Transcript Hyvinvointioppiminen

Hyvinvointioppiminen,
-osaaminen ja -opettaminen
varhaiskasvatuksessa
Katse lapseen -hankkeen seminaari
Laurea/Espoo
Matti Rimpelä
20.4.2012
Miten ymmärrämme ”ihmisen”?
”Ihmistä ei voi löytää
yhden nahan sisältä”
Olennaista suhde toisiin ihmisiin
– vuorovaikutus
– osallisuus yhteisöissä
Esimerkki tulkinnan merkityksestä: Mitä
tarkoittaa
– ”asiakkuus” vs. ”asiakas”
– ”asiakkaana” lapsi vai perhe
13.4.2015
Matti Rimpelä
2
Olemme epäonnistuneet lasten
hyvinvoinnin edistämisessä
• Kiireellisten sijoitusten lisääntyminen
ilmaisee selkeästi 2000-luvun kehitystä
• Lastensuojelun, erityisopetuksen ja
lastenpsykiatrian voimavaroja on lisätty
useilla sadoilla miljoonilla euroilla, mutta
siitä huolimatta kuormitus kasvaa.
• On kysyttävä, ovatko toiminnan perusteet
olleet oikeita?
Häiriöstä hyvinvoinnin rakentamiseen
• Lasten hyvinvoinnin edistämisen
lähtökohtana on paljolti ollut häiriöihin
keskittyvä asiantuntemus.
• Esitän, että sen rinnalle olisi otettava lapsen
hyvinvoinnin yleinen ja ”normaali”
kehittyminen, jolle esitän kahta perustaa:
Kaksi lähtökohtaa yhdistettyinä
1. Ekologinen tulkinta lapsen kasvusta ja
kehityksestä
2. Hyvinvointia ja pahoinvointia opitaan samalla
tavalla kuin lukemista ja laskemista
-> Hyvinvointioppiminen
Lapsi oppii
hyvinvointia ja pahoinvointia
kehitysyhteisöissään!!!
1. Ekologinen tulkinta
Lapsi varttuu samanaikaisesti
useissa rinnakkaisissa kehitysyhteisöissä
Lapsen
• kehitysympäristö (”hyvinvointiekosysteemi”
muodostuu
• kehitysyhteisöistä (olennaista osallisuus, ei
asiakkuus) ja niiden
• kasvatuskumppanuudesta
Kehitysyhteisö vs. palvelut
• Kehitysyhteisössä tärkeintä osallisuus
– Lapsi kokee kuuluvansa yhteisöön
– Hän on sen jäsen
– Yhteisöillä on oma ”kulttuuri”, johon
tutustuminen välttämätön tuen järjestämisessä
• Palveluille ominaista asiakkuus
– Useimmiten virikkeenä häiriö/ongelma
– Osaaminen/asiantuntemus perustuu häiriöön
Lapsi yksinään asiakas vain
poikkeustapauksissa
• Lapsi ei ole asiakas varhaiskasvatuksessa tai
peruskoulussa – vaan yhteisön jäsen
• Alle 12-vuotiaan lapsi voi olla yksin
asiakkaana vain lastensuojelussa, kun
ristiriita vanhempien kanssa siihen pakottaa
• Neuvolassakaan lapsi ei yksilönä asiakas
– Asiakkaana vanhemmat ja lapsi -> lapsiperhe
Tärkeimmät kehitysyhteisöt
•
•
•
•
•
•
•
Perhe
Asuinalue/yhteisö
Varhaiskasvatus/päivähoito
Media
Harrastukset
Peruskoulu
”Katu”
Mitä kysyisin, kun tehtävänä on
arvioida lapsen hyvinvointia?
1. Millaisissa kehitysyhteisöissä hän on
kasvanut ja varttunut?
2. Millaisissa kehitysyhteisöissä hän on
osallisena juuri nyt?
– Millainen kokonaisuus muodostuu, mikä on
vanhempien rooli kasvatuskumppanuudessa?
• Millaisiin kehitysyhteisöihin hän on
todennäköisesti matkalla?
Lapsen hyvinvoinnin asiantuntijat
Kenen tulkinta/arvio ennustaa parhaiten
lapsen hyvinvoinnin tulevaa kehitystä?
• Vanhemmat
• Terveydenhoitaja, lääkäri, perhetyöntekijä
• Lastentarhanopettaja/luokanopettaja
– on lapsen hyvinvoinnin paras yksittäinen arvioija
• Tärkeintä yhdistää monta arvioita
– Vanhemmat, lastentarhanopettaja
– Esim SDQ/Vahvuudet ja vaikeudet mittari 4v ->
Lapsen hyvinvointioppimisen
ydinteemat
1. sosiaalinen osaaminen
(vuorovaikutustaidot),
2. vuorokausirytmit (levon ja kuormituksen
vuorovaikutus, yms.),
3. ruokailu,
4. liikunta,
5. itsehoito,
6. oppimaan oppiminen,
7. elimistön ja mielen viestien tulkinta, sekä
8. oman ja ympäristön hyvinvoinnin arviointi.
2. Hyvinvointioppiminen: Hyvinvointia
ja myös pahoinvointia opitaan
samalla tavalla kuin lukemista, laskemista ja
vieraita kieliä
Kolme ydinkäsitettä
• hyvinvointioppiminen,
• hyvinvointiosaaminen,
• hyvinvointiopettaminen.
Lapsi oppii, perhe ja muut kehitysyhteisöt
oppivat (=”oppivat organisaatiot”)
2.1 Sosiaalinen osaaminen (kompetenssi)
• Vuorovaikutus -> puhuminen -> sosiaalinen
osaaminen
– Varhainen vuorovaikutus
– Yli koko elämänkaaren ulottuva kehitystehtävä
– Mahdollistaa integroitumisen yhteisöihin
• Lapset tarvitsevat tukea ja ohjausta
– Toiset enemmän kuin toiset
• Ongelmakehitys tulisi havaita ja siihen
puuttua mahdollisimman varhain
Nopeasti kasvavaa tutkimustietoa:
Varhaisen vuorovaikutuksen tutkimus laajeni
nopeasti 1990-luvulla
• Vuorovaikutusta opitaan ensimmäisistä
elinpäivistä alkaen
– Kehityksen suuntaa voidaan tunnistaa jo neljän
kuukauden iässä, ehkä aikaisemminkin
– Selkeät portaat oppimisessa
• Toinen tutkimusperinne nuoruudesta
lapsuuteen
– Paljon tutkimusta 5-10 -vuotiaista
• Kasautuvaa tutkimustietoa, mutta edelleen
monia tulkintoja/käsitemäärittelyjä
Mitä sosiaalinen osaaminen on?
Keltikangas-Järvinen: Pienen lapsen sosiaalisuus (WSOY 2012)
”Psykologia erottaa toisistaan
• halun tai tarpeen olla ihmisten kanssa eli
sosiaalisuuden, ja
• kyvyn olla heidän kanssaan eli sosiaalisen
kompetenssin.”
• ”Sosiaalisuus on synnynnäinen temperamenttipiirre;
• sosiaaliset taidot opitaan kokemuksen ja
kasvatuksen kautta” (sivut 49-50)
Pelkistettyä yhteenvetoa
Sosiaalinen osaaminen
(Peritty + opittua)
Sosiaalisuus
Sosiaaliset taidot
(Peritty)
(Kehitysyhteisöissä opittuja
-----------------------------------------------------------------Hyvä käytös
(Määräytyy tilannesidonnaisesti)
Esimerkki tutkimustuloksista, mittarina:
Vahvuudet ja vaikeudet/SDQ:
Sosiaalisuus-ulottuvuuden väittämät:
• Pyrin olemaan ystävällinen muita ihmisiä kohtaan.
Otan muiden tunteet huomioon.
• Jaan mielelläni toisten kanssa tavaroitani (karkkeja,
pelejä, kyniä jne.).
• Haluan auttaa, jos joku on surullinen, pahoilla
mielin tai voi huonosti
• Olen kiltti pienempiäni kohtaan.
• Tarjoudun usein auttamaan muita (vanhempiani,
opettajia, muita lapsia tai nuoria).
(Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551)
Kaksi SDQ:n sosiaalisuusväittämää
Sukupuoli
Ei pidä
paikkaansa
Pitää
Pitää
Yhteensä
osittain
täysin
paikkansa paikkansa
Pyrin olemaan ystäväl- Tyttö
linen muita ihmisiä
Poika
kohtaan. Otan muiden
tunteet huomioon.
1
4
29
45
70 100
51 100
Haluan auttaa, jos joku Tyttö
on surullinen, pahoilla Poika
mielin tai voi huonosti.
3
13
37
61
60 100
26 100
SDQ/Sosiaalisuus: Summapistemäärä
(Helsingin seutu, 7-luokat/13-vuotiaat, syksy 2011, N=8 551)
25
20
25
0-5
8-10
33 % 26 %
16 % 50 %
Pojat
Tytöt
20
15
15
Pojat
10
Tytöt
10
5
5
0
0
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
Suuret sukupuolierot
• Poikien sosiaalinen osaaminen kehittyy
hitaammin kuin tyttöjen
– Erot näkyvät jo 5-6 –vuotiailla
– Vähän tutkimusta nuoremmista
• Sosiaalisen osaamisen hitaampi kehitys voi olla
merkittävä tekijä poikien huonommassa
koulumenestyksessä
• Voitaisiin mitata jo 4-vuotiaana:
– Vahvuudet ja vaikeudet –hyvinvointimittari/SDQ
– Vanhemmat ja lastentarhan henkilöstö arvioivat
Toimintaympäristö reunaehtona
Kulloinenkin sosiaalinen tilanne säätelee
lapsen sosiaalisen osaamisen ilmenemistä
– Sosiaalinen ympäristö asettaa lapsen toiminnalle
reunaehdot, jotka ovat mahdollisia juuri hänelle
tietyssä tilanteessa
– Lapsen asema ryhmässä - maine ja rooli säätelee, millaista käyttäytymistä häneltä
odotetaan/pidetään sopivana:
lapsen sosiaalista osaamista
ohjaava noidankehä
Yhteenvetoa
• Sosiaalisen osaamisen kehitystä voidaan
havainnoida ja ongelmia tunnistaa
varhaislapsuudesta alkaen
• Sosiaalisella osaamisella on voimakas yhteys
oppimistuloksiin/koulumenestykseen
perusopetuksen alusta alkaen
• Tyttöjen sosiaalinen osaaminen kehittyy
keskimäärin paremmaksi kuin poikien jo
varhaislapsuudessa. Sukupuolierot selviä
oppivelvollisuuden alkaessa.
2.2 Vuorokausirytmit
• Lapsi oppii varhain tietyt vuorokausirytmit
– tai ei opi
• Nukkuminen, valveillaolo, ruokailu…
• Toistuvat rutiinit esim.
– hampaiden harjaus
– rahoittuminen/valmistautuminen
nukkumiseen illalla
Ulkoinen pakko puuttuu,
siksi sisäistettävä
• Aikaisemmin ulkoinen maailma pakotti
tiettyihin ajankäytön rytmityksiin
– 1950-luvulla ilta/yövalvomiseen ei virikkeitä
– Aamiainen, päivällinen, illallinen, ei välipaloja
• Nyt maailma auki 24/7
– TV, netti, yms
– ”Koko päiväsyöminen”
– Yöunen jatkuva lyheneminen
2.3 Ruokailu
• Makutottumukset
– Homejuusto 3-vuotiaan herkkua!
• Nälän ja ruokailun vuorottelu
• Kylläisyys
• Ruokailukulttuuri
– Perheen yhteinen aika
• Ruokavaliot
2.4 Liikunta
• Liikunnallinen aktiivisuus rakennettu lapseen
varhain
– Liikunnan tarve pyritään tyydyttämään
ahtaissakin oloissa
• Oman kehon hallinta, koordinaatio, yms.
rakentuvat 1-5 –vuotiaina
– ”Aivojen/hermoston ohjelmointi”
– Suuret erot valmiuksissa ja varhain
• Liikuntaosaamisen puutteita vaikea korjata
myöhemmin
2.5 Itsehoito
• Jokapäiväinen hygienia
– Peseytyminen, hampaiden harjaus, kynnet,
vaatetus…
• Pienet vammat, naarmut, haavat
• Flunssat, yskät,…
• Vakavampien sairauksien vaatima toiminta
– Allergiat
– Astma
– Diabetes
2.6 Oppimaan oppiminen
• Oppimisen oppiminen alkaa
varhaislapsuudessa
– Harjoittelun sisäistäminen
– Kokeilu ja erehdys – oppiminen
epäonnistumisista
– Pettymysten sietäminen
• Lukivaikeudet havaitaan jo 4-vuotiaana
• Matemaattinen osaaminen
2.7. Mielen ja elimistön viestit
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä
Vuorovaikutus + Ravinto
+
+
Kuormitus
+ Lepo
Mielen ja elimistön
tasapainotilaa
kuvaavat viestit
13.4.2015
Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä
Vuorovaikutus
Kuormitus
Ravinto
Lepo
Vanhemmat
Viestit
Vaistomainen
- mieli
korjausliike varhais- elimistö lapsuudessa
13.4.2015
Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen
Vaistomainen reagointi muuttuu tietoiseksi
tulkinnaksi 2-5 vuoden iässä
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/geeniperimä
Vuorovaikutus
Kuormitus
Ravinto
Lepo
Mielen ja elimistön viestit
Lapsen oma tietoisuus:
- havaitseminen
-tulkinta
-sanoittaminen
13.4.2015
Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä
Vuorovaikutus
Kuormitus
Ravinto
Lepo
Mielen ja elimistön
viestit
Tietoisuus
- havaitseminen
-tulkinta
-sanoittaminen
Toiminta
13.4.2015
Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä
Vuorovaikutus
Kuormitus
Ravinto
Lepo
Mielen ja elimistön
viestit
Tietoisuus
- havaitseminen
tulkinta
Toiminta
13.4.2015
Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä
Mielen ja elimistön
viestit
Tietoisuus
- havaitseminen
tulkinta
Toiminta
13.4.2015
Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen
Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö/ geeniperimä
Vuorovaikutus
Kuormitus
Mielialan
muuntelu:
Päihteet,
tupakointi,
piristeet,
lääkkeet
Ravinto
Lepo
Mielen ja elimistön
viestit
Tietoisuus
- havaitseminen
tulkinta
Toiminta
13.4.2015
Matti Rimpelä: Hyvinvointioppiminen
2.8 Oman ja ympäristön
hyvinvoinnin arviointi
• Lapsen omaa tulkintaa hyvinvoinnista
kuunneltava varhaislapsuudesta alkaen
– Oma ja ympäristö
– Havainnointi, tulkinta, sanoittaminen
– Täydentää aikuisten tekemää arviointia
• Oppimisen kriittinen vaihe 5-8. ikävuosina
• Harkitumpi arviointi mahdollista noin 9vuotiaana
Kriittiset vaiheet varhaislapsuudessa
- jatkuu koko elämän
• Lähes kaikissa teemoissa perusta ennen
kouluikää
• Tärkeää tunnistaa oppimisen vaiheet ja osata
arvioida osaamista suhteessa kullekin
ikävaiheelle tunnusomaiseen kehitykseen
• Lasten välinen vaihtelu suurta
• Varhaiskasvatuksen/neuvolan tehtävänä
tukea vanhempia ja lasta
Yhteenvetoa hyvinvointioppimisesta
• Hyvinvoinnin ja oppimisen yhteys voimakas
– Hyvinvointi mahdollistaa oppimisen
– Myönteiset kokemukset oppimisessa vahvistavat
hyvinvointi
• Kouluvalmiuksien arviointi ilman tietoa
lapsen hyvinvointiosaamisesta tuskin antaa
oikeaa kuvaa
Hyvinvointioppiminen, -osaaminen ja opettaminen varhaiskasvatuksen
haasteena
• Lapsen varhaiskehityksen ydintehtäviä on
hyvinvointioppiminen
• Varhaiskasvatuksen päätehtäväksi voitaisiin
harkita lapsen hyvinvointioppimisen
tukemisen -> ”hyvinvointiopettaminen”
– Tavoitteena on perusopetuksen alkaessa riittävä
hyvinvointiosaaminen, joka mahdollistaa
painopisteen siirtymisen perusopetuksen
edellyttämään oppimiseen
Hyvinvoinnista ja oppimisesta monta
arviointia 6-7 -vuotiaana
• Kunnissa ollaan yhdistämässä varhaiskasvatusta,
neuvolatyötä ja alkuopetusta yhteisiin tiloihin
• Neuvolan hyvinvointitietoja siirretään
oppilashuoltoon
• Koulusijoitusten ja tuen näkökulmasta
pedagoginen arviointi helmikuun loppuun
mennessä
• Kouluterveydenhuollon laaja terveystarkastus 1.
vuosiluokalla
• Perusopetuksessa arviointikeskustelu huoltajien
kanssa
Esimerkiksi: Yhteinen oppimisen ja
hyvinvoinnin arviointiprosessi 6-7 - vuotiaille
Olisiko mahdollista yhdistää 6-7 –vuotiaana
tehtävät arvioinnit yhteiseksi prosessiksi?
– Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhteistyönä
pedagoginen arviointi ja hyvinvointiarviointi
yhdessä 6-vuotiaille
• Ydintiedot perusopetuksen oppilashallinto-ohjelmaan
rakenteellisina
– Laaja terveyskasvatus ja arviointikeskustelun
valmistelu/järjestäminen perusopetuksen ja
oppilashuollon yhteistyönä
• Ydintiedot perusopetuksen oppilashallinto-ohjelmaan
rakenteellisina
Kiitoksia mielenkiinnosta!
[email protected]
Lopuksi:
Vanhemmuus
(…ei ole vain ongelmia,
vaan se ennen kaikkea…)
on isän, äidin ja isovanhempien
iloa ja onnea!