Transcript Täydennysravintovalmisteet vajaaravitsemuksen hoidossa

Täydennysravintovalmisteet (ONS)
vajaaravitsemuksen hoidossa
Yhteenveto tutkimusnäytöstä
Medical Nutrition International Industry (MNI)
Sisältö
•
•
•
•
•
•
Mitä on vajaaravitsemus?
Vajaaravitsemuksen tunnistaminen
Vajaaravitsemuksen yleisyys
Vajaaravitsemuksen syyt ja seuraukset
Vajaaravitsemuksen taloudelliset seuraukset
Täydennysravintovalmisteiden (ONS) hyödyt
•
Ravitsemukselliset
•
Toiminnalliset
•
Kliiniset
•
Taloudelliset
• Vajaaravitsemusseulonnan hyödyt
• Toimenpidesuositukset
“Piilevä” vajaaravitsemusongelma
“Vajaaravitsemus ei näy Euroopan kaduilla. Sen sijaan
vajaaravitsemus on piilevä terveysongelma kotona ja
hoitokodeissa"1
Vajaaravitsemuksen hoito
Täydennysravintovalmisteet (ONS) ovat tärkeä osa ravitsemushoitoa, mutta usein tietämys
ravitsemushoidosta on vähäistä, erityisesti täydennysravintovalmisteista
1. Ljungqvist O & de Man F. Nutr Hosp 2009; 24(3):368-370.
Mitä on vajaaravitsemus?
• Vajaaravitsemuksesta ei ole yleismaailmallisesti hyväksyttyä
määritelmää, mutta seuraava määritelmä on laajasti hyväksytty
(myös ESPEN hyväksynyt)1-2:
"Ravitsemustila, jossa energian, proteiinin ja muiden ravintoaineiden puute tai
ylimäärä aiheuttaa mitattavia haittavaikutuksia kudoksiin/kehoon (mm. kokoon ja
koostumukseen) ja toimintaan sekä kliiniseen hoitotulokseen"
• “Vajaaravitsemus" sisältää sekä liikaravitsemuksen
(ylipaino ja lihavuus) sekä aliravitsemuksen
• Tässä esityksessä termiä vajaaravitsemus käytetään
aliravitsemuksen ja ravitsemuksellisen riskin
synonyyminä
1. Elia M. Maidenhead, BAPEN. 2000
2. Lochs H et al. Clin Nutr 2006; 25(2):180-186.
Vajaaravitsemusriskin tunnistaminen
•
Ravitsemusseulonnan tarkoituksena on tunnistaa henkilöt, jotka
•
ovat vajaaravitsemusriskissä
•
•
ovat alttiitta komplikaatioille ja jotka
saattavat hyötyä ravitsemushoidosta
Potilaat hyötyvät ravitsemusseulonnasta vain, jos siitä seuraa toimenpide*,
joka parantaa heidän ravitsemustilaansa.
*Ellei se ole vahingollinen tai jos etuja ei ole odotettavissa ravitsemuksellisesta tuesta, esim. uhkaava kuolema.
Menetelmät vajaaravitsemusriskin tunnistamiseksi
• Käytännölliset, validoidut menetelmät saatavilla
vajaaravitsemusriskin seulomista varten
• Erityisesti suunniteltu eri potilasryhmille ja
hoitotilanteille
Esimerkiksi seuraavat:
Perusterveydenhuol-lon
potilaille ja
sairaalapotilaille
Iäkkäille ihmisille
Aikuisille
sairaalapotilaille
Lapsille
NRS 2002
“MUST"
Strongkids
Ei kuitenkaan käytetä rutiininomaisesti, minkä vuoksi vajaaravitsemus jää usein
huomaamatta.
Vajaaravitsemusta ei havaita eikä sitä hoideta
• Vajaaravitsemuksen ja sen riskitekijöiden rutiiniseurannan
puuttuminen on tarkoittanut, että mahdollisuutta varhaiseen
vajaaravitse-muksen hoitoon ja ehkäisemiseen ei usein
ole
• Vaikka vajaaravitsemus havaitaan, sitä ei aina hoideta
asianmukaisesti: Usein alle 50 % vajaaravituiksi tunnistetuista
potilaista saa ravitsemushoitoa1-4
1. Lamb CA et al. Br J Nutr 2009; 102(4):571-575
2. Meijers JM et al. Nutrition 2009; 25(5):512-519
3. van Nie-Visser NC et al. Clin Nutr 2009; 4 Supplement 2:45.
4. Meijers JM et al. Nutr 2009; 25(5): 512-519.
Pakollisen seulonnan on osoitettu vähentävän
vajaaravitsemusta (NL)
Vajaaravitsemus vähäisempää sairaaloissa ja kodeissa
pakollisen seulonnan käyttöönoton jälkeen1
• Tietoisuuden lisääminen ja aktiivinen ennaltaehkäisevä toiminta voisivat
vähentää vajaaravitsemusta1
• Seulonnan avulla tapaukset voidaan tunnistaa varhain ja hoitaa
asianmukaisen hoitosuunnitelman avulla
Vajaaravitsemuksen yleisyys sairaaloissa, hoitokodeissa ja kotihoidossa (NL)
1. Meijers JM et al. J Nutr 2009; 139(7):1381-1386.
Vajaaravitsemusriskin seulonta - Johtopäätökset
• Luotettavia ja validoituja menetelmiä on saatavilla seulontaa
varten
MUTTA seulontaa ei kuitenkaan käytetä rutiininomaisesti
Vajaaravitsemusta ei tunnisteta
Ravitsemushoitoa ei aloiteta ajoissa
Seulonnasta tulee seurata toimenpiteitä potilaiden ravitsemustilan
parantamiseksi.
Vajaaravitsemuksen yleisyys
Vajaaravitsemus on suurin
julkinen terveysongelma, joka
jää säännöllisesti
tunnistamatta ja hoitamatta.
Vajaaravitsemusriski koskee
arvioiden mukaan
33:a miljoonaa
eurooppalaista1
Euroopan väestö:
> 800 miljoonaa
1. Ljungqvist O, de Man F. Nutr Hosp 2009; 24:368-70.
Vajaaravitsemuksen yleisyys iäkkäillä
Vajaaravitsemus on merkittävästi yleisempää iäkkäillä1-4; vanhenevan väestön
ongelmat vain pahenevat tulevina vuosina
Noin yksi kolmesta iäkkäästä
sairaalapotilaasta on
vajaaravitsemusriskissä1-7
Enemmän kuin yksi kolmesta
hoitokotiasukkaasta on
vajaaravitsemus-riskissä1,6,8-10
Noin yksi kolmesta itsenäisesti
asuvasta iäkkäästä
henkilöstä on
vajaaravitsemusriskissä6
93 % vajaaravituista henkilöistä elää sairaaloiden ulkopuolella11
1. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2008. 2. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2009.
3. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2011.
4. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2012.
5. Imoberdorf R et al. Clin Nutr 2010; 29(1):38-41. 6. Kaiser MJ et al. J Am Geriatr Soc 2010; 58(9):1734-1738. 7. Vanderweek et al. J Adv Nurs 2011; 67(4):736-746. 8. Suominen MH et al. Eur J Clin Nutr 2009; 63(2):292-296.
9. Lelovics Z et al. Arch Gerontol Geriatr 2009; 49(1):190-196. 10. Parsons EL et al. Proc Nutr Soc 2010; 69:E197. 11. Elia M. & Russell C. Redditch: BAPEN, 2009.
Vajaaravitsemus on yleistä sairaaloissa
maailmanlaajuisesti
Vajaaravitsemusriskissä on noin joka neljäs sairaalapotilas1-7
1. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2008.
2. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2009.
5. Meijers JM et al. Br J Nutr 2009; 101(3):417-423. 6. Imoberdorf R et al. Clin Nutr 2010; 29(1):38-41.
3. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2011.
7. Schindler K et al. Clin Nutr 2010; 29(5):552-559.
4. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2012.
Vajaaravitsemuksen yleisyys sairaalapotilailla
Vajaaravitsemus koskee kaiken ikäisiä ihmisiä
Lähes joka viides sairaalahoidossa oleva
lapsi on vajaaravitsemusriskissä1
1. Joosten KF et al. Arch Dis Child 2010; 95(2):141-145.
Vajaaravitsemus on yleistä monissa
eri sairauksissa
Vajaaravitsemuksen yleisyys sairaalapotilailla diagnoosin mukaan
Irlannin tasavalta n = 1102 (MUST kohtalainen + suuri riski), Iso-Britannia n = 7521 (MUST kohtalainen + suuri riski))1,
Alankomaat = 8028 (määritetty BMI:n, ei-toivotun painonlaskun ja ravinnonsaannin perusteella)2.
1. Russell C & Elia M. Redditch, BAPEN. 2012.
2. Meijers JM et al. Br J Nutr 2009; 101(3):417-423.
Vajaaravitsemuksen yleisyys - Johtopäätökset
• Tutkimukset kaikkialla kehittyneessä maailmassa osoittavat,
että vajaaravitsemus on yleistä potilailla, jotka asuvat
• sairaalassa
• hoitokodeissa ja
• kotona
• Vajaaravitsemus koskee kaikkia ikäryhmiä, myös lapsia
• Vajaaravitsemus on erityisen yleistä
iäkkäillä henkilöillä
Vajaaravitsemuksen syyt
• Riittämätön ravinnonsaanti
• Ongelman taustalla ovat toiminnanvajaus ja sairaudet
• Sairauden vaikutukset ja sen hoito
• Johtavat vähäiseen ravinnonsaantiin, esim. huono ruokahalu,
nielemisongelmat ja lääkkeiden sivuvaikutukset1
• Selkeiden vastuualueiden puuttuminen terveysviranomaisilta ja
hoitohenkilökunnalta
• Riittämätön koulutus ja seulontamenetelmien käytön puute pahentavat
vajaaravitsemusongelmaa2-3
Yli 50 % sairaalapotilaista ei syö kokonaan heille tarjoiltua ateriaa4,
30 % hoitokotien asukkaista syö alle puolet lounaastaan5, jolloin
ravinnonsaanti jää vähäiseksi
1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003.
5. Valentini L et al. Clin Nutr 2009; 28(2):109-116.
2. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2009.
3. Elia M. Redditch, BAPEN. 2003.
4. Hiesmayr M et al. Clin Nutr 2009; 28(5):484-491.
Tekijät, jotka heikentävät riittävää ravinnonsaantia1
Yksilöt
• Fyysiset kuten puremis- ja nielemisvaikeudet sekä omatoiminen ruokailu
• Fysiologiset kuten ruokahaluttomuus, nopea kylläisyyden tunne, pahoinvointi, makuaistin muutokset, kipu
• Psykologiset kuten sekavuus, masennus, ahdistuneisuus
Terveydenhoitohenkilöstö
• Ravitsemuksen ei ymmärretä olevan olennainen
osa hoitoa
• Riittämätön ravitsemustieto ja
osaaminen
• Ravitsemustietojen huono dokumentointi
• Seulonnan, käytännön toiminnan ja seurannan
puute
Laitokset
•
•
•
•
Puutteellinen ravitsemuskäytäntö
Ravitsemuspalvelujen huono organisointi
Ateriapalvelun rajoitukset
Asiantuntijoiden puute
Riittämätön energian
ja ravintoaineiden
saanti*
Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus
1. Muokattu teoksesta Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003.
*Joidenkin ravintoaineiden tarve saattaa kasvaa huonon imeytymisen, muuttuneen aineenvaihdunnan ja runsaan
hävikin vuoksi.
Vajaaravitsemuksen yleisyys - Johtopäätökset
• Vajaaravitsemukseen on useita syitä
• Sairaudesta ja toiminnanvajauksesta aiheutuvat tekijät
heikentävät riittävää ravinnonsaantia
• Mukana on myös organisatorisia ja institutionaalisia tekijöitä
• Tehokkaiden ratkaisujen
tunnistaminen ja toteuttaminen edellyttää
moniammatillista yhteistyötä
Vajaaravitsemuksen seuraukset yksilöille
•
Merkittävästi lisääntynyt kuolleisuus ja sairastuvuus 1-2
•
Heikompi elämänlaatu1
4. Se
• Vajaaravitsemuksella on erityisen haitallinen vaikutus ikääntyneisiin
heikentää toimintakykyä, liikkumista ja omatoimisuutta5
•
Vajaaravitsemuksella on haitallinen vaikutus lasten kasvuun ja
kehitykseen1,5
Infektioriski on
• Vajaaravituilla potilailla esiintyy enemmän komplikaatioita.
2-3
vajaaravituilla sairaalapotilailla kolminkertainen
1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003.
5. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2009.
2. Sorensen J et al. Clin Nutr 2008; 27(3):340-349.
3. Schneider SM et al. Br J Nutr 2004; 92(1):105-111.
4. Stratton RJ et al. Br J Nutr 2006; 95(2):325-330.
Vajaaravitsemus on yhteydessä lisääntyneeseen
sairastuvuuteen
• Vajaaravitsemus on yhteydessä lisääntyneeseen
sairastavuuteen akuuteissa ja kroonisissa sairauksissa:
•
•
•
•
Painehaavojen kehittyminen1
Heikko haavojen parantuminen1
Leikkauksen jälkeiset komplikaatiot, kuten äkillinen
munuaisten vajaatoiminta, keuhkoputken tulehdus ja
hengityselinten vajaatoiminta1
Lisääntynyt infektioriski2
1. Norman K et al. Clin Nutr 2008; 27(1):5-15.
2. Schneider SM et al. Br J Nutr 2004; 92(1):105-111.
Vajaaravitsemuksen taloudelliset seuraukset
Vajaaravitsemus kuluttaa terveydenhuollon resursseja
Sairaalapotilaat
• Sairaalahoitojakson pidentyminen1-5
• Sairaalahoitojaksojen toistuva
uusiutuminen4,6
• Viiveet kotiuttamisessa7
Avohoidon potilaat
• Lisääntynyt terveyskeskuslääkärikäyntien määrä8,9
• Enemmän sairaalahoitojaksoja ja
niiden uusiutumista10,11
• Pidempiä sairaalahoito-jaksoja8,9,11
Lasten vajaaravitsemus on myös usein yhteydessä
sairaalahoitojakson pidentymiseen12-14
Leandro-Merhi VA et al. J Parenter Enteral Nutr 2011; 35(2):241-248. 2. Pressoir Met al. Br J Cancer 2010; 102(6):966-971. 3. Pirlich M et al. Clin Nutr 2006; 25(4):563-572. 4. Lim SL et al.Clin Nutr 2011; 31(3):345-350. 5. Marco J et al. Clin Nutr 2011; 30(4):450-454. 6. Planas M etal. Clin
Nutr 2004; 23(5):1016-1024. 7. Nitenberg GM et al. Clin Nutr 2011; 6(Suppl 1):149. 8. Feldblum I et al. Nutrition 2009; 25(4):415-420. 9. Guest JF et al. Clin Nutr 2011; 30(4):422-429. 10. Collins PF et al. Proc Nutr Soc 2010; 69:E148. 11. Cawood AL et al.Proc Nutr Soc 2010; 69:E149.
12. Secker DJ & Jeejeebhoy KN. Am J Clin Nutr 2007; 85(4):1083-1089. 13. Hulst JM et al. Clin Nutr 2010; 29(1):106-111. 14. Joosten KF et al. Arch Dis Child 2010; 95(2):141-145.
Vajaaravitsemuksen taloudelliset seuraukset
Vajaaravitsemuksen kustannukset
Maa
Vajaaravitsemuksen
kustannukset
Lisätieto
Iso-Britannia1
15 miljardia €
Saksa3
9 miljardia €
Vajaaravitsemuksen aiheuttamat lisäkustannukset kaikilla
hoitosektoreilla vuonna 2003
Alankomaat4
1,9 miljardia €
Vajaaravitsemuksen aiheuttamat lisäkustannukset vuonna
2011
Irlannin tasavalta5
1,4 miljardia €
Vajaaravitsemuksen aiheuttamat julkiset kulut vuonna 2007
Vajaaravitsemuksen aiheuttamat julkiset kulut vuonna 2007
1. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2009
4. Freyer K et al. Clin Nutr 2012..
2. House of Commons Health Committee. 2004. 3. Cepton. Munich. 2007.
5. Rice N & Normand C. Pub Health Nur. 2011.
Vajaaravitsemus ja siihen liittyvät sairaudet lisäävät
terveydenhuollon kustannuksia Isossa-Britanniassa
•
Vajaaravitsemuksen ja kaikkien siihen liittyvien sairauksien aiheuttamat
vuosikustannukset olivat Isossa-Britanniassa vuonna 2003 arvioiden mukaan
8,4 miljardia € (7,3 miljardia £*)1
•
Nämä kustannukset voidaan jakaa seuraavasti:
• 4,5 miljardia € (3,8 miljardia £) vajaaravittujen potilaiden sairaalahoitoon
• 3,1 miljardia € (2,6 miljardia £) vajaaravittujen potilaiden hoitamiseen
pitkäaikaishoitolaitoksissa
• 0,58 miljardia € (0,49 miljardia £) lääkärikäynteihin
• 0,21 miljardia € (0,18 miljardia £) avohoitokäynteihin
• 0,18 miljardia € (0,15 miljardia £) avohuollon ravitsemustukeen
1. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2005.
Laskettu vaihtokurssin perusteella: £ on € 1,17993 Lähde: Interbank 29.02.12).
Vajaaravitsemus ja siihen liittyvät sairaudet lisäävät
terveydenhuollon kustannuksia
Isossa-Britanniassa
• 6,3 miljardin € (5,3 miljardin £) arvioidut lisäkustannukset
johtuvat pitkälti seuraavista tekijöistä1†:
•
useammin toistuvat ja kalliimmat sairaalahoitojaksot
•
suurempi pitkäaikaishoidon tarve
Iso-Britannia käyttää ylimääräiset 15 miljardia € vuosittain
vajaaravittujen potilaiden hoitoon,
mikä on yli 10 % terveydenhoidon ja sosiaalihuollon
kokonaiskustannuksista1
1. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2005.
* Laskettu vaihtokurssin perusteella: £ on € 1,17993 Lähde: Interbank 29.02.12).
† Ylimääräinen kustannus kaikkien yleisön väestön potilaiden hoidosta, joilla on kohtalainen tai suuri vajaaravitsemuksen ja siihen liittyvien sairauksien riski
verrattuna saman potilasmäärän hoitoon, joilla on alhainen vajaaravitsemuksen ja siihen liittyvien sairauksien riski.
Vajaaravitsemuksen arvioidut kustannukset
EU:ssa
Vajaaravitsemus maksaa Euroopan
terveydenhuoltojärjestelmille
noin 170 miljardia € vuodessa1
1. Ljungqvist O, de Man F. Nutr Hosp 2009; 24:368-70.
Vajaaravitsemuksen vs. ylipainon kustannukset
Isossa-Britanniassa
Ison-Britannian arvioidut julkiset kustannukset
sosiaalihuolto):
(terveys- ja
Kustannukset vuonna 2007
Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus
15 miljardia € (13 miljardia £)
Ylipaino
3,8-4,3 miljardia € (3,3-3,7 miljardia £)
Ylipaino ja lihavuus
7,7-8,7 miljardia € (6,6-7,4 miljardia £)
Vajaaravitsemuksen taloudelliset kustannukset ovat kaksinkertaiset ylipainon
ja lihavuuden kustannuksiin verrattuna1-2
*Julkiset kulut sisältävät sosiaaliset ja terveydenhuollon kustannukset. Laskettu vaihtokurssin perusteella: £ on € 1,17993 Lähde: Interbank 29.02.12
1. Elia M & Russell C. Redditch, BAPEN. 2009.
2. House of Commons Health Committee. London, The Stationery Office. 2004.
Vajaaravitsemuksen seuraukset - Johtopäätökset
• Vajaaravitsemuksen haitalliset vaikutukset ulottuvat laajalle
• Vajaaravitsemukseen liittyviä haitallisia vaikutuksia:
• lisääntyneet komplikaatiot
• suurempi infektioriski
• heikentynyt elämänlaatu
• lisääntynyt kuolleisuus
• lasten hidastunut kasvu ja kehitys
Vajaaravitsemus johtaa terveydenhuollon resurssien käytön
lisääntymiseen ja kustannusten kasvuun
Vajaaravitsemuksen hoito
• Vajaaravitsemuksen tehokas hoito edellyttää varhaista tunnistamista
•
Validoiduilla menetelmillä tehdyn seulonnan pitäisi olla rutiinikäytäntö
• Vajaaravitsemusta voidaan hoitaa erilaisilla keinoilla,
esim. ruokavalio-ohjauksella, täydennysravintovalmisteilla, letkuruokinnalla tai
parenteraalisella ravitsemuksella (suonensisäinen ravitsemus)
*Perustuu ESPEN-määritelmään.
1. Lochs H et al. Clin Nutr 2006; 25(2):180-186.
Täydennysravintovalmisteiden hyödyt
• Täydennysravintovalmisteet ovat henkilöön kajoamaton
hoitokeino vajaaravitsemuksen torjumiseen
• Kansalliset ja kansainväliset katsaukset, esim. NICE,
mainitsevat, että täydennysravintovalmisteilla on
vajaaravituille potilaille merkittäviä kliinisiä hyötyjä
vakiohoitoon nähden1-5
1. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). London. 2006.
4. Milne AC et al. Ann Intern Med 2006; 144(1):37-48.
2. Milne AC et al. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD003288. 3. Milne AC et al. Cochrane Database Syst Rev 2005;(2):CD003288.
5. Avenell A & Handoll HH. Cochrane Database Syst Rev 2010;(1):CD001880.
Täydennysravintovalmisteiden (ONS) hyödyt
•
Todistetut ravitsemukselliset hyödyt
•
•
ONS lisää ravinnon nauttimisen kokonaismäärää vähentämättä nautitun ruuan
määrää. Se johtaa painon lisääntymiseen ja painonlaskun ehkäisemiseen
sairaala- ja avohoitopotilailla, jotka ovat vajaaravittuja tai joilla on
vajaaravitsemusriski1-4
Todistetut toiminnalliset hyödyt
•
ONS:lla on todistettuja toiminnallisia hyötyjä, kuten aktiivisuuden, elämänlaadun
ja omatoimisuuden parantuminen, erityisesti ikääntyneet vajaaravitut
avohoitopotilaat5-11
1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003. 2. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). 2006. London, National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). 3. Milne AC et al. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD003288.
4. Cawood A et al.Ageing Res Rev 2012; 11(2):278-296 5. McMurdo ME et al.J Am Geriatr Soc 2009; 57(12):2239-2245. 6. Norman K et al.Clin Nutr 2008; 27(1):48-56. 7. Rabadi MH et al.Neurology 2008; 71(23):1856-1861. 8. Gariballa S et al. J Am Geriatr Soc 2007;
55(12):2030-2034. 9. Persson M et al. Clin Nutr 2007; 26(2):216-224. 10. Parsons EL et al. Clin Nutr 2011; 6(Suppl 1):31. 11. Stange I et al. Clin Nutr 2011; 6(Suppl 1):128.
Täydennysravintovalmisteiden (ONS) hyödyt
•
Todistetut kliiniset hyödyt
•
ONS:lla on todistettuja kliinisiä hyötyjä. Täydennysravintovalmisteiden käyttö
vajaaravitsemuksesta kärsivillä on usein yhteydessä alhaisempaan
kuolleisuuteen ja vähäisempiin komplikaatioihin tavanomaiseen hoitoon
verrattuna1-4, 5, 6
Vähemmän komplikaatioita ravintovalmisteita nauttivilla potilailla verrattuna
verrokkeihin sairaalassa1
1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003. 2. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). 2006. London, National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). 3. Milne AC et al. Cochrane Database Syst Rev 2009;(2):CD003288.
4. Cawood A et al.Ageing Res Rev 2012; 11(2):278-296. 5. Avenell A & Handoll HH. Cochrane Database Syst Rev 2006;(4):CD001880. 6. Stratton RJ et al. Ageing Res Rev 2005; 4(3):422-450.
Täydennysravintovalmisteiden (ONS) hyödyt
• Tutkittu tieto ravitsemusohjauksesta ja ruuan rikastamisen
hyödyistä vajaaravitsemuksen hoidossa on puutteellista;
täydennysravintovalmisteiden on osoitettu olevan
tehokkaampia1-5
• Täydennysravintovalmisteita käyttävien
lonkkamurtumapotilaiden ravintoaineiden saanti on lisääntynyt
ja komplikaatioiden määrä vähentynyt verrattuna niihin, jotka
nauttivat välipaloja4-6
• Täydennysravintovalmisteiden hoitomyöntyvyys on hyvä.
Muiden ravitsemushoitomuotojen hoitomyöntyvyys vaatii lisää
tutkimusta7
1. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). London. 2006. 2. Baldwin C & Weekes CE. Cochrane Database Syst Rev 2011;(9):CD002008. 3. Weekes CE et al. J Hum Nutr Diet 2009; 22:324-335. 4. Stratton RJ et al.
Proc Nutr Soc 2006;10A. 5. Stratton RJ et al. Proc Nutr Soc 2006; 65:4A. 6. Stratton RJ et al. Clin Nutr 2007; 2 Supplement 2:9. 7. Hubbard GP et al. Clin Nutr 2012; 31(3):293-312.
Täydennysravintovalmisteet vähentävät
sairaalapotilaiden kuolleisuutta
• Ravintovalmisteita käyttävissä sairaaloissa maksasairaudesta kärsivien,
ortopedisten ja kirurgisten potilaiden sekä ikääntyneiden potilaiden
kuolleisuus on merkitsevästi alhaisempi1
• 24 % alhaisempi kuolleisuus
Ravintovalmisteita käyttävillä alhaisempi kuolleisuus kuin verrokeilla
p < 0,001; kerroinsuhde 0,61 (95 % CI, 0,48-0,78), 11 tutkimuksen meta-analyysi, n = 1965; yksittäisten tutkimusten välillä
ei ole merkittävää heterogeenisyyttä
1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003.
Täydennysravintovalmisteet vähentävät
sairaalapotilaiden komplikaatioita
• Ravintovalmisteita käyttävillä kirurgisilla, ortopedisillä, neurologisilla ja
ikääntyvillä potilailla on merkitsevästi vähemmän komplikaatioita1
• 56 % vähemmän komplikaatioita
Vähemmän komplikaatioita ravintovalmisteita käyttävillä sairaalapotilailla
verrattuna verrokkeihin
p < 0,001; kerroinsuhde 0,31 (95 % CI, 0,17-0,56), 7 tutkimuksen meta-analyysi, n = 384;
yksittäisten tutkimusten välillä ei ole merkittävää heterogeenisyyttä
1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003.
Täydennysravintovalmisteet lyhentävät
sairaalahoitojakson pituutta
• Täydennysravintovalmisteita käyttävien potilaiden
sairaalahoitojakso oli verrokkeja lyhyempi
(9 tutkimuksen meta-analyysi)
• Keskimääräinen lyhentyminen vaihteli
2 päivästä (kirurgisilla potilailla)
33 päivään (ortopedisillä potilailla)1
1. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003.
Täydennysravintovalmisteet vähentävät
uusintahoitojaksoja
• Runsasproteiinisten täydennysravintovalmisteiden on osoitettu
vähentävän uusintahoitojaksoja
30 %:lla1
Täydennysravintovalmisteet vähentävät uusintahoitojaksoja merkitsevästi
1. Cawood AL et al. Ageing Res Rev 2012; 11(2):278-296.
Täydennysravintovalmisteiden (ONS)
kustannusvaikuttavuus sairaalassa
MAA
TEKIJÄ
(vuosi)
POTILASRYHMÄ
KUSTANNUSSÄÄSTÖ* / POTILAS
VUOSITTAINEN
KUSTANNUSSÄÄSTÖ*
SAIRAALA
Tanska
Lassen et al.
(2006) 1
Lääketieteellinen hoito
-
16,4 miljoonaa €
(22 USD miljoonaa)**
Alankomaat
Freijer & Nuijten
(2010) 2
Vatsakirurgiset potilaat
252 €
40,4 miljoonaa €
Iso-Britannia
Elia et al.
(2005) 3
Yhdistetyt tulokset leikkauspotilaista,
ikääntyneistä potilaista,
halvauspotilaista
1.002 € (849 £)
(hoitopäiväkustannukset)
352 € (298 £)
(komplikaatioiden kustannukset)
-
Iso-Britannia
Elia & Stratton
(2005) 4
Ikääntyneet potilaat, joilla on
painehaavojen riski (IV aste)
543 € (460 £)
-
Iso-Britannia
Stratton et al.
(2003) 5
Leikkauspotilaat, ortopediset potilaat,
ikääntyneet ja aivohalvauspotilaat
415-9.651 €
(352-8.179 £)
-
* Laskettu vaihtokurssin perusteella: £ on € 1,17993 Lähde: Interbank 29/02/2012. Laskettu vaihtokurssin perusteella: USD on € 0,74448 Lähde: Interbank 29/02/2012);perustuu päiviin
sairaalahoidossa.
1. Lassen KO et al. BMC Health Serv Res 2006; 6:7. 2. Freijer K, Nuijten MJ. Eur J Clin Nutr 2010; 64(10):1229-1234. 3. Elia M et al. Redditch, BAPEN. 2005,4. Elia M, Stratton RJ. Clin Nutr 2005; 24:640-641.
5. Stratton RJ et al. Wallingford: CABI Publishing; 2003
ONS voi vähentää avohoitopotilaiden
hoitokustannuksia - Ranska
• Täydennysravintovalmisteiden taloudellisen vaikutuksen arviointi
vajaaravituilla ikääntyneillä osoitti, että täydennysravintovalmisteiden
käyttö tuki kliinisiä ja taloudellisia hyötyjä, muun muassa seuraavasti1:
• terveyspalvelujen käytön vähentyminen
• kotisairaanhoitajan käyntien vähentyminen
• lääkäri- ja fysioterapiakäyntien vähentyminen
• sairaalahoitojaksojen vähentyminen
• sairaalahoitojaksojen lyhentyminen
• Kun otetaan huomioon täydennysravintovalmisteiden hinta, hoitokustannusten
keskimääräinen väheneminen oli 195 € potilasta kohti.
1. Arnaud-Battandier F et al. Clin Nutr 2004; 23(5):1096-1103.
Täydennysravintovalmisteiden (ONS)
kustannusvaikuttavuus avohuollossa
MAA
TEKIJÄ (vuosi)
POTILASRYHMÄ
KUSTANNUS-SÄÄSTÖ*/
POTILAS
VUOSITTAINEN
KUSTANNUSSÄÄSTÖ*
Avohuolto
Ranska
Arnaud-Battandier et al.
(2004) 1
Vajaaravitut ikääntyneet (> 70-vuotiaat)
195 €
-
Saksa
Nuijten (2010) 2
Täydennysravintovalmisteita sairauteen liittyvän
vajaaravitsemusriskin vuoksi tarvitsevat
234-257 €
604-662 miljoonaa €
Alankomaat
Freijer & Nuijten
(2010) 3
Ikääntyneet (>65-vuotiaat) täydennysravintovalmisteita sairauteen liittyvän
vajaaravitsemusriskin vuoksi tarvitsevat
173 €
-
Alankomaat
Nuijten & Freyer
(2010) 4
Ikääntyneet (>65-vuotiaat) täydennysravintovalmisteita sairauteen liittyvän
vajaaravitsemusriskin vuoksi tarvitsevat
-
13,3 miljoonaa €
Iso-Britannia
Cawood et al.
(2010) 5
Ikääntyneet (> 65-vuotiaat), joilla on korkea
vajaaravitsemusriski
-
19 miljoonaa €
(16 miljoonaa £)
Iso-Britannia
Elia et al. (2005) 6
Leikkausta edeltävä (elektiivinen)*
812 € (688 £) (sairaalan
hoitopäiväkustannukset)
424 € (359 £) (ylimääräisten
sairaalapäivien kustannukset)
-
* Lyhytaikainen täydennysravintovalmisteiden käyttö (n. 2 viikkoa)
1. Arnaud-Battandier F et al. Clin Nutr 2004; 23(5):1096-1103. 2. Nuijten M, Mittendorf T. Aktuel Ernahrungsmed 2012; 37:126-133. 3. Freyer K, Nuijten M. Value in Health 2010; 13(3):A101 (PH106). 4. Freijer K et al. Front Pharmacol 2012; 3:78.
5. Cawood AL et al. Proc Nutr Soc 2010; 69:E544. 6. Elia M et al. Redditch, BAPEN. 2005.
Täydennysravintovalmisteet ovat
kustannustehokkaita (Iso-Britannia)
• Ikääntyneiden sairaalapotilaiden täydennysravinto-valmisteiden
käytön kustannukset laatupainotteista elinvuotta kohti (QALY):
8,024 €* (6,800 £) NICE:n taloudellisen mallinnuksen perusteella 1
• Tämä on selvästi NICE-kynnyksen 23.599-35.398 €/QALY (2030 000 £*/QALY) alapuolella hoidoille, joiden katsotaan tuovan
rahalle vastinetta
*Julkiset kulut sisältävät sosiaaliset ja terveydenhuollon kustannukset. Laskettu vaihtokurssin perusteella: £ on € 1,17993 Lähde: Interbank 29.02.12)
1. National Institute for Health and Clinical Excellence (NICE). London. 2006.
Toimenpidesuositukset
Onnistuvan ravitsemushoidon edellytykset
• Monialainen ja –tasoinen sidosryhmien sitoutuminen
• Tietoisuus, koulutus ja valistus takaavat onnistumisen
• Auditointi ja laadun parantaminen tulisi sisällyttää jokaiseen aloitteeseen,
jolla pyritään puuttumaan vajaaravitsemukseen
• Parhaat hoitokäytännöt pitäisi jakaa rutiininomaisesti
Toimenpidesuositukset
Vajaaravitsemuksen
tunnistaminen
•
•
•
•
•
•
Kansallinen ravitsemussuositus, joka käsittelee vajaaravitsemusta ja ylipainoa/lihavuutta
Riskiryhmien rutiiniseulonta osaksi kansallisia ravitsemussuosituksia
Rutiinikäytössä validoidut seulontamenetelmät
Asianmukaiset laitteet (painoa ja pituutta varten)
Ohjeistus siitä, kuka vastaa seulonnan suorittamisesta
Näyttöön perustuva ohjeistus toimenpiteiden ja seurannan toteuttamiseen esim.
ravitsemushoitosuunnitelma
Yleisyys
•
Sitoutuminen vajaaravitsemuksen yleisyyden ja riskin järjestelmälliseen mittaamiseen ja
dokumentointiin sekä tuloksista kertominen
Syyt
•
Ravitsemushoitosuunnitelmissa pitäisi käyttää näyttöön perustuvia lähestymistapoja ja
huomioida syyt
Seuraukset
•
Potilaiden, terveydespalveluiden tuottajien ja yhteiskunnan tietoisuuden lisääminen
vajaaravitsemuksen seurauksista
Käytetään näyttöön perustuvia seulontamenetelmiä, joiden avulla voidaan varmistaa, että
vajaararvitsemus tunnistetaan varhain ja ryhdytään asianmukaisiin toimenpiteisiin
•
Toimenpidesuositukset
Täydennysravintovalmisteiden
hyödyt
•
Täydennysravintovalmisteiden käytön hyödyistä on runsaasti
näyttöä. Tämä pitäisi viedä käytäntöön, jotta ravitsemushoitoa
tarvitsevat potilaat saisivat hoitoa ajoissa ja asianmukaisella
tavalla.
Ohjaus
•
Vajaaravittujen tai vajaaravitsemusriskissä olevien potilaiden
hoito-ohjeiden pitäisi olla uusimman ravitsemushoitoa koskevan
näytön mukaista ja antaa selkeitä, käytännöllisiä ohjeita, miten ja
milloin ravitsemushoitoa tulisi käyttää, mukaan lukien
täydennysravintovalmisteet
Hyvät käytännöt
•
Esimerkkejä parhaimmista hoitokäytännöistä pitäisi jakaa laajasti
suositusten toteutumisen edistämiseksi ja resurssien parhaan käytön
varmistamiseksi.
Huomautus
•
Tämä esitys perustuu raporttiin, joka yhdistää keskeisiä tietoja täydennysravintovalmisteiden perusteista ja arvosta ja joka tarjoaa
sidosryhmille ajanmukaisen ja käytännöllisen näyttöön perustuvan yhteenvedon:
http://www.medicalnutritionindustry.com/mni-publications/
•
Tämä aineisto on vuosina 2009 ja 2010 valmistuneiden raporttien päivitetty versio. Mukaan otettavan materiaalin ja keskeisten
julkaisujen valikoinnissa käytettiin käytännöllistä lähestymistapaa. Tässä asiakirjassa käsitellään laajasti ja näyttöön perustuen
keskeisiä elementtejä sairauksiin liittyvän vajaaravitsemuksen hoidossa (julkaistu vuonna 20031). Aineistoon on koottu viimeisin tieto
vajaaravitsemuksen yleisyydestä, syistä ja seurauksista sekä täydennysravintovalmisteiden ravitsemuksellisista, toiminnallisista sekä
kliinisistä ja taloudellisista hyödyistä. Se sisältää uutta tietoa Euroopan ulkopuolelta, ja käsittelee myös lasten vajaaravitsemusta.
•
Tämä asiakirja sisältää täydennysravintovalmisteisiin liittyvät keskeiset ohjeistukset sekä esimerkkejä ohjeiden ja hyvien käytäntöjen
toteutuksesta. Asiakirjassa on puutteita, jotka ovat joko todellisia tai johtuvat asiakirjojen vaikeasta saatavuudesta. Toivomme, että
asiakirja kannustaisi lisädokumentaatioon ja tietojen jakamiseen.
•
Tämä raportti kuvastaa käynnissä olevaa työtä, sillä julkaisemattomia töitä ei ehkä ole otettu mukaan, tutkimuksia on meneillään ja
lisäohjeita ja hyviä käytäntöjä saatetaan kehittää parhaillaan.
•
Raportti on ladattavissa kokonaisuudessaan osoitteesta www.medicalnutritionindustry.com