Transcript Resilienssistä () - Perhe

MISSÄ VOIMAVARAT
LUURAA?
PERHEEN RESILIENSSI
Miksi perheet selviävät kriiseistä – pärjäämisen prosessit?
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
1
Resilienssin käsite
JOUSTAVUUS, SELVITYMISKYKY, PÄRJÄÄVYYS,
RESILIENSSI
Miksi jotkut perheet selviytyvät kriiseistä? Mikä on
”selviytymislihas”?
Silliman 1994, Walsh 1996: ”Kykyä pitää puolensa ja
toipua hajottavista elämänhaasteista, kriiseistä ja
vastoinkäymisistä”
Yksilötasolla puhutaan usein coping -taidoista
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Resilienssitutkimuksesta
Muuhun terveystutkimukseen nähden hyvin vähän
tutkittu perheiden selviytymiskykyä; mikä luo ja
ylläpitää terveyttä, stressin käsittelyä ja coping –taitoja.
Keskeisin resilienssitutkija on Froma Walsh, joka on
koonnut yksilö- ja perhetutkimuksia menestyksekkäästä
sressin, kriisien kohtaamisesta.
Terveyssosiologi Aaron Antonovsky on vastaavasti
tutkinut (1979, 1987) vakavista terveydellisistä tai
henkisistä stresseistä toipuneita aikuisia
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Antonovsky: ”Koherenssin
kokemus”(1987)
Tilanteen ymmärtäminen; Ihmisen on mahdollista
ymmärtää, selittää ja ennustaa stressaavaa tilannetta
Toimintakyky, hallinta; Stressaavan tilanteen
käsittelyyn on tarjolla keinoja, resursseja
Merkityksellisyys; Stressaavan tilanteen asettamien
haasteiden koetaan olevan merkityksellisiä siten että
halutaan sitoutua tilanteesta selviämiseen (motivaatio)
SOC - kartoitukset
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Salutogeeninen näkökulma
Riskifaktoritutkimusperinne: Perustuu hoito- ja
auttamisjärjestelmien piiriin tulleiden epidemiologiseen
tutkimiseen
Rutter (2000) ”Äärimmäisen haavoittavissakin olosuhteissa on
epätavallista että yli puolet lapsista kehittäisivät merkittävää
psykopatologiaa”
Resilienssitutkimus: Tutkittu korkeaa stressiä kokevia
perheitä palvelujärjestelmän ulkopuolella – avaa toisenlaista
näkökulmaa siihen, mihin hoidossa/tuessa pitäisi keskittyä.
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Salutogeeninen näkökulma..
Terveystutkimus tuen ja hoidon perustana
Perhetyötä ja perheterapiaa helppo kehittää salutogeeniseen
suuntaan
Muuttaa asiakkaiden kohtaamista ja käytettyä kieltä
(normaalius, positiivisuus)
Voi helpottaa asiakassuhteiden rakentumista
työskenteleväksi ( lähde:Hansson & Cederblad 2004)
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
PERHEET PAINEISSA
Perheet joutuvat kohtaamaan
Normatiivisen kehityksen stressejä
Pitkäaikaisia rasitetekijöitä
Äkillisiä kriisejä
Muuttuvan yhteiskunnan paineita
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Stressitekijät
Lähde: Heikkilä, Lindroos,
Larivaara (2009) Potilas, perhe ja
perusterveydenhuolto
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Perheen
resiliennsin
pääprosessit:
(Froma Walsh)
USKOMUSJÄRJESTELMÄT
ORGANISATIONAALISET MALLIT
KOMMUNIKAATIO
ONGELMANRATKAISUTAVAT
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
1. Uskomusjärjestelmät
Merkityksenannot; omaan elämään ja stressaaviin
kokemuksiin liittyvät merkitykset
Myönteisyys; luottamus, että ”elämä kantaa” ja
ongelmat on ratkottavissa
Arvot; elämänfilosofia, hengellisyys – kaikki mikä
tukee eteenpäin suuntautumista ja kannattelee
vaikeuksien keskellä
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
2. Organisationaaliset mallit
Joustavuus
Yhteisyys (perhe on merkityksellinen, yhteiset haasteet)
Sosiaaliset ja taloudelliset resurssit, kyky hakea
apua/tukea
Joku (aikuinen?) edustaa johtajuutta perheen
toiminnan organisoinnissa
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
3. Kommunikaatio
Asioista keskustellaan
Asioita ja tunteita nimetään oikeilla nimillä
Tavoitellaan ja on kykyä yhteistoimintaan
Esim. selviytyville perheille yhteistä että heillä on
olemassa jotain yhteisiä sosiaalisia rituaaleja (aamupala,
päivällinen, saunominen, tv-ohjelmien katselu tms.),
jolloin on sosiaalinen areena vuorovaikutukselle,
tunteiden ilmaisulle ja toimintavaihtoehtojen
miettimiselle
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
4. Ongelmanratkaisukyky
Kyetään hyödyntämään aiempia kokemuksia
ongelmanratkaisusta/selviämisestä tai jonkun
taitoja/vahvuuksia tilanteessa
Ongelmanratkaisukyky perustuu edelliselle kolmelle
pääprosessille
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Vrt. terapian
tuloksellisuustutkimus
45% selittämätön varianssi
25% asiakkaan ominaisuudet
10 % terapiasuhde
8% terapiamenetelmä
7% terapeutin ominaisuudet
5% varianssilähteiden interaktio
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Asiakaskokemusten opetukset
Hoito/terapia eri asia eri asiakkaille (eksploratiivinen
/preskriptiivinen orientaatio
Kokemus itsearvostuksen kasvusta keskeinen orientaatiosta
riippumatta
Koherenssin tunteen kasvaminen merkityksellistä
Luottamuksellinen, läheinen, ammatillinen suhde
työntekijään.
Työntekijän kyky tunnistaa yhteistyösuhteen vaikeudet ja
ottaa ne puheeksi (McLeod & al 2009)
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Työntekijän tehtävä:
Uskomusjärjestelmien osalta:
Tutki vastoinkäymisiin liittyviä merkityksiä
Huomioi toimintakykyä muiden ongelmien tai
elämänvaiheiden suhteen
Hahmota tilannetta koko systeemin kannalta, yhteisenä
pulmana
Tutki eri selitysmalleja, suuntaa tulevaisuuteen ja
toimintamahdollisuuksiin
Tue optimismia (toivo, toimijuus, fokus siihen mitä voi
tehdä)
Tutki selviytymistä tukevia arvoja, elämänfilosofiaa
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Organisationaalisten mallien
suhteen
Tue (”hölskytä”) joustavuuden lisääntymistä;
avoimuutta muutokselle, sinnikkyyttä ja johtajuutta
Lisää yhteisyyttä osoittamalla kunkin
osuuden/kokemukset tilanteeseen, jokaisen
yksilöllisten tarpeiden ja rajojen huomiointi. Selkeytä
työnjakoa, sitoutumista. Auta ristiriitojen
ylittämisessä.
Aktivoi resursseja mobilisoimalla luomu- ja
viranomaisverkostoja, helpota tuen vastaanottamista
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Kommunikaation/ongelmanra
tkaisun suhteen
Tue selkeyttä; selkeä viestintä, avoimesti puhuminen,
suora/rehellinen puhe, pyrkimys hahmottaa ”totuutta”
Tue avointa tunteiden ilmaisua kysymällä kunkin
kokemuksista ja yksilöllisistä merkityksenannoista
tilanteelle. Avusta tunteiden käsittelyssä/sietämisessä ja
suosi vastuunottoa kunkin omista tunteista –
syyttelystä vastuunottoon.
Aktivoi yhteistoiminnallista ongelmanratkaisua;
tavoitteet selkeiksi, pienet askeleet, kunkin osuus,
saadaan ihmiset ”samalle puolelle kiveä”
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Työntekijän taitoina:
Tavoitteellisuus, toiveikkuus ja motivaation tukeminen
Sekä ongelmalähtöisten että voimavara/normaaliuspainotteisten näkökulmien kuljettaminen
rinnakkain
Keskustelun rakentaminen kunnioittavalla ja
arvostavalla tavalla (identiteetin suojaavuus)
Toimijuuden aktivointi
Muutosvalmiuden arviointi ja työmenetelmien
sovittaminen asiakkaan vaiheeseen (esim. Prochaska
&Norcross 2001)
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Hoidollisen vuorovaikutuksen
rakentuminen
Minkään hoidollisen orientaation omaksuminen ei sinänsä
välttämättä johda hyvään asiakasvuorovaikutukseen.
Valtaosa tutkimus-/hoitotapahtumasta on puhetta.
Puheessa ja puheella teemme itseämme ymmärretyksi,
ohjaamme yhteistä ja omaa toimintaa ja rakennamme
kokemusta maailmasta.
Jokaisessa keskustelussa rakennetaan identiteettiä,
toimijuutta ja moraalia. (Kurri 2012)
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Mitä kannattaa seurata
asiakaskeskustelussa?
1. Mistä puhutaan?
2. Miten puhutaan siitä, mistä puhutaan?
3. Mihin tämä puhumisen tapa johtaa?
4. Olisiko mahdollista puhua jotenkin toisin?
(Wahlström 1992)
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Vuorottelujärjestys
asiakasistunnossa (Kurri 2012)
Tt kysyy paljon kysymyksiä. Kysymykset liittyvät asiakkaan
tilanteeseen, henkilökohtaisiin tunteisiin, merkityksiin
Asiakkaat eivät juuri kysy kysymyksiä paitsi korjatessaan
väärinymmärryksiä
Kysymysten lisäksi tt kokoaa ja reformuloi asiakkaan
edeltävää puhetta
Asiakkaat vastaavat reformulointiin joko lyhyesti
minimipalautteella tai pidempään teemaa syventäen
Tt voi muokata vuorottelujärjestystä (teeman vaihto,
palauttaminen, syyttelyn pysäyttäminen) interventiona
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Toimijuus
Vuorovaikutuksessa jokainen pyrkii säätelemään omaa
positiotaan ja ennakoi tulevaa positiotaan ja toimijuuttaan
Toimijuuden siirto (syytös- vastasyytös)
Nollatoimijuus (”lastu laineilla”, passiivin käyttö)
Em. motiivina voi olla itsen suojelu, kasvojen säilyttäminen
Tt haasteena rakentaa keskustelua (kysymykset ja
reformulaatiot) sellaiseksi, että se mahdollistaa uudenlaista
toimijuutta ja/tai vahvistaa olemassa olevaa toimivaa
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Asiakasistunto ”näyttämönä”
Jolla konstruoidaan todellisuutta ja syntyvä todellisuus
riippuu myös työntekijän (käyttö)teorioista.
Ennakoidaan oman position rakentumista tässä
vuorovaikutuksessa (identiteetin uhkaavuus vs
suojaavuus)
Rakennetaan/väistetään toimijuutta
Rakentuu moraalia (mm. vastuullisuus, syyllisyys,
heikkous kompetenssi, oikeutus)
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Asiakaskeskustelu..
Arkikeskustelun ja ammatillisen keskustelun
leikkauspiste (arkikokemukset/ ammatillisten
teorioitten ohjaamat erityispiirteet)
Työntekijän kehitettävä oman osuuden arviointitaitoa
– miten asiakas reagoi minun toimintaani tässä ja nyt
vuorovaikutuksessa (ns. evaluatiivinen responsiivisuus)
Tärkeää kyky ottaa sisältöjen lisäksi myös puheeksi
yhteistyösuhde.
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
Psykoterapiaprosessin
metamalli (Leiman 2012)
Havainnoitsijapostion
kautta
Objekti-positiosta
Subjektipositioon
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
PERHEEN RESURSSIEN LÖYTÄMISESSÄ
ON TYÖNTEKIJÄN KANNALTA KYSE
SIITÄ, ETTÄ HÄN SÄILYTTÄÄ OMAN
TOIMIJUUTENSA, OMAT RESURSSINSA
TUESSA ON POHJIMMILTAAN KYSE
REFLEKTIIVISEN TOIMINNAN
OPETTAMISESTA
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi
LÄHTEET:
Antonovsky,A.(1979) Health, stress and coping.
Antonovsky, A (1987) Unraveling the mystery of health.
Eronen & Lahti-Nuuttila (toim.) (2012) Mikä psykoterapiassa auttaa. Integratiivisen lähestymistavan
perusteita. H:ki: Edita
Hansson,K.&Cederblad,M. (2004) Sense of coherence as a meta-theory for salutogenic family therapy.
Journal of Family Therapy Vol. 15 n:o ½ 2004, pp(39-54)
Heikkilä, Lindroos, Larivaara (2009) Potilas, perhe ja perusterveydenhuolto. Duodecim
McLeod, J. & al (2009) User constructed outcomes; therapy and everyday life.
Prochaska, J,0. & Norcross, J.C. (2001) Stages of Change. Psychotherapy, 38, 443-448)
Walsh, Froma (2003) Family Resilience; a framework for clinical practice. Family Process Vol. 42, No.
1. 2003
Vuorinen, Seija (2004) Perheen resilienssin vahvistaminen. Lopputyö 2004
KM Jukka Harmainen, psykoterapeutti vet,
www.perhejaverkostokeskus.fi