Transcript 1/2
Terveystiedon didaktiikka Eila Jeronen FT, dosentti Oulun yliopisto Lapin yliopisto Helsingin yliopisto Kurssin suoritus ja kirjallisuus Laajuus: 3 op (26 h kontaktia, 52 h etätyötä) - Peruskoulun opetussuunnitelman perusteet (terveystiedon osalta) www.oph.fi Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen; oppimispäiväkirja - Jeronen, E. Välimaa, R., Tyrväinen, H. & Maijala, H. 2009 (toim.). Terveystietoa oppimaan ja opettamaan. Jyväskylä: PS kustannus. Arviointi: hyväksytty/täydennettävä/hylätty - Kannas, L. & Tyrväinen, H. (toim.) 2005. Virikkeitä terveystiedon opetukseen. Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä: Domus-Offset. - Peltonen, H. & Kannas, L. 2004. Terveystieto tutuksi. Tervettä tietoa opetuksen tueksi. Helsinki. Opetushallitus. Kurssin tavoitteet Osa 1: Opiskelija ymmärtää terveystiedon roolin osana ympäristö- ja luonnontiedon opetusta, jossa tavoitteena on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta koskevia tietoja, taitoja, asenteita ja käyttäytymistä. Opiskelija ymmärtää terveystiedon monitieteisen tietoperustan sekä sen merkitykseen terveystiedon opetuksessa ja oppimisessa. Osa 2: Opiskelijalla on valmiuksia suunnitella, toteuttaa ja arvioida terveystiedon opetusta, opiskelua ja oppimista opetussuunnitelman perusteiden suuntaisesti. Opiskelija harjaantuu käyttämään terveystiedon opetukselle olennaisia työ- ja toimintatapoja. Opiskelija ymmärtää opettajan vastuun terveellisten elämäntapojen esilletuomisessa sekä terveyskasvatuksen edistämisessä. Opiskelijalla on valmiuksia seurata ja edistää oppilaan terveystietoon liittyvää oppimista ja ajattelua sekä tutkia ja kehittää omaa työtään terveyskasvattajana. Oppimispäiväkirja 1/2 Kuva 1. Tietoisuuden kehä (Alasilta-Hagmann Seppänen-Järvelän 2004, 45 mukaan; Jeronen & Kaikkonen 2001, 35–39) Oppimispäiväkirja 2/3 Oppimispäiväkirja 3/3 Oppimispäiväkirjapohja - Mieti ja kuvaa muutamalla sanalla, mitä opit. - Mikä sai sinut oppimaan/oivaltamaan näitä asioita? Miten opettelit? - Mikä tuntui vaikealta? Miksi? Mitä et vielä oivaltanut? - Paljonko käytit aikaa näiden asioiden opiskeluun? - Miten voisit soveltaa oppimiasi asioita? - Mitä uusia asioita sinulle tulee mieleen? (Silander, 2003, 131, teoksessa: P. Silander & H. Koli. Verkkoopetuksen työkalupakki – oppimisaihioista oppimisprosessiin. Helsinki: Finn Lectura.) Kurssin sisältö, osa 1: Opiskelija perehtyy terveystiedon monitieteisen tiedonalan luonteeseen, jossa terveys ymmärretään fyysiseksi, psyykkiseksi ja sosiaaliseksi toimintakyvyksi. 1. Johdanto • Terveystiedon opetussuunnitelman lähtökohdat • Terveystiedon valtakunnallinen opetussuunnitelma • Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) • Lähteet 2. Terveystiedon perusteet • Terveys käsitteenä • Sairaus käsitteenä • Terveys ja sairaus – yhteenveto • Terveyskasvatuksen päämäärä • Työtapojen valinta • Resurssikriteerit • Terveysosaamisen mittaaminen • Lähteet 3. Elintavat • Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät - Terveyden ulottuvuudet - Lähteet 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet • Kehityshaasteet ja -tehtävät • Käyttäytymisen muutosmallit • Lähteet 5. Elimistön rakenne ja toiminta • Fyysinen terveys • Maslowin tarvehierarkia • Seikkailukasvatus • Lähteet Kurssin sisältö, osa 2: Opiskelija perehtyy terveystiedon keskeisiin aiheisiin terveystiedolle ominaisten työ- ja toimintatapojen avulla 10 ryhmää 3 henk./ryhmä 60 min/ryhmä Aiheet: 1) Ihmisen elämänkaari 2) Kasvu ja kehitys: lapsuus 3) Kasvu ja kehitys: nuoruus 4) Kasvu ja kehitys: aikuisuus 5) Terveelliset elämäntavat 6) Vastuullisuus omasta terveydestä 7) Vastuullisuus toisten terveydestä 8) Hyvinvointi 9) Vastuullisuus hyvinvoinnista 10) Vastuullisuus turvallisuudesta Laajuus: 3 op (26 h kontaktia, 52 h etätyötä) Suoritustapa: Aktiivinen osallistuminen; oppimispäiväkirja Arviointi: hyväksytty/täydennettävä/hylätty 1. Johdanto Terveystiedon opetussuunnitelman lähtökohdat 1/2 Kouluterveys (2002). Stakes. 1. Johdanto Terveystiedon opetussuunnitelman lähtökohdat 2/2 Kouluterveys (2002). Stakes. 1. JOHDANTO Terveystiedon valtakunnallinen opetussuunnitelma http://www.oph.fi/download/139848_pops_web.pdf Ympäristö- ja luonnontieto • VUOSILUOKAT 1-4 – Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan ja ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. – Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja oppilaaseen itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004), 113, 114. 1. JOHDANTO Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) 1/3 Yhteistoiminnallinen oppiminen (co-operative learning) on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteet • sitoutetaan oppilaat osallistumaan oppimisprosessiin aktiivisesti, • ohjataan heitä kantamaan vastuuta sekä omasta että toisten oppilaiden oppimisesta, • kannustetaan oppilaita yhdessäoppimisen toimintakultuuriin ja tiedon jakamiseen yksinoppimisen, tiedon panttaamisen ja kilpailun sijaan, • kehitetään oppilaiden yhteistyö-, sosiaalisten-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä asenteita, • Kohotetaan oppilaiden itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota • pyritään kaikkien oppilaiden laadullisesti ja määrällisesti parempaan oppimiseen. Vrt. Collin, Korhonen, Penttinen & Vakiala, (2003) 1. JOHDANTO Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) 1/3 Yhteistoiminnallinen oppiminen (co-operative learning) on opiskelua pienryhmissä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tavoitteet • sitoutetaan oppilaat osallistumaan oppimisprosessiin aktiivisesti, • ohjataan heitä kantamaan vastuuta sekä omasta että toisten oppilaiden oppimisesta, • kannustetaan oppilaita yhdessäoppimisen toimintakultuuriin ja tiedon jakamiseen yksinoppimisen, tiedon panttaamisen ja kilpailun sijaan, • kehitetään oppilaiden yhteistyö-, sosiaalisten-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoja sekä asenteita, • Kohotetaan oppilaiden itsetuntoa ja opiskelumotivaatiota • pyritään kaikkien oppilaiden laadullisesti ja määrällisesti parempaan oppimiseen. Vrt. Collin, Korhonen, Penttinen & Vakiala, (2003) 1. JOHDANTO Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) 2/3 • Periaatteet – Myönteinen riippuvuus (positive interdepence) – Sitoutuneisuus ja tilivelvollisuus (accountability as a group member) – Vuorovaikutustaidot, sosiaaliset taidot (social skills) • • • • • Viestintä (communication) Luottamus (trust) Johtajuus (leadership) Päätöksenteko (decision-making) Yhteisen työskentelyn arviointi (assessment of collaborative efforts) – Vuorovaikutus (face-to-face interaction) Johnson & Johnson, (1991); Vrt. Sahlberg & Leppilampi, (1994) Yhteistoiminnallinen oppiminen (YTO) 3/3 1. Työn suunnittelu • Kerrataan oppimisen tarkoitus ja se, miten ryhmissä työskennellään. • Nimetään kotiryhmän jäsenet (esim. 1, 2 ,3, 4). 2. Työskentely opiskeluryhmässä • Hankitaan ja jäsennetään tietoa • Laaditaan tiedosta yhdessä neuvottelemalla kuva, kertomus tms. • Jokainen ryhmän jäsen pirtää/kirjoittaa itselleen saman neuvottelussa syntyneen tuotoksen. Sen avulla hän opettaa asian myöhemmin oman kotiryhmänsä jäsenille. 3. Opetus ja oppiminen kotiryhmässä • Kun tiedot on koottu ja opiskeltu, palataan takaisin kotiryhmiin. • Kukin vuorollaan opettaa muille kotiryhmän jäsenille oman vastuualueensa asiat. 4. Arviointi • Lopuksi kotiryhmä/koko luokka arvioi työskentelyä sekä tuotoksia. Vrt. Lavonen & Meisalo ym. Tehtävä Vertaa, miten terveystiedon lähtökohdat toteutuvat valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa: • Ryhmä 1: Aihekokonaisuuksien “Ihmisenä kasvaminen” ja “Kulttuuriidentiteetti ja kansainvälisyys” tavoitteet ja sisällöt (ss. 38-39) • Ryhmä 2: Aihekokonaisuuksien “Viestintä ja mediataito” ja “Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys” tavoitteet ja sisällöt (ss. 39-41) • Ryhmä 3: “Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta”, “Turvallisuus ja liikenne” ja “Ihminen ja teknologia“ tavoitteet ja sisällöt (ss. 41-43) • Ryhmä 4: Ympäristö- ja luonnontiedon tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 1-4 (ss. 170-172) • Ryhmä 5: Arviointi: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 4. luokan päättyessä (ss. 172-174) • Ryhmä 6: Biologian ja maantiedon tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 5-6 (ss. 176-177) • Ryhmä 7: Arviointi: Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta 6. luokan päättyessä (ss. 178-179) • Ryhmä 8: Terveystiedon tavoitteet ja sisällöt vuosiluokilla 7-9 (ss. 200-201) • Ryhmä 9: Päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 (ss. 201-202). Opetusorientaatiot 1/2 OPS Oppija Transmissio OPS Oppija Transaktio Vanhemmat OPS Oppija Transformaatio Kuva 1. Kolme opetusorientaatiota (Sahlberg & Leppilampi, 1994, 156-161) Opetusorientaatiot 2/2 Luonnontieteet Kestävä kehitys Terveys Ympäristö (Taylor, Quinn, Littledyke, & Coll, (eds.), 2012). Elintavat 1. Lähteet - Collin, J., Korhonen, K., Penttinen, L. & Vakiala, V. (2003). Yhteistoiminnallinen oppiminen. http://www.tutkiva.edu.hel.fi/yhteisto.html (Luettu 12.11.2013). - Johnson, D.W. & Johnson, F. P. (1991). Joining Together: group theory and group skills. Englewood Cliffs, NJ: Prentice Hall, 219–250. - Kouluterveys (2002). Stakes. - Lavonen, J., Meisalo, V. ym. Yhteistoiminnalliset työtavat. http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/yto/yto_vanhat/yto_vanha/main.htm (Luettu 12-11-2013). - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2004), Ympäristö- ja luonnontieto. 113, 114. - Sahlberg, P. & Leppilampi, A. (1994). Yksinään vai yhteisvoimin? Yhdessä oppimisen mahdollisuuksia etsimässä. Helsinki: Yliopistopaino. - Taylor, N., Quinn, F., Littledyke. M., & Coll, R.K. (eds.) (2012). Health Education in Context. Rotterdam: Sense Publishers. Arvokasvatusmenetelmät 1. Arvojen siirtäminen (Indoktrinaatio) – Palkkiot ja rangaistukset 2. Arvoneutraalisuus – Arvoja ei saa opettaa – Tavoitteena objektiivisuus 3. Huomaavaisuuteen kasvattaminen - Eläytyminen toisen osaan - Tavoitteena sosiaalinen tietoisuus 4. Moraalin kehittäminen - Perustuu Piagetin ja Kohlbergin moraalin kehitysteorioihin - Tuetaan kasvua seuraavalle kehitystsolle 5. Toimintaoppiminen -ongelmanratkaisua tosielämaän tilanteissa 6. Arvojen selkiytys - Tavoitteena arvottamistaidon kehittyminen ja itsetuntemus Tehtävä Käsitteiden selkiyttäminen • Laadi käsitekartta tai ajatussikermä pienryhmäsi jäsenten kanssa käyttäen seuraavia näkökulmia: – Mitä tarkoitetaan käsitteillä terveys ja sairaus? – Miten määrittelette ne? – Miten k.o. käsitteet liittyvät terveystietoon ja -kasvatukseen? Käsitekartta (concept map) (https://cmap.helsinki.fi/rid=1211529573206_196580051_2252/K%C3%A4sitekartta%2 0-%20AINE.cmap) 2. Terveystiedon perusteet Terveys käsitteenä (1/4) – The Constitution of the World Health Organization (WHO, 1946): ”Health is a state of complete physical, mental and social well-being and not merely the absence of disease or infirmity.” (WHO, 1996). • ”Terveydellä tarkoitetaan täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa, ei ainoastaan sairauden puuttumista.” – Itä-Suomessa tehty koululaistutkimus: ”Peruskouluikäiset ymmärtävät terveyden sairaudettomuutena, esteettömyytenä, koettuna hyvinvoinnin tilana, täysipainoisena elämänä ja itsestä huolehtimisena.” (Jakonen 2005, 104,117.) 2. Terveystiedon perusteet Terveys käsitteenä (2/4) Myönteisen terveyden tunnuspiirteet: 1) elämänasenne, johon sisältyvät mm. elämänilo ja onnellisuus 2) fyysiset voimavarat, johon sisältyvät fyysinen kunto ja energisyys ym. 3) hallinnan tunne, johon kuuluvat mm. itseluottamus ja myönteinen minäkuva 4) sosiaalinen tuki, johon kuuluvat mm. rakkaus ja luotettavuus. Täydellinen terveys on utopistinen olotila. Sen voidaan sanoa olevan saavuttamaton, mutta toivottu mahdollisuus. (Välimaa, 2005, 38; Eskola, Kannas, Mustajoki & Räsänen, 2005, 8–19) 2. Terveystiedon perusteet Sairaus käsitteenä (3/4) Terveyden/sairauden kolme mallia – I Biolääketieteellinen malli • ”Tauti”, ”disease” • Lääkäri, ammattilainen – II Sosiaalinen/funktionaalinen malli • ”Sairaus”, ”toimintakyky”, ”sickness” • Ympäristö, instituutiot – III Psykologinen/subjektiivinen malli • ”Sairaus”, ”illness” • Yksilö (Lahelma, 2006) 2. Terveystiedon perusteet Terveys ja sairaus – yhteenveto (4/4) • Terveyden ja sairauden moniulotteisuus – Myönteinen ja kielteinen käsite • Biologinen, psykologinen ja sosiaalinen taso – Jatkumo ja kahtiajako (dikotomia): Terveys – sairaus (– tauti – kuolema) – Oireet, kipu • Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky – Terveyskäyttäytyminen – Sairauskäyttäytyminen Vrt. Lahelma, (2006) 2. Terveystiedon perusteet Terveyskasvatuksen päämäärä Terveyden lukutaito terveysosaaminen Oppilas soveltaa terveyskokemuksiaan ja -tietojaan, uudet omakohtaiset terveyskokemukset Oppilaan omakohtainen terveyskokemus Terveyskokemusten pohdinta vanhempien, kavereiden, opettajien ja kouluterveydenhoitajan kanssa Oppilas jäsentelee, perustelee, käsitteellistää sekä oppii terveystietoja ja -taitoja (Jakonen, 2005, 16) Ajatussikermä l. ajatuskartta (mind map) (kilta.sovelto.fi) 2. Työtapojen valinta 1/2 Tavoite Sopivat menetelmät Terveyteen vaikuttavien tekijöiden tiedostaminen Terveystietouden lisääminen Esitelmät Ryhmätyöt Joukkoviestintä Näyttelyt Kampanjat Terveystietämyksen lisääminen Tiedottaminen Yksityisopetus Ryhmäopetus Kirjallinen informaatio Joukkoviestintä Näyttelyt Kampanjat Oma-aloitteisuuden edistäminen Itsetuntemuksen, itseluottamuksen ja päätöksentekokyvyn parantaminen Ryhmätyöt Päätöksentekoharjoitukset Arvojen selkiyttäminen Sosiaalisten taitojen harjoittelu Lavastetun tilanteen harjoittelu Mielikuvakokeilu Roolileikit Itsevarmuusharjoittelu Neuvonta- ja tukitoimet (Ewles & Simnett, 1995) 2. Työtapojen valinta 2/2 Asenteiden ja käyttäytymisen muuttaminen Yksilöiden elämäntapojen muuttaminen Ryhmätyöt Taitojen harjoitteleminen Itseapu ryhmät Yksityisopetus Ryhmä- ja yksilöterapia Kirjallinen informaatio Neuvonta Yhteiskunnalliset/ympäristömuutokset Fyysisen tai yhteiskunnallisen ympäristön muuttaminen Syrjäytyneiden ryhmien avustaminen Lobbaus Painostusryhmät hteisön kehittäminen Yhteisötyö Terveyttä edistävien asioiden ajaminen Ympäristötoimenpiteet Suunnittelu ja päätöksenteko Organisaatioiden muutokset Lakien ja säädösten toimeenpano (Ewles & Simnett, 1995) 2. Resurssikriteerit Pääkysymys: • Tukevatko resurssit oppilaan ymmärryksen kehittymistä siitä, mitä terveystieto on? Muita kysymyksiä: • • • Sisältö – Onko sisältö asiaan kuuluvaa, täsmällistä ja ajanmukaista? – Miten sisältö tukee oppilaan tiedon hankintaa? – Entä käsitteiden ymmärtämistä ja käyttöä ja taitojen kehittymistä? Ulkoasu – Onko materiaali selkeästi jäsennetty? – Miten luovaa ja omaperäistä materiaali on? – Kiinnostaako materiaali oppilaita? – Ovatko kuvat ja tekstit selkeitä ja toisiaan tukevia? Oppilaan tarpeet – Ovatko tekstit, kuvat sekä muut materiaalit ja välineet oppilaan tarpeisiin sopivia? – Ovatko resurssit oppilaiden ikä- ja kykytasoon sopivia? Kieli - Onko kieli oppilaiden ikä- ja kykytasoon sopivaa? - Tukeeko kieli oppilaan lukutaidon kehittymistä? - Tukeeko kieli oppilaan kielitaidon kehittymistä? Tasa-arvo - Tukevatko kuvat ja teksti tasa-arvokasvatusta? - Vahvistavatko resurssit ja niiden käyttötavat stereotypioita? Oppilaiden sitoutuminen - Nauttivatko oppilaat resurssien käytöstä? - Tukevatko resurssit oppilaiden aktiivista ja omatoimista työskentelyä? - Kehittävätkö resurssit tutkivan oppimisen tavoitteiden mukaista ajattelua ja toimintaa? 2. Terveysosaamisen mittaaminen • Päämäärä: – Terveyssivistys • Oppilaan tavoitteet: – – – – – – – – – – Peruskäsitteet Elimistö-ympäristö-psyyke-vuorovaikutus Ymmärrys terveyden muodostumisesta Perustaidot ja –valmiudet Tilanteiden arviointi Soveltamistaidot Terveysosaamisen hankinta- ja arviointitaidot Elintapoihin ja niiden muutokseen vaikuttavien tekijöiden tuntemus Terveydenhoidon henkilökohtainen etiikka Tietoisuus terveysasioiden kulttuuris-yhteiskunnallis-kansainvälisistä yhteyksistä – Terveysosaamista edistävät asenteet (Laitakari, 2002) 2. Lähteet - Eskola, K., Kannas, L., Mustajoki, P. & Räsänen, P. (2005). Virtaa. Uuden sukupolven terveystieto. Jyväskylä: Atena Kustannus. Otavan kirjapaino. - Ewles, L. & Simnett, I. (1995). Terveyden edistämisen opas. SHKS. Keuruu: Otava. Teoksessa S. Jakonen ym. (2004). Terveys ja hyvinvointi kouluyhteisössä. Kiva koulu -kehittämishankkeen (1996-2000) toiminta ja arviointi. Itä-Suomen lääninhallituksen julkaisuja 47. Joensuu: Joensuun yliopistopaino. - Jakonen, S. (2005). Terveyttä joka päivä. Itäsuomalaisen peruskoulun oppilaiden näkemyksiä ja kokemuksia terveyden oppimisesta. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 121. Kuopion yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Väitöskirja. http://wanda.uef.fi/uku-vaitokset/vaitokset/2005/isbn951-27-0360-2.pdf (Luettu 12.11.2013) - Käpylä, M. (1993). Ympäristökasvatuksen tutor-koulutus. Jyväskylän yliopisto. - Lahelma, E. (2006). Väestön terveys -kurssi sl 2006. Helsingin yliopisto, Kansanterveystieteen laitos. www.kttl.helsinki.fi/readbinary.asp - Laitakari, A. (2002). Terveysosaamisen mittaaminen. Terveystiedon kouluttajien koulutus. Jyväskylän yliopisto. - Välimaa R. (2005). Terveysymmärrystä rakentamassa, 37–50. Teoksessa: L. Kannas & H. Tyrväinen (toim.) Virikkeitä terveystiedon opetukseen. Julkaisuja 3. Jyväskylän yliopisto: Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Domus-Offset. - WHO. 1996. Ottawan asiakirja. (The Agenda of Ottawa.) http://www.who.int/about/en/index.html 3. Elintavat Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät omahoito.espoo.fi/public/espoo-fi/ole%20omahy... 3. Elintavat Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (1/5) • Terveyden ja fyysis-psyykkis-sosiaalisten muuttujien väliset suhteet – Stressi vaikuttaa sydän- ja verisuonisairauksien syntyyn ja kehittymiseen – Seuraavien tekijöiden väliset kytkennät • Keskushermosto säätelee kokonaisvaltaisesti elintoimintoja ja käyttäytymistä • Sisäerityselimistö säätelee hormonaalisesti elintoimintoja • Immuunijärjestelmä huolehtii puolustusreaktioista sairauden aiheuttajia yms. tekijöitä vastaan Institute of Medicine (2001) 3. Elintavat Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (2/5) • Nautinto- ja huumausaineet sekä eräät käyttäytymistavat – tupakointi – alkoholin kulutus – riittämätön lepo ja uni – riittämätön liikunta – eräät seksuaalikäyttäytymisen muodot – runsasrasvainen ja vähäkuituinen ravinto • Sosioekonominen tila ja terveys • Seuraavien tekijöiden vaikutukset – Sosiaaliset verkostot – Työllisyys/työttömyys – Yksilölliset uskomukset ja käsitykset Institute of Medicine (2001) 3. Elintavat Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (3/5) Hannukkala, M. (2009) Mielen hyvinvoinnin opettajankoulutukset. Peruskoululaisten mielenterveysosaaminen -hanke 2008-2011, Opetusministeriö, Suomen mielenterveysseura. 3. Elintavat Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen terveys ja siihen vaikuttavat tekijät (4/5) Hannukkala, M. (2009) Mielen hyvinvoinnin opettajankoulutukset. Peruskoululaisten mielenterveysosaaminen -hanke 2008-2011, Opetusministeriö, Suomen mielenterveysseura. 3. Elintavat 5/5 Terveyden ulottuvuudet Äänismaa (2007) Tehtävä • Etsi pienryhmäsi jäsenten kanssa aikakauslehdistä elintapoihin liittyviä kuvia. • Laatikaa niiden perusteella runo, joka kuvaa fyysis-psyykkis-sosiaalisen terveyden ulottuvuuksia. Runoja Haiku on japanilainen runomuoto, joka käsittää kolmesta viiteen riviin: Ensimmäisellä rivillä on viisi tavua, Piilosana-runon ensimmäisistä kirjaimista muodostuu jokin kasvin, eläimen tai ilmiön nimi tai jokin viesti. Toisella seitsemän ja Kolmannella jälleen viisi, Neljännellä seitsemän. Usein viimeisellä rivillä on kuusi tavua. Unelma-runossa on jokin viisi riviä: Ensimmäinen alkaa sanalla Uneksin, Toinen sanalla olevani, Kolmas rivi ilmaisee missä, Cinquain-runossa on viisi riviä. Ensimmäisellä rivillä on otsake, jossa on kaksi tavua. Neljäs toiminnan ja Viides miten. Toisella otsakkeen nelitavuinen kuvaus. Kuva-runossa sanat muodostavat kuvan siitä, Kolmannella rivillä on kuusitavuinen toimintakuvaus. Mitä runossa tapahtuu. Neljännellä kahdeksantavuinen tunnekuvaus ja Viimeisellä rivillä kaksitavuinen otsakkeeseen liittyvä sana. Timanttiruno on timantin muotoinen ja Käsittää seitsemän riviä. 3. Lähteet - Hannukkala, M. (2009) Mielen hyvinvoinnin opettajankoulutukset. Peruskoululaisten mielenterveysosaaminen -hanke 2008-2011, Opetusministeriö, Suomen mielenterveysseura. - Mustonen, R. & Salo, A. (2002). Säteily ja solu 2. STUK. - Institute of Medicine (2001). - Äänismaa, P. (2007). 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet ja tehtävät Maailmasuhteiden näkökulma • ihmisen suhde todellisuuteen asettaa haasteita psyykkiselle kehitykselle Oppimistehtävä (Latomaa, 2006.) esim. Martin & Halverson, (1981): the mastery of gender identity: gender identity requires the simple ability to label oneself as a boy or girl and others as a boy, girl, man, or woman. Ihmisenä olemisen näkökulma • ihmisen maailmassa olemisen tapa asettaa haasteita psyykkiselle kehitykselle “elämäntilanteisuuden” haltuunottotehtävä (Latomaa, 2006.) esim. Slaby & Frey, (1975): gender stability is the recognition that gender remains constant over time. Kriisien näkökulma • erilaiset elämän tapahtumat asettavat haasteita psyykkiselle kehitykselle kriisien käsittelytehtävä (Latomaa, 2006.) esim. Slaby & Frey, (1975): gender consistency (about 6 years old): The child now possesses the added knowledge that gender is invariant despite changes in appearance, dress, or activity. Psyykkisten ongelmien ja häiriöiden näkökulma • erilaiset psyykkiset kysymykset asettavat haasteita psyykkiselle kehitykselle psyykkisten kysymysten työstämistehtävä (Latomaa, 2006.) esim. Bandura (1997, 1999): a multiple-self theory The selective engagement and disengagement of self-regulatory mechanisms by the same being predict 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet Käyttäytymisen muutosmallit 1/7 • • • • • • Tiedon ristiriitamalli Terveysuskomusmalli Sosiaalisen oppimisen teoriamalli Järkeilyyn perustuva käyttäytymismalli Yrittämismalli Suojelu-motivaatio -teoria (Festinger,1957 Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan.) 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet Käyttäytymisen muutosmallit 1/7 • • • • • • Tiedon ristiriitamalli Terveysuskomusmalli Sosiaalisen oppimisen teoriamalli Järkeilyyn perustuva käyttäytymismalli Yrittämismalli Suojelu-motivaatio -teoria (Festinger,1957 Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan.) 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet Käyttäytymisen muutosmallit 2/7 Tiedon ristiriita (Kognitiivinen dissonanssi) -malli • Pyrkimys välttää ristiriitaisia kokemuksia johtaa uskomuksen tai mielipiteen muuttamiseen – kehittämällä toimintatapaa selittäviä uusia uskomuksia – muuttamalla uskomuksen tärkeysarvoa (esim. Liikunta ei ole yhtä tärkeää kuin säännöllinen ruokailu.) – puolustelemalla toimintatapaa – jättämällä huomiotta epäedulliset seikat Festinger (1957) Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan. 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet Käyttäytymisen muutosmallit 3/7 Terveysuskomusmalli • Perustuu sosiaalipsykologi Kurt Yksilön Lewinin ajatuksille käsitykset • Ydinajatus: ihmisen käyttäytyminen riippuu siitä, miten hän ymmärtää maailmaa. • Terveysperusteinen käyttäytyminen riippuu siitä, – onko terveysasia uskottava. – onko terveysasiaan liittyvä uhka varteenotettava. – voiko käyttäytymisen muutoksella vähentää uhkaa. • Vaikuttavat tekijät Halu toimia Ikä, sukupuoli, persoonalisuus, sosioEkonomiset seikat, tieto SairausSairaustaipumuksen uhan ymmärtäminen ymmärtäminen Itseluottamus tärkeä – Usko siihen, että itse voi vaikuttaa terveydentilaansa (Rosenstock, 1974, Eggerin ym. 2005, 35 mukaan.) Toimintatekijät: Opiskelu, oireet, mediasta tietoa Ymmärretyt hyödyt ja haitat käyttäytymismuutoksen kannalta Halu muuttaa käyttäytymistä 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet Käyttäytymisen muutosmallit 4/7 Sosiaalisen oppimisen teoriamalli • Seuraavat odotukset ja tarkoitukset määräävät käyttäytymistä: – Ympäristötekijät (tekijöiden keskinäiset yhteydet ja syyt ja seuraukset) – Oman toiminnan seuraukset – Itseluottamus ja -kyky • Terveyskäyttäytymisen muutos riippuu uskosta, että – omalla elintavalla voi vaikuttaa terveydentilaan – käyttäytymisen muuttaminen vähentää sairastumisen uhkaa – kykenee omaksumaan uusia käyttäytymismuotoja (Bandura, 1977, Eggerin ym. 2005, 33, 34 mukaan.) 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet Käyttäytymisen muutosmallit 5/7 Järkeilyyn perustuva Käyttäytymisen käyttäytymismalli Seurausten seurausta • Yksilön käyttäytymistä voidaan X koskevat arviointi ennustaa hänen tarkoitustensa uskomukset perusteella, sillä tarkoitus on asennepohjainen aikomus, johon vaikuttavat ystävien, työtovereiden ja sukulaisten Tarkoitukset asenteet (sosiaalinen normisto). • Huom. Yksilön käyttäytymistä ohjaa kuitenkin viime kädessä Muiden toisten yksilöön kohdistama Samoin käyttäytymistä X käyttäytäytykontrolli (Ajzen 1988) koskevat misen uskomukset motivaatio Fisbein & Ajzen (1975) Eggerin ym. 2005, 36-38 mukaan. Asenne Käyttäytyminen Yksilöllinen normi 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet Käyttäytymisen muutosmallit 6/7 Yrittämismalli Yrittämismalli •• Perustuu Perustuu Fishbeinin Fishbeinin malliin malliin •• Yksilölliset Yksilölliset tavoitteet tavoitteet ja ja yritys yritys saavuttaa saavuttaa tavoitteet tavoitteet ovat ovat eri eri asioita. asioita. •• Keskeistä Keskeistä ihmisten ihmisten asennoituminen asennoituminen yrittämiseen, yrittämiseen, menestymiseen menestymiseen ja ja epäonnisepäonnistumisiin tumisiin sekä sekä niiden niiden seurauksiin. seurauksiin. Menestyksen Asennoituminen todenX menestykseen näköisyys Asenne yrittämistä kohtaan EpäAsennoituonnistumisen minen X todenepänäköisyys onnistumiseen Aikaisempien yritysten määrä Yrittämisen aikomus Asenne tekemiseen Äskettäiset yritykset Yritys Sosiaaliset normit 4. Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet Käyttäytymisen muutosmallit 7/7 Suojelu-motivaatioteoria • Alkujaan pelon ja ahdistuksen välttämiseen ja vähentämiseen kehitetty • Ihmiset haluavat puolustautua sekä fyysisiä, psyykkisiä että sosiaalisia uhkia vastaan (Rogers, 1975, 1983). Uhan ymmärtäminen Uhan toteutumistodennäköisyys Uhan arvioiminen Reagoimisen tarpeen ymmärtäminen Selviytymisen arvioiminen Yksilöllinen käsitys reaktiokyvystä Rogers (1975) Eggerin ym. 2005, 39, 40 mukaan. Suojelumotivaatio Käyttäytyminen Roolileikki 5 henk./ryhmä Aihe: Käyttäytymisen muutosmallit 1) Pohjustus- eli perehtymisvaihe - Miettikää yhdessä: * miten henkilö k.o. mallin mukaan toimii ja ratkaisee käyttäytymisongelman. * Millaisia toiveita, arvoja ja asenteita roolihahmoilla on? *Mitkä tapahtumat elämässä ovat johtaneet ratkaisuihin, jotka draaman kuluessa esitätte. 2) Esitys eli toiminnallinen vaihe, johon koko ryhmä osallistuu. 3) Ratkaisuista keskusteleminen yleisön kanssa. 4. Lähteet - Bandura, A. (1997). Self-efficacy: The exercise of control. New York: Freeman. - Bandura, A. (1999). Social cognitive theory of personality. In L. Pervin & O. John (Eds.), Handbook of personality (2nd ed., pp. 154-196). New York: Guilford Press. - Egger, G., Spark, R. & Donovan, R. (2005). Health promotion strategies and methods. 2nd ed. Sydney: McGraw-Hill Australia Pty Ltd. - Latomaa, T. (2006). Lasten ja nuorten psyykkisen kehityksen haasteet 4 op. Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta. - Martin, C. L., & Halverson, C. F. (1981). A schematic processing model of sex typing and stereotyping in children. Child Development, 52, 1119-1134. - Slaby, R. G., & Frey, K. S. (1975). Development of gender constancy and selective attention to same-sex models. Child Development, 46, 849-856. 5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen terveys Ravitsemus Liikunta Lepo ja uni Seksuaalisuus Nautintoaineet, huumeet ja nuoret Maslowin tarvehierarkia 5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen terveys 1/6 • Eliön kokonaisvaltainen tila määrätyllä hetkellä – Kehon kunto – Sairauksien tai/ja epänormaalisuuksien puuttuminen – Hyvinvoinnin tila 5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen terveys 2/6 Sairauksia aiheuttavat tekijät – bakteerit – virukset – myrkylliset aineet – tapaturmat ja onnettomuudet – geneettinen tausta Mustonen & Salo (2002, 36) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen terveys 3/6 • Biologiset, psyykkiset ja sosiaaliset tekijät vaikuttavat terveyteen – Liiallinen stressi – sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet – Palaute- eli feedback-järjestelmät • Keskushermosto tunnistaa ja järjestelee kokemusperäistä tietoa – Psykososiaalisilla tekijöillä, kuten masennusoireilla, itsekontrollilla, omaa pystyvyyttä koskevilla odotuksilla ja sosiaalisella tuella on yhteys ylipainoon. Myös sosio-ekonomisten tekijöiden, kuten koulutustaustan, havaittiin olevan yhteydessä ylipainoisuuteen ja siihen vaikuttaviin psykososiaalisiin tekijöihin. (Psykososiaalisilla tekijöillä on…, 2010) • Sisäeritys- eli umpierityselimistö (endokriininen erityselimistö) säätelee tuottamiensa hormonien välityksellä elintoimintoja • Immuunijärjestelmä huolehtii vastustuskyvystä taudinaiheuttajia vastaan 5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen terveys 4/6 • Spesifiset tekijät – – – – – – Tupakka Alkoholi Riittämätön lepo ja uni Liian vähäinen liikunta Eräät seksuaalisuuden käytänteet (esim. Sadomasokismi) Monityydyttymättömät rasvahapot ja vähäkuituinen ravinto (Institute of Medicine, 2001) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen terveys 5/6 • Epigeneettiset tekijät • solusukupolvesta toiseen periytyviä, geenien toimintaan vaikuttavia säätelytekijöitä, jotka eivät muuta dna:n emäsjärjestystä. • Tyypillinen epigeneettinen vaikutus on geenin dna:n metyloituminen tai sen metylaation purkautuminen. • Metyloituminen: metyyliryhmiksi nimitettyjen hiiliyhdisteiden tarttumista dna:han. • Vahvasti metyloitunut geeni on yleensä sammuksissa, mutta metyyliryhmiä voi myöhemmin irrota dna:sta, jolloin geeni käynnistyy. • Geeniemme käyttäytyminen saattaa siis välittyä jälkeläisille. • Ravinnon lisäksi esimerkiksi yksilön kokema stressi ja elämäntavat voivat johtaa sukupolvelta toiselle siirtyviin epigeneettisen säätelyn muutoksiin. (Dadi, 2006; Nyström, 2013). 5. Elimistön rakenne ja toiminta Fyysinen terveys 6/6 • sosioekonomisten tekijöiden ja terveyden väliset suhteet • Sosiaaliset verkostot •Työllisyys/työttömyys •Yksilölliset uskomukset (Institute of Medicine, 2001) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 1/6 Kuva 1. Ruokaympyrä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2006) Kuva 2. Ruokakolmio. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2006) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 2/6 Rasvaton maito/piimä tai vesi Jälkiruoka tai Ateriaan kuuluu leipä ja pehmeä kasvirasvalevite maitovalmiste välipalana Liha, kala, muna 1/4 tai Kasvikset 1/2 kasvisruoka, jossa palkokasveja/ pähkinöitä/ siemeniä Peruna, riisi, pasta 1/4 (Valtion ravitsemusneuvottelukunta, 2005). 5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 3/6 Alakouluikäisten ylipainon (pituuspaino yli 20 %) yleisyys 2000-luvun vaihteessa STRIP - tutkimuksen aineistoon perustuen (Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia 2005, 2692. 5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 4/6 (Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, 2012) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 5/6 5. Elimistön rakenne ja toiminta Ravitsemus 6/6 5. Elimistön rakenne ja toiminta Liikunta 1/4 (Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, 2012) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Liikunta 2/4 CDC:n (Centers for Disease Control and Prevention) liikuntasuositukset : Aerobista liikuntaa eli kohtuullisesti rasittavaa liikkumista kolmena päivänä viikossa osana 60 minuutin päivittäistä liikkumista Kuva 1. Liikunnan merkitys lasten ja nuorten terveydelle. (Fogelholm, 2005, 166) Luustoa vahvistavaa liikuntaa kolmena päivänä viikossa osana 60 minuutin päivittäistä liikkumista. (CDC, 2008). 5. Elimistön rakenne ja toiminta Liikunta 3/4 Liikuntapiirakka 5. Elimistön rakenne ja toiminta Liikunta 4/4 Lapset Lapsille ja nuorille (6 - 17-vuotiaat) suositellaan: - fyysistä aktiivisuutta vähintään tunti päivässä. * suurin osa kohtalaisesti tai voimakkaasti kuormittavaa aerobista aktiivisuutta. - Osan päivittäisestä fyysisestä aktiivisuudesta tulisi olla voimakkaasti kuormittavaa ainakin kolmena päivänä viikossa. - Ainakin kolmena päivänä viikossa aktiivisuuden tulisi olla lihaksia ja luustoa vahvistavaa. (http://www.health.gov/paguidelines/midcourse/pag-mid-course-report-final.pdf) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Lepo ja uni 1/4 • Levossa elimistö uusintaa energiavarastojaan. •Fyysinen lepotila •Psyykkinen lepotila • Levon muotoja: •Fysiologinen lepotila – kehon rentoutuminen •Sensorinen lepotila – hermoston rentoutuminen (esim. Silmät kiinni) •Emotionaalinen lepotila – tunne-elämän levollisuus •Mentaalinen lepotila – mielen levollisuus Rawfoodexplained, http://www.rawfoodexplained.com/rest-and-sleep/what-is-rest.html 5. Elimistön rakenne ja toiminta Lepo ja uni 2/4 • Syvä perusuni = iltayön syvä univaihe, jossa aivot saavat lepoa. Syvä uni on tärkeä etenkin aivojen otsalohkon toiminnalle. Otsalohko säätelee muun muassa ihmisen ennakointia ja motivaatiota. Syvä perusuni auttaa painamaan mieleen päivällä opittuja tiedollisia asioita. Aamuyöstä perusuni kevenee. • REM-uni = aamuyön vilkeuni; univaihe, jonka aikana silmissä on nopeita liikkeitä ja aivosähkökäyrässä, hengityksessä ja verenkierrossa on voimakkaita vaihteluita. Vilkeuni säätelee muistia, oppimista ja mielialaa. Vilkeuni on tärkeä liikemuistille: vasta opitut liikesarjat painuvat muistiin. • Lyhyt- ja pitkäuniset: Suomessa noin 14 prosenttia aikuisista tulee toimeen korkeintaan 6 tunnin vuorokautisella unella. 13 prosenttia tarvitsee unta vähintään 9 tuntia. Valtaosa aikuisista nukkuu noin 7-8 tuntia. • Unen pituutta säätelevät perityn luontaisen unenpituuden lisäksi myös elintavat ja vuorotyöt. • Unen tarve vaihtelee jonkin verran iän mukaan. Lapset ja vanhukset nukkuvat päiväunia, ja se verottaa heidän yöunensa pituutta. Sen sijaan ikä vaikuttaa syvään uneen: keski-iässä syvän unen osuus alkaa vähetä ja uni kevenee. Kansanterveyslaitos (2007) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Lepo ja uni 3/4 Nukkumaanmenomyöhemminkuinklo23 50 45 40 35 30 8. ja 9. lk pojat 8. ja 9. lk tytöt 1. ja 2. vk pojat 1. ja 2. vk tytöt %25 20 15 10 5 0 2002 Stakes: Kouluterveyskysely 2006 2004 2006 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit 5. Elimistön rakenne ja toiminta Lepo ja uni 4/4 - Koululaisen unen tarve on merkityksellinen, sillä uni - lisää vireisyyttä - edistää oppimista - edistää fyysistä kasvua. - Unen puute heijastuu suoraan fyysiseen terveyteen, sillä jo muutaman tunnin muutos päivittäisessä univajeessa vaikuttaa - aineenvaihduntaan - puolustusjärjestelmään. -Univaje lisää riskiä ajautua helpommin tapaturmiin, sillä vuorokauden valvominen vastaa yhden promillen humalatilaa. -Terveyden kannalta nuori tarvitsee n. 9 tunnin yöunet. Vrt. Eskola, Kannas, Mustajoki & Räsänen (2005, 146–149, 152); Kannas, Tynjälä & Vuori (2004, 145); Liinamo & Tynjälä (1995, 89–90, 93–94) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus: Murrosiän fyysiset muutokset 1/6 Pojan muutokset • lihaksisto vahvistuu • hartiat levenevät • karvoitus lisääntyy kasvoissa, rinnassa, sukuelinten ympärillä ja kainaloissa • äänenmurros madaltaa ääntä • sukuelimet suurenevat • kivekset alkavat tuottaa sukupuolihormoneja • kiveksissä alkaa muodostua siittiöitä, jotka varastoituvat lisäkiveksiin • kiihottavat unet ja siemensyöksyt • kun poika alkaa saada siemensyöksyjä, hän voi siittää lapsen sukupuoliyhteydessä Vuorma & Pitkänen, 2006 Tytön muutokset • lantio levenee, mahdollisia tulevia synnytyksiä varten • rinnat kasvavat • karvoitusta kainaloihin ja ulkoisiin sukupuolielimiin • munasarjoissa kypsyy yksi munasolu joka kuukausi ja kulkeutuu munajohdinta pitkin kohtuun. kohdun limakalvo on muuttunut paksummaksi ja on valmis vastaanottamaan munasolun. Jos siittiö ei hedelmöitä munasolua, kohdun limakalvo ja verta poistuu kuukautisvuotona. Kuukautiset alkavat 10-14 v. • Valkovuoto: pitää emättimen kosteana ja auttaa suojaamaan tulehduksilta. Molemmilla: unen ja ravinnon tarve kasvaa 5. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus: Murrosikä 2/6 – Ajankohta yksilöllinen, tytöillä nuorempana kuin pojilla. – Alkaa, kun aivoissa oleva aivolisäke alkaa tuottaa hormoneja, jotka vaikuttavat sukupuolirauhasiin. Ne puolestaan alkavat kehittyä ja tuottaa sukupuolihormoneja. – Hormonit ovat elimistön muodostamia tehoaineita, jotka vaikuttavat solujen toimintaan. Hormonien ansiosta keho muuttuu ja elimistö saavuttaa sukupuolikypsyyden. Vaikuttaa myös psyykeen! – Nuoruutta ajatellaan usein kuohunnan ja kriisien ajanjaksona: hämmennystä, epävarmuutta ihmissuhteissa, nopeita ihastumisia, pettymyksiä, halua kokea ja oppia, itkua ja naurua – mielialat vaihtelevat, ulkonäkö muuttuu epävarmuus, itsenäistyminen ristiriidat kotona ja koulussa – Sosiaalisuus: kaverisi voivat vaihtua, saatat käyttäytyä ryhmässä eri tavalla kuin tähän asti. Samoin puheenaiheet, yhdessä tekeminen ja ryhmän kokoonpano voi vaihdella. Välillä on kiva olla yksinkin. – Yhtä ainoaa mallia nuoruusiälle ei ole. – Murrosvaihe myös roolissa: ei enää lapsi, ei vielä aikuinen. Vapaudet ja vastuut muuttuvat. Muutoksen vastustaminen ja halu muuttua yhtä aikaa. – Nopean fyysisen kasvun vaihe vie niin paljon energiaa, että henkinen kasvu ei välttämättä ehdi seurata mukana. Vuorma & Pitkänen, 2006 5. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus: kiinnostus ja ihastuminen 3/6 • Ensimmäisiin ihastumisiin ja rakastumisiin liittyy yleensä monenlaista arkuutta ja pelkoa, pettymyksiä ja sydänsurujakin, sillä nuorilla on vain vähän kokemusta ihmissuhteiden hoitamisesta. On helppo ottaa mallia tv-sarjoista ja elokuvista, mutta niiden maailmankuva ei kuitenkaan ole kovin totuudenmukainen. Kaukaiseen kohteeseen ihastuminen on hyvä tapa tutustua omiin tuntemuksiin. Jollekin riittää unelmointi – toinen painiskelee sen kanssa miten lähestyä ihastuksen kohdetta. Jokainen kokee ihastumisen omalla tavallaan. Olo voi tuntua sekavalta ja hämmentyneeltä. Mielen lisäksi keho reagoi tunteisiin. Ihastumiseen ei aina saa vastakaikua. Harva löytää oikean kumppanin ensi yrittämällä! Tunteiden tunnistaminen, käsittely ja ilmaisu on vaikeaa, ja niitä oppii vain harjoittelemalla. (Vuorma & Pitkänen, 2006) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus: seksuaalisuuden vaiheet 4/6 Seksuaalisuuden kolme vaihetta: • Toive kokea seksuaalisuutta. • Seksuaalisuuden heräämisen vaihe. • Seksuaalisen mielihyvän kokeminen. • Jonkin vaiheen häiriö voi johtaa sairastumiseen (Kazdin, A.E., 2000. Encyclopedia of Psychology: 8 Volume Set.) Seksuaalinen orientaatio tarkoittaa miehiin, naisiin tai kumpaankin sukupuoleen kohdistuvaa emotionaalista, romanttista ja/tai seksuaalista kiinnostusta. • Seksuaalisuus on osa identiteettiä. • Seksuaalinen orientaatio vaikuttaa henkilösuhteiden rakentumiseen ja kehittymiseen. – Tyypillisesti seksuaalinen suuntautuneisuus tulee esille lapsuuden keskivaiheilla ja/tai varhaisaikuisuudessa. • Sekä hetero- että homoseksuaalisuus ovat normaaleja seksuaalisuuden muotoja. • Lesbojen, homojen ja biseksuellien kiusaaminen ja eristäminen aiheuttavat tutkimusten mukaan kielteisiä psyykkisiä seurauksia. • Läheisten ja koulun tuki helpottaa terveellistä kehitystä ja auttaa selviämään psyykkisistä kriiseistä. (American Psychological Association, http://www.apa.org/topics/sexuality/index.aspx) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Seksuaalisuus: identiteetti 5/6 Identiteetti tarkoittaa sitä, että on tietoinen siitä kuka on ja mihin kuuluu. Murrosiässä vartalosi ja ajattelusi muutosten sekä ympäristön muuttuneiden odotusten ja paineiden myötä joudut tutustumaan itseesi uudelleen. Identiteetin rakentumisen pohjalla ovat oma lapsuuden minäsi, sisarukset, vanhemmat ja ikäisesi nuoret, kulttuuri jne. tiedon lisääntymistä, mallin ottamista, kokeilua, peilaamista, etsimistä Jokainen nuori kehittyy omanlaiseksi aikuiseksi. Omaa muuttuvaa kehoaan kannattaa tarkastella sellaisella, ilman vertailua muihin. Oma keho on aina paras keho. Sukupuoli-identiteetti: tietoisuus itsestä tyttönä tai poikana Sukupuolirooli: Mitä on olla tyttö/nainen, poika/mies suhteessa vastakkaiseen sukupuoleen - muokkaa kuvaa omasta itsestä, ohjaa valintoja, suuntaa kiinnostusta sekä rakentaa käsityksiä eri asioista Seksuaalinen suuntautuminen tarkoittaa yksilön seksuaalisen kiinnostuksen kohteita, sitä mihin ihastumisen ja rakastumisen tunteet suuntautuvat ja millaisista asioista saa seksuaalista mielihyvää. (hetero-, homo-, bi- ja transseksuaalisuus) Vuorma & Pitkänen, 2006 4. 5. Elimistön Elimistön rakenne rakenne ja ja toiminta toiminta Seksuaalisuus 2/2tasa-arvo 6/6 Seksuaalisuus: Sukupuolinen Sukupuolinen tasa-arvokehitys Suomessa: 1971: homoseksuaalisten tekojen kriminalisointi poistettiin laista (säädetty v. 1894) 1981: homoseksuaalisuus poistettiin tautiluokituksesta 2001: sukupuolinen syrjintä kiellettiin työsopimuslaissa 2002: samasukupuolisten parisuhteiden virallistaminen 2003: transsukupuolisen sukupuolen vahvistaminen lakiin 2007: hedelmöityshoidot naispareille luvallisiksi 2009: perheen sisäinen adoptio mahdolliseksi rekisteröidyille pareille (Seta ry.) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet, huumeet ja nuoret 1/8 Tosihumalaan itsensä vähintään kerran kuukaudessa juovat 12 – 18 vuotiaat osuus-% 50 Poja t ikä osuus-% 50 40 18 40 30 16 30 20 20 10 14 0 1983 1987 1991 1995 1999 (Päihdetilastollinen vuosikirja 2000, Stakes) Tytöt ikä 18 16 14 10 0 1983 1987 1991 1995 1999 5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet, huumeet ja nuoret 2/8 (Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, 2012) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet, huumeet ja nuoret 3/8 Alkoholi ja aivot Pikkuaivot eli cerebellum säätelee liikkeiden koordinaatiota ja vaikuttaa myös jonkin verran oppimiseen. Pitkittäisleikkaus aivoista: alkoholivaurioille herkät aivoalueet Se on hyvin herkkä tiamiinin eli B1-vitamiinin puutokselle. - Alkoholi vähentää tiamiinin pitoisuutta aivoissa ja aiheuttaa pitkäaikaisesti käytettynä esimerkiksi kävelyvaikeuksia. 5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet, huumeet ja nuoret 4/8 Alkoholi ja aivot Aivot elintoimintojen säätelykeskus Alkoholi huumaa aivot ja vaikeuttaa niiden toimintaa heikentäen muistia, keskittymiskykyä, koordinaatiota ja arvostelukykyä Alkoholin käyttö vaikuttaa psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen riippuvuus, masennus, dementia, alkoholismi Kasvuikäisen nuoren aivot vaurioituvat alkoholista aikuista herkemmin. otsalohkot aivojuovio ohimolohkot takaraivolohkot (National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism, of the National Institutes of Health, http://pubs.niaaa.nih.gov/publications/aa63/aa63.htm) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet, huumeet ja nuoret 5/8 Alkoholi ja maksa Maksa mm. korjaa vaurioituneita soluja, varastoi vitamiineja ja mineraaleja sekä puhdistaa verta. Poistaa alkoholia verenkierrosta ja polttaa sen muut toiminnot syrjäytyvät Liika alkoholi tuhoaa maksaa, koska se ei kykene polttamaan suuria määriä kerrallaan. Alkoholi aiheuttaa maksasairauksia maksatulehdus, oireet: keltaisuus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus maksakirroosi, oireet: keltaisuus, ”pömppövatsa”, verenvuototaipumus, tajuntahäiriöt Hepaattinen enkephalopatia voi aiheuttaa - uni-, mieliala- ja persoonallisuushäiriöitä; - ahdistuneisuutta ja masennusta; - keskittymiskyvyn huononemista - liikekoordinaatiovaikeuksia. - koomaa. (National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism, of the National Institutes of Health, http://pubs.niaaa.nih.gov/publications/aa63/aa63.htm) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet, huumeet ja nuoret 6/8 Alkoholi ja maksa Alkoholin vaikutus lapsen ja nuoren elimistöön Alkoholi jakautuu elimistön vesimassaan, joten pienikokoiselle jo pieni määrä on voimakas vaikutukseltaan. Esim. 35-40-kiloisen pullo viiniä voi tappaa. Alkoholi alentaa enemmän verensokeria lapsella kuin aikuisella, jolloin aivojen energiansaanti ja toimintakyky vaarantuvat. Alkoholi on vaarallista kehittyvälle elimistölle. Lapsen maksa ei kykene polttamaan alkoholia lainkaan. 5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet, huumeet ja nuoret 7/8 Aikuisten tupakointi (Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, 2012) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Nautintoaineet, huumeet ja nuoret 8/8 Nuorten tupakointi (www.kommentti.fi/tiedoston_katsominen.php?dok.; Rimpelä, Rainio, Huhtala, Lavikainen, Pere, & Rimpelä, 2007) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Yhteenvetoa käyttäytymisestä 1/4 Maslowin tarvehierarkia • Käyttäytymistä motivoivat hierarkiset tarpeet. • Alemman tason tarpeiden tyydytys mahdollistaa seuraavan tason tarpeiden tyydytyksen. Itsensätoteuttamisen tarve Esteettiset tarpeet: järjestys ja kauneus Kognitiiviset Tarpeet: tieto, ymmärrys Kunnioituksen tarve Tarve tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi, kuulua yhteisöön Turvallisuuden tarve Fysiologiset tarpeet (nälkä, jano jne) Maslow, (1954, 1968) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Yhteenvetoa käyttäytymisestä: Käyttäytymismallien periytyminen 2/4 Käyttäytymismallien periytyminen. Erilaiset perimän ja ympäristön kautta välittyvät säätelymekanismit pyrkivät toisaalta vakauttamaan yksilön kehitystä (staattiset voimat), toisaalta muokkaamaan sitä muuttuvan ympäristön tarpeita vastaaviksi (muuttuvat voimat). (Paunio, 2011) 5. Elimistön rakenne ja toiminta Yhteenvetoa käyttäytymisestä: Emootioiden ja käyttäytymisen säätely 3/4 Liisa KeltikangasJärvinen: temperamentit yle.fi/.../pitaako_ujoudesta_parantua_48517.html 5. Elimistön rakenne ja toiminta Yhteenvetoa käyttäytymisestä: Arvopohja 4/4 Eettiset arvot Biologiset arvot – itseohjautuvuus (ajattelun vapaus, itsenäinen toiminta) – elämä – turvallisuus (sopusointu yksilönä, yhteisön jäsenenä ja luonnon osana) – elämän kunnioitus Ekologiset arvot – empatia muita lajeja, muita ihmisiä ja tulevia sukupolvia kohtaan – terveys – elämän onnistuneisuus Esteettiset arvot – kauneus Tiedolliset arvot – totuus – kasvun rajojen kunnioittaminen – tietäminen – luontoa ja elämän laatua koskevien uhkatekijöiden minimointi Uskonnolliset arvot – halu muuttaa poliittista ja taloudellista toimintaa kestävän kehityksen suuntaan. – pyhyys (Fien, 1993) 5. Elimistön rakenne ja toiminta sekä niiden tutkiminen Seikkailukasvatus (Karppinen, 2002, 169) 5. Elimistön rakenne ja toiminta sekä niiden tutkiminen Tehtävä 1/2 Pohdi: 1) Millaisia seikkailukasvatusaktiviteettien hyviä ja huonoja puolia on seuraavassa videonäytteessä? 2) Miten Maslowin tarvehierarkia toteutuu? Esimerkkejä? 3) Miten seikkailu- ja elämyspedagogiikan periaatteet toteutuvat? Esimerkkejä? Kerro näkemyksistäsi koko ryhmälle. Anake Outdoor School: Curriculum, Experience and Students http://www.youtube.com/watch?v=epj6BbySc48 5. Elimistön rakenne ja toiminta sekä niiden tutkiminen Tehtävä 2/2 Liikenneruuhka Tarkoituksena on järjestää aloitusryhmityksestä peilikuva. Puolet ryhmästä on toisella puolella ja puolet toisella puolella kasvot vastakkain, kukin ryhmän jäsen omassa ruudussa. Puolessa välissä on yksi tyhjä ruutu. Kukin saa liikkua kerrallaan joko yhden ruudun eteen, yhden ruudun taakse tai hypätä yhden ruudun yli. Ruutujen viivoihin ei saa koskea. Ruuduilta ei saa myöskään pudota. Ruudut on hyvä piirtää esim. puunrungon tai pitkän penkin päälle, jolloin ohittamisesta tulee haasteellisempi, myös juomakorit käyvät hyvin ruuduista. 5. Lähteet 1/4 - Aira, M. (2005). Elintavat ja sairaudet yleislääkärin kannalta. Helsingin yliopisto. Kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. - American Psychological Association, http://www.apa.org/topics/sexuality/index.aspx Luettu 10.5.2012. - CDC. Centers for Disease Control and Prevention. Physical activity for everyone. How much physical activity do you need? Children. Saatavana html–muodossa: URL: http://www.cdc.gov/physicalactivity/everyone/guidelines/children.html. Luettu 10.5.2012. - Dadi, Y. (2006). Kärsitkö sadan vuoden takaisista oloista? Tiede, 6. http://www.tiede.fi/artikkeli/610/karsitko_sadan_vuoden_takaisista_oloista_ Luettu 19.11.2013. - Eskola, K., Kannas, L., Mustajoki, P. & Räsänen, P. (2005). Virtaa. Uuden sukupolven terveystieto. Jyväskylä: Atena Kustannus. Otavan kirjapaino. - Fien, J. (1993). Education for the environment. Geelong: Deakin University Press. - Finriski (2009). Kansalliset terveystutkimukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. - Fogelholm M. (2005). Lapset ja nuoret, 159–170. Teoksessa: M. Fogelholm & I. Vuori (toim.) Terveysliikunta – Fyysinen aktiivisuus terveyden edistämisessä. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino. - Helakorpi, S., Laitalainen, E. & Uutela, A. (2010). Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Raportti 7/2010. Helsinki 2010. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/ce5ee5c1-6df4-44c2-bcd7-c3b735019570 Luettu 10.5.2012. 5. Lähteet 2/4 - Helakorpi, S., Holstila, A-L., Virtanen, S., & Uutela, A. (2012). Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2011. Terveden- ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 45. Helsinki. - Institute of Medicine, (2001). http://www.iom.edu/CMS/3718.aspx . Luettu 1.4.2007. - Kannas, L., Tynjälä, J. & Vuori, M. (2004). Nuorten liikuntaharrastuneisuuden muutoksia 1986–2002, 113–140. Teoksessa L. Kannas (toim.) Koululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen muutoksessa. WHO–koululaistutkimus 20 vuotta. Julkaisuja 2. Jyväskylän yliopisto: Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Jyväskylä: Domus-Offser. - Kansanterveyslaitos (2007). Unen vaiheet. http://www.ktl.fi/portal/suomi/tietoa_terveydesta/elintavat/uni/unella_on_monta_vaihetta_j a_tehtavaa/ Luettu 14.8.2007. - Karppinen, S.J.A. (2005). Seikkailullinen vuosi haastavassa luokassa. Etnografinen toimintatutkimus seikkailu- ja elämyspedagogiikasta. Kasvatustieteiden tiedekunta,Kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö, Oulun yliopisto. Väitöskirja. - Kouluterveyskysely (2006). Stakes. - Kurtus, M. (2002). What is physical health? http://www.school-for-champions.com/health/whatis.htm. Luettu 10.5.2012. 5. Lähteet 3/4 - Liinamo, A. & Tynjälä, J. (1995). Kuinka koululaiset nukkuvat? 89–107. Teoksessa L. Kannas (toim.) Koululaisten kokema terveys, hyvinvointi ja kouluviihtyvyys. WHOkoululaistutkimus. Opetushallitus. Helsinki: Hakapaino - Maslow, A. (1954). Motivation and personality. New York: Harper & Row. -Maslow, A. (1968). Towards of psychology of being. New York: Van Nostrand Reinold. - National Institute on Alcohol Abuse and Alcoholism, of the National Institutes of Health, http://pubs.niaaa.nih.gov/publications/aa63/aa63.htm. Luettu 10.5.2012. - Nurmi, J-E., Ahonen, T., Lyytinen, H ., Lyytinen, P., Pulkkinen, L.,&Ruoppila, I., (2006). Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY. - Nyström, M. (2013). Onko epigenetiikasta koulukäyttöön? Biologian ja maantieteen opettajien liitto, BMOL ry., Syyspäivät 16.-17.11.2013. Helsinki. Luento. - Paunio, T. (2011). Olemme samanlaisia, olemme erilaisia. Perimä, ympäristö ja aivojen muovautuvuus yksilöllisen sopeutumisen taustalla. Duodecim,127, 2608–2613. - Physical Activity Guidelines for Americans Midcourse Report Subcommittee of the President’s Council on Fitness, Sports & Nutrition. (2012). Physical Activity Guidelines for Americans Midcourse Report: Strategies to Increase Physical Activity Among Youth. Washington, DC: U.S. Department of Health and Human Services. http://www.health.gov/paguidelines/midcourse/pag-mid-course-report-final.pdf Luettu 13.11.2013. - Psykososiaalisilla tekijöillä on merkittävä vaikutus ylipainoisuuteen. (2010). http://193.167.96.163/fi/A/Suomen-Akatemia/Tama-on-Akatemia/Akatemiantiedotteet/Psykososiaalisilla-tekijoilla-on-merkittava-vaikutus-ylipainoisuuteen/ (Luettu 10.5.2012.) 5. Lähteet 4/4 - Päihdetilastollinen vuosikirja (2000), Stakes - Rawfoodexplained, http://www.rawfoodexplained.com/rest-and-sleep/what-is-rest.html. Luettu 10.5.2012. - Rimpela, A., Rainio, S., Huhtala, H., Lavikainen, H., Pere, L. & Rimpelä, M. (2007). Nuorten terveystapatutkimus 2007. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977–2007. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007, 63. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. - Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Akatemia 2005. Konsensuslausuma. Lihavuus – painavaa asiaa painosta 26.10.2005. http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo95385.pdf . Luettu 5.4.2011. - Terveysliikuntasuositus (2006). UKK Instituutti. http://www.ukkinstituutti.fi/fi/liikuntavinkit/503. Luettu 14.8.2007. - Uni ja lepo. Tuloksia kouluterveyskyselystä (2006). Tiedosta hyvinvointia. Kouluterveyskysely. Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. - Valtion ravitsemusneuvottelukunta (2005/2006). Suomalaiset ravitsemussuositukset – Ravinto ja liikunta tasapainoon. Edita Publishing. http://www.mmm.fi/ravitsemusneuvottelukunta/SuositusFIN.pdf Luettu 14.8.2007. - Vuoden 2004 alkoholin hinnan alennus näkyy työikäisten alkoholinkäytössä, http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2007/nro_3_2007/vu oden_2004_alkoholin_hinnan_alennus_nakyy_tyoikaisten_alkoholinkaytossa/ Luettu 10.5.2012.