuvontaan virka-ajan ulkopuolella
 Aineistosta kävi lisäksi ilmi, että joka kymmenes kysymys oli
lähetetty viikonlopun aikana.
 Tämä osoittaa täysin kiistattomasti, että ympärivuorokautisesti
auki oleville 24/7 -periaatteella toimiville verkkopalveluille on
kysyntää myös sosiaalitoimen alalla.
 Ihmiset haluavat hoitaa asioitaan verkon välityksellä kotoaan
käsin ja työssä käyville se on myös usein kaikkein helpoin ja
kätevin tapa asioida viranomaisessa.
Verkkoneuvonta on madaltanut ihmisten
kynnystä ottaa yhteyttä sosiaaliviranomaisiin
etenkin vaikeissa kriisitilanteissa
 Asiakkaat ovat kysymyksissään ja palautteessaan kertoneet, että heille
on ollut monella tapaa helpompaa lähestyä sosiaalitoimen viranomaisia
verkon välityksellä.
 Sosiaalitoimessa käsiteltävistä asioista monet ovat yhä sellaisia, että
useat ihmiset arkailevat tai häpeävät ottaa niitä esille. Kynnys
sosiaalitoimiston ovesta sisään astumiselle on vielä tänäkin päivänä
monelle ihmisille liian korkea.
 Verkkoneuvontaan esitettyjen kysymysten yhteydessä monet asiakkaat
sanoivatkin, että heille verkkoneuvonnan välityksellä tapahtunut
”kasvoton” lähestyminen viranomaisten suuntaan oli sopinut parhaiten.
Vaikka kyseessä on ainakin palveluprosessin alussa ”kasvottomasta”
asioinnista, niin verkkoneuvonta ei siitä huolimatta ole anonyymiä
palvelua. Sekä asiakas että vastaajana toimiva verkkoneuvoja esiintyvät
verkkoneuvonnassa omilla nimillään, jolloin kyse on henkilökohtaisesta
palvelusta.
Mihin verkkoneuvonta johti?
(toimeentulotuki/aikuisosiaalityö)
Asiakas sai
tarvitsemansa
tiedon/ asia jäi
sillensä
3%
16 %
Ohjaus
päivystykseen/
vo-keskukseen
50 %
31 %
Soittopyyntö
Muu
Verkkoneuvonta edistää niin sanottua
varhaista puuttumista
 Kynnyksen madaltumisen ansiosta ennakollisiin toimiin voidaan
verkkoneuvonnan ansiosta ryhtyä aiempaa paremmin.
 Asiakkaan aikaisessa vaiheessa verkkoneuvontaan tekemä
kysymys mahdollistaa sen, että asiakkaan esittämään
ongelmatilanteeseen voidaan puuttua ajoissa ja tarvittavat
ennaltaehkäisevät toimenpiteet voidaan aloittaa, ennen kuin
tilanne ehtii kriisiytyä pahemmin.
 Verkkoneuvonta on muuttanut sosiaalitoimen neuvontapalveluita
siten, että asiakas saa nyt aiempaa helpommin ja joutuisammin
tietoa oman asiansa käsittelyn eri vaiheista. Etenkin
toimeentulotukeen liittyen asiakkaat ovat kysyneet paljon
päätöstensä perään ja he ovat saaneet vastauksen
pääsääntöisesti vuorokauden kuluessa
Ammattilaisten palvelusivusto
www.sosiaalijaterveyspalvelut.fi/asiantuntijat
Verkkokonsultti-palvelu
 Kokoaa yhteistoimintaan toisilleen tuntemattomat asiantuntijat
ratkomaan alueen kenttätyötekijöiltä ja heidän asiakkailtaan tulevia
ajankohtaisia kysymyksiä.
 Konsultaatiopalvelu kehittää sosiaali- ja terveysalan
erityisosaamista.
 Konsulttiryhmässä toimimalla asiantuntijat oppivat uutta toinen
toisiltaan ratkoessaan yhdessä akuutteja käytännön pulmia.
 Verkkokonsulttina toimii tällä hetkellä 50 henkilöä.
 Kysymyksiä palveluun on saapunut noin 390 kysymystä vuosina
2003-2008.
 Aiheesta lisää tutkimusjulkaisussa Kiitos kysymyksestä, toim. Kerttu
Vesterinen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen
julkaisusarja 27/2007
Verkkokonsultaatiokysymykset 5
vuoden ajalta
syksy 2003 – syksy 2008
KYSYMYSTEN LUKUMÄÄRÄ
•
•
•
•
•
•
•
Lastensuojelu
Lakiasiat
Varhaiskasvatus
Vammaispalvelu
Toimeentuloturva
Päihdetyö
Vanhustyö
YHTEENSÄ
114
76
71
97
11
syksystä 2003 lähtien
keväästä 2004 lähtien
syksystä 2004 lähtien
keväästä 2005 lähtien
syksystä 2006 lähtien
3
2
374
syksystä 2007 lähtien
kesästä 2008 lähtien
Tulossa syksyllä 2009: asiakas- ja
asiantuntijapalvelut
Asiantuntijapalvelut
 Tiedonsiirto kuntien sosiaalitoimen työntekijöiden
kesken: pilottina sosiaalipäivystys
 Työparipyynnöt työntekijöille: pilottina seudullinen
erityissosiaalityö
Asiakaspalvelut
 Mahdollisuus asioida sähköisesti: pilottina
opiskeluterveydenhuolto
 Ajanvaraus sähköisesti
 Asiointi sosiaalitoimeen videoneuvotteluteitse: pilottina
kertakäyttöinen AC-videoneuvottelulisenssi
IP-pohjaiset videoneuvottelut ja palvelut
Arctic Communicator AC
Tarve IP- videoneuvottelun käytölle
Lapissa






Posken Lapin toimintayksikön työntekijät työskentelevät eri paikkakunnilla,
Poskella 3 yksikköä
 Säännöllinen yhteydenpito työntekijöiden kesken
 Vuorovaikutus monimuotoisempaa kuin puhelinneuvottelussa
 Myös dokumenttien jako ja niiden yhdessä työstäminen on mahdollista
Lapin kunnat ottivat käyttöön videoneuvotteluohjelmistoja
 Mahdollisuus videoneuvottelukokouksiin
Videoneuvotteluyhteyden kautta mahdollisuus osallistua laajenee
Kahden pisteen väliset neuvottelut ovat ilmaisia
 Voi tuoda jonkin verran kustannussäästöjä
Monipisteneuvotteluiden järjestäminen on helppoa IPvideoneuvotteluohjelmissa, oma siltapalvelu käytössä
Kiinnostus kehittää ja kokeilla uutta teknologiaa
IP-videoneuvottelujärjestelmät Poskessa
 Eri laitteiden ja ohjelmistojen testaus vuosina 2004-2005
 Kartoitus kuntien IP-videoneuvottelu mahdollisuuksista 2004
(Kurvinen)
 Visual-meeting hankinta Xenex Telecom Oy 2005
 Siirtyminen AC:n (Arctic Communicator) käyttöön 2008
 Tavoite: Kaikille Lapin toimintayksikön työntekijöille lisenssi omalle
kannettavalle, mahdollistaa etätyön
 Tekniikka on standardoitu (H.323) ja mahdollistaa eri valmistajien
päätelaitteiden käytön
 Kehitysyhteistyökumppani tänään
 Arctic Connect Oy : Tietohallintopäällikkö Toni Kurvinen
www.arctic-connect.fi
IP- videoneuvottelun käyttö nyt







Tällä hetkellä Poskella 35 lisenssiä työntekijöiden käytössä 12 eri
paikkakunnalla
Melkein joka Lapin kunnassa on useampia videoneuvottelujärjestelmiä mm.
terveyskeskuksissa, sosiaalivirastoissa sekä koulutoimessa
Lisäksi videoneuvottelujärjestelmiä on mm. Kelalla, työvoimatoimistoilla,
oppilaitoksilla ja järjestöillä (Nuorten Ystävät ry…)
Nykyisin käyttö on viikoittaista
Käyttö on vilkastunut verkkoyhteyksien kapasiteetin kasvun ja langattomien
verkkojen yleistymisen myötä
Käyttökohteet: Posken työntekijäpalaverit, kokoukset kuntien työntekijöiden
kanssa, koulutus, työhaastattelut, osallistuminen eri verkostoihin
Konsultaation välittäminen aloitettu sekä asiantuntijoiden että asiantuntijan
ja asiakkaan välillä
Käyttötilanteet:
• Viikkopalaverit Poske/Lapin
toimintayksikössä
• Työkokoukset
• Koulutukset
• Ohjausryhmän kokoukset
• Työntekijähaastattelut
• Seminaarien välittäminen
13.4.2015
Palvelut suoraan asiakkaille:
• Depressiokoulu
• Tulkkipalvelut
• Terapiapalvelut nuorille
Konsultoinnit:
• Suun limakalvojen
konsultointi
• Muistihoitajan konsultaatiot
• Terapeutin, psykologin
konsultoinnit
Psykososiaalisten palvelujen kokonaisuus
K o n su ltaatio
P eru sp alvelu t
E n n altaeh käisevä
ja varh ain en tu ki
p eru staso lla
Ä it iy s - ja
la s t e n n e u v o la ,
k o u lu t h ,
v a rh a is k a s v a t u s ,
n u o ris o t y ö , 3 . s e k t o rin
k a ik ille a v o im e t
p a lv e lu t
O p p ila s h u o lt o ,
e rit y is v a rh a is k a s v a t u s ,
e rit y is o p e t u s ,
s o s ia a lit y ö , e n n a lt a
e h k ä is e v ä p e rh e t y ö ja
k o t ip a lv e lu
L äh ip alv elu t
13.4.2015
Tallavaara 15.9.08
P eru staso n
erityin en tu ki
P e rh e n e u v o la p a lv e lu t ,
m ie le n t e rv e y s - ja
p ä ih d e p a lv e lu t , p u h e ja t o im in t a t e ra p ia ,
la s t e n s u o je lu , k riis it y ö ,
3 . s e k t o rin
e rit y is p a lv e lu t
S eu tu p alv elu t
K o rjaavat
eriko isp alvelu t
La s t e n ja
n u o ris o p s y k ia t ria n
p a lv e lu t ,
la s t e n n e u ro lo g ia ,
p ä ih d e h u o llo n
la it o s k u n t o u t u s ,
la s t e n s u o je lu n
e rit y is p a lv e lu t
A lu ep alv elu t
*
*
**
Tiedot kerätty kesä 2008
IP- Videoneuvottelun käytön tuki
 Posken toimintasuunnitelma 2009: joka sosiaalivirastossa on
videoneuvottelumahdollisuus, jota sekä työntekijät että asiakkaat
voivat käyttää
 Tavoite toteutetaan Posken ja Uula- hankken kautta
http://www.lhsp.fi/uula
 Tukea kunnille sekä lisenssien, kameroiden ja mikrofonien
hankintaan että sisällölliseen kehittämiseen eri pilottien
muodossa
 Yhtenäisen toimintakäytäntöjen vakiinnuttaminen
 Riskit/haasteet
 Tietoverkkojen toimivuus koko Lapin alueella
 Kuntien työntekijöiden tukeminen palveluiden tuottamisessa
 Kuntien tilojen käyttö tietoturvallisesti myös asiakkaiden
käyttöön
Tulevaisuuden kehittämishaasteet





Eri videoneuvottelujärjestelmien kommunikointi (AC on
päätelaiteriippumaton)
AC:n tekninen kehittäminen sosiaalitoimen kehitystarpeiden mukaan
 Laitteistopohjaisesta ohjelmistopohjaiseen ja edelleen ns. kelluvien
lisenssien hyödyntämien
 Netin kautta asentuva kertakäyttölisenssi
IP-neuvottelun täydellinen paikasta riippumaton toimivuus (langattomasta
mobiiliin)
Videoneuvottelutekniikan liittäminen osaksi virtuaalista sosiaali- ja
terveyspalvelukeskusta ( UULA-hanke: http://www.lshp.fi/uula
 Sosiaali- ja terveyspalveluja asiakkaille videoneuvotteluteitse sekä
omalta koneelta että asiointipisteistä
Etäkonsultaatiokäytäntöjen kehittäminen:
 IP-videoneuvottelun avulla erityisosaamisen välittäminen kuntien
työntekijöille sekä ammattilaisen apu asiakkaalle
Tietoturvan ja tietosuojan koulutus- ja
oppimisympäristö
 Käytetään internetin kautta – kirjautumalla (Granite Partners Oy)
 On käytössä koko sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla Lapissa
 Sisältö on räätälöity yhteistyössä dosentti Mirva Lohiniva-Kerkelän,
erikoissuunnittelija Anne-Mari Knuutin sekä projektityöntekijä Eija
Järvisen kanssa
 Kaksi tasoa: perustaso ja vaativa taso (vaativan tason suorittavat
kaikki ne henkilöt, jotka käsittelevät asiakas- tai potilasasiakirjoja)
 Kesällä 2009 Rovaniemellä yhteinen tapaaminen kuntien ja
sairaanhoitopiirien tietosuojavastaavien kanssa, tietosuojavastaavat
jakavat organisaationsa ryhmiin ja nimeävät vetäjät
 Elokuun 2009 alusta oppimisympäristö käyttöön
 Uula- hanke toimii tietosuojavastaavien tukena oppimisympäristön
jalkauttamisessa kuntiin
KYSYMYS
12.11.2008 klo 15.03
mies 49v.
Kotipalvelusta soitettiin tänään ja kerrottiin että Äidilleni Maija
Meikäläiselle on tullut ajankohtaiseksi hankkia turvapuhelin. Sitäv
arten tarvitaan toinen (uusi) kännykkä ja uusi liittymä. Ovatko nämä
hankinnat, käsittääkseni noin 40 - 60 euroa + turvapuhelimen
kuukausimaksu, toimeentulotukeen oikeuttavia kustannuksia? Miten
turvapuhelinasian kanssa tulee nyt edetä? Pitääkö toimeentulotuki
hakea tälle osalle erikseen vai meneekö vanhalla päätöksellä?
VASTAUS (Nähty)
13.11.2008 klo 09.07
os.hoitaja
Turvapuhelin kuukausimaksu otetaan huomiooon laskelmassa, mutta
puhelin on harkinnanvarainen. Toimeentulotukea ei tarvitse hakea
tältä osin uudelleen, jos teillä on jo siihen oikeus. Toimitatte vain
sosiaalitoimistoon päätöksentekijälle turvapuhelin kuukausimaksu
päätöksen.
Turvapuhelin tilauksessa otatte yhteyttä kotipalveluohjaaja 016432277, joka tilaa turvapuhelimen. Matkapuhelimen oston joudutte
itse hankkimaan, ja siihen tarvittavan sim kortin. Säilyttäkää lasku,
jotta sosiaalitoimisto näkee mahdollisesti korvattavan hankinnan.
Kysymykseen vastasi
osastonhoitaja