Transcript Seppo Niemelä: Grundtvig tänään

x
Grundtvigilainen didaktiikka
Grundtvig tänään ja
kansanopiston erityisluonne
EPO
28. 11. 2011
Seppo Niemelä
x
Jakson sisältö
1. Jokin sana pohjoismaisen kansansivistyksen
taustasta ja ajatusten kantaisistä
2. Grundtvigin keskeisanti: sivistyspedagogiikan
periaatteet ja opettajan ohjeet.
3. Muuta kiinnostavaa ja uudelleenarvioitavaa.
4. Grundtvig ja nykyajan odotukset
Kansansivistyksen synty
1. Keskeiset ideat muotoiltiin valistuksen ja
romantiikan välimaastossa.
2. Grundtvigiin vaikuttivat lisäksi englantilaisen
liberalismin vapausaatteet.
3. Immanuel Kant ja Johann Gottfried Herder
keskeiset taustahahmot.
4. Liittyi kansallisuusaatteen nousuun.
Kant, Herder ja sivistyskäsitys
* Kant: Itsekasvatuksen ja itsensä kehittämisen ajatus; julkinen
järjenkäyttö tienä alaikäisyydestä ja liiasta kuuliaisuudesta.
* Kant: Luova mielikuvitus antoi tiedolle aktiivisen luovuuden
luonteen; toimi aistien ja tiedon kytkentäasema
* Herder: Ihmisen kyky saada aistimusmassasta hahmoja (Bild,
Bildung, Gestalt), käsitteellistää ne ja siirtää kieleen.
* Herder: Ihminen sivistyy omien yksilöllisten potentiaaliensa ja
ympäristön (kulttuurin, kielen) vuorovaikutuksessa.
* Herder: Kehitti kansansivistyksen käsitteen; taustana kansasta
kulttuuriyhteisönä ja sivistyksestä tehdyt uudelleenarviot.
Nikolai Frederik Severin Grundtvig
* 1783 – 1872. Kansallinen korkokuva Tanskassa: runoilija, pappi,
historioitsija, uskonnollinen reformaattori, poliitikko
* Ei itse opettanut kansanopistossa, mutta kasvatusajatuksista tuli
tanskalaisen kansanopiston tunnuspiirteitä
* Kansanopisto kehittää kansallista, yliopisto universaalia
* Teesejä: ”koulu elämää varten”, ”elävä sana”, ”elävä
vuorovaikutus”; ”ihminen ensin – kristitty sitten”; valo
* Vaikutus Suomeen: Askov toimi esikuvana (14 rehtoria)
Grundtvig: ”koulu elämää varten”
* Kansanopisto oli ”latinakoulun vaihtoehto”; latinakoulu oli tehdas,
joka tuotti muistikoneita tiettyä tutkintoa varten
* ”Elämänvalistus” kehittää ihmisen kaikkiin kykyihin pohjautuvaa
luovaa sivistystä; olemassaolon kokemuksen (elämäntunnon)
aktiivinen ja luova ymmärtäminen
* Jos koulutus vain varman leivän, tulojen kartuttamisen tai
ammatillisten erityispyrkimysten väline, hallitsee syvä tietämättömyys,
pimeys ja barbaria (Siljander).
* Kohtaamisen, dialogin, keskustelun ja kielen avulla saadaan aikaan
luova tiedon hankkimisen tilanne (Bergstedt)
Grundtvig: ”elävä sana”
* Kansanopiston perustila oli luentosali, mutta elävä sana oli
luentomuotoista opetusta huomattavasti laajempi idea
* Äidinkielinen puhuttu sana on hengen aito ilmaisuväline, yhteyden
perusta ja yhdysside traditioon; kirjat ”hyviä Ystäviä Taustalla”
* Opetus alkaa kokeneen opettajan puheella, mutta päätyy dialogiin
opettajan ja oppilaiden välillä ja oppilaiden kesken
* Opetus ei saa kahlita oppilaan vapaata kehitystä eikä vapaaehtoista
tiedonetsintää; kasvun ehtona ”hengen vapaus”;
* Elämänvalistus, itsetietoisuuden selkeytyminen ”pimeydestä valoon”
Grundtvig: ”elävä vuorovaikutus”
* Elävä vuorovaikutus on elävän sanan avulla luotava
kasvatustapahtuman toiminnallinen kategoria (Siljander)
* Valistus on diskursiivinen asia; totuus tulee esille totuuksien
kamppailussa (Korsgaard); opetus ei vallankäytön väline
* Aito sivistyssuhde on mahdollinen, jos puhuja ja kuulija ovat
opetussuhteen tasavertaisia osapuolia (Siljander)
* ”Sosiaalinen vuorovaikutus, kokemuksen yhteys” (Siljander)
* Vuorovaikutuksen kehät: opettaja - oppilaat, oppilaat keskenään,
opisto - yhteiskunta, nykyaika - historia
Grundtvigin anti tähän päivään
* Tärkein annettava sivistyspedagoginen; perintö toimii
kansanopistoissa ja on opiston erityislaatua ja vaikutusta
* Muuta mietittävää:
* Ihminen ensin – kristitty sitten
* Opiston toiminnan laadun mittari: iloisen laulun määrä
* Grundtvig ei hyväksynyt kokeita tai tutkintoja (herruuden elementti)
* Hyvinvointiyhteiskunta – hyvinvointivaltio (folkelig);
- kuvaus lähellä sosiaalisen pääoman kuvauksia
* ”Rahvaasta kansaksi” herättämisen ja elävöittämisen avulla
* Kansanääni, suhde hallitsijaan, vapauteen perustuva demokratia
* Kansan ja tanskalaisuuden korostus ”fra top til ta”
V. 2010 laki vapaasta sivistytyöstä
Tarkoitus
- elinikäinen oppiminen toimintaperiaatteena
- yhteiskunnan eheys, tasa-arvo ja aktiivinen kansalaisuus
Tehtävät
- ihmisen monipuolinen kehittyminen, hyvinvointi,
kansanvaltaisuus, moniarvoisuus, kestävä kehitys,
monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
Toiminnassa (pedagogiikassa) korostuu
- omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus
Kansanopiston erityispiirteet
Laki vapaasta sivistystyöstä
Kansanopistot ovat
kokopäiväistä opetusta antavia
sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät
nuorille ja aikuisille
omaehtoisia opintoja,
edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia
sekä kasvattavat heitä
yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä.
Elinikäisen oppimisen toteuttaja
Uutta, mutta vanhaan perustuvaa on elinikäisen oppimisen periaate:
1. persoonallisuuden toteuttaminen (vrt. elämänvalistus)
2. aktiivinen kansalaisuus (vrt. elävä vuorovaikutus)
3. sosiaalinen koheesio ja inkluusio (vrt. kansan opisto)
4. työllistettävyys (vrt. tosiasiallinen vaikutus)
Perustuslaki:
Julkisen vallan on turvattava ... jokaiselle
yhtäläinen mahdollisuus kehittää itseään ...
varattomuuden sitä estämättä.
Grundtvigin kansan uudelleenarvio
* Kansa kulttuurinen (kansankulttuuri), sosiaalinen
(huono-osaiset) ja poliittinen (kansanvalta) kategoria.
- Perustuslaki: ”Valta Suomessa kuuluu kansalle, jota ...”
* Kaksi haastetta:
Integraatio. Monikulttuurisuus
* Ratkaisumahdollisuuksia:
- Ihminen voi kuulua moneen sisäkkäiseen kansaan
(oman maan, EU:n ja maailmankansalaisuus)
- Kansaa yhdistävät enemmän juridis-poliittiset periaatteet (demos)
(perustuslaki) kuin eettis-kulttuuriset sisällöt (etnos).
* Tehtäviä sivistystyölle: kulttuurien kehitys ja niiden vuorovaikutus