Transcript Seppo Niemelä: Omaehtoisuus, osallisuus

X
Grundtvigilainen didaktiikka
Omaehtoisuus,
osallisuus
18.1.2012
FT Seppo Niemelä
x
Vapaa sivistystyö Suomessa
Tarkoitus ja tehtävät uusittiin laissa, joka astui voimaan 2010
Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tarkoitus
- elinikäinen oppiminen toimintaperiaatteena
- yhteiskunnan eheys, tasa-arvo ja aktiivinen kansalaisuus
Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tehtävät
- ihmisen monipuolinen kehittyminen, hyvinvointi,
kansanvaltaisuus, moniarvoisuus, kestävä kehitys,
monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
Toiminnassa (pedagogiikassa) korostuu
- omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus
”Elävä sana” ja ”elävä vuorovaikutus”
* Grundtvigilaisen kansanopiston perustila oli luentosali, mutta
”elävä sana” oli luentomuotoista opetusta laajempi idea
* Opetus alkaa kokeneen opettajan puheella, mutta päätyy
dialogiin opettajan ja oppilaiden välillä ja oppilaiden kesken
* Kohtaamisen, dialogin, keskustelun ja kielen avulla saadaan aikaan
luova tiedon hankkimisen tilanne (Bergstedt)
* Opetus ei saa kahlita oppilaan vapaata kehitystä eikä vapaaehtoista
tiedonetsintää; kasvun ehtona ”hengen vapaus”
* Elämänvalistus, selkeytyvä itsetietoisuus ”pimeydestä valoon”
* Äidinkielinen puhuttu sana on hengen aito ilmaisuväline
Kant ja kansanvalistus
JÄRKI
I
Luova mielikuvitus
I
AISTIHAVAINNOT
----------------------------------------------Luova mielikuvitus toimi aistihavaintojen (empirian)
ja järjen (käsitteiden) ”kytkentäasemana”
Itsekasvatus: yksilöllinen ja julkinen järjenkäyttö
Kansanvalistus: edellytyksiä luovalle mielikuvitukselle
(esim. opintopiirissä toteutuvana vuorovaikutuksena).
Herder ja kansansivistys
KÄSITE, myös TAIDE
I
Besonnenheit
I
AISTIMUSMASSA
----------------------------------------------Besonnenheit on vain ihmiselle mahdollinen hyppy, jolla voi
muodostaa mielikuvia (Bild; Bildung, Gestalt)
Käsitteet voi säilöä kieleen ja siirtää ihmissuvun kokemuksen summana
uusille sukupolville
Herder ja kansansivistys
(yksilön)
(kansan)
potentiaalit - sivistys - kieli ja kulttuuri
-------------------------------------------------------Kulttuurinen perintö opitaan tradition välittämisen
prosessissa, joka itsessään on luova ja
jossa ihmisestä tulee yhteisöjensä (kansansa) jäsen.
Prosessin alussa kasvattaja on tärkeässä asemassa.
Sivistyspedagogian lähtökohdat
Jokainen tekee viime kädessä sivistymisensä itse
omien yksilöllisten potentiaaliensa mukaisesti
(vrt. LLL: personal fulfilment;
everybody can fulfil their potential to the fullest).
Sivistymistä on mahdollista edistää
”kannustein, odotuksin, herättein ja oppimisympäristön
järjestelyin” (Hämäläinen)
ja luomalla
”sellainen toimintatila, jossa yksilö voi työstää ajatteluaan,
arvostuksiaan ja toiminnallisia kompetenssejaan” (Uljens)
Sivistyminen pedagogisena käsitteenä
1) Sivistyvä kasvaa ”omaehtoisesti toimintakykyiseksi subjektiksi
samalla kun hän rakentaa yksilöllistä identiteettiään” (Siljander)
2) Sivistyminen on yksilöllinen, autenttinen, omaehtoinen, uutta
luova, ennakoimaton (nonformaalinen) prosessi, joka painottaa
ihmisen vapautta todellistaa itseään uudella tavalla. On
perimmiltään ajatus uutta luovasta toiminnasta.
3) Sivistys sisältää idean olemassa olevan ylittämisestä;
jokaisen sukupolven on rakennettava oma sivistyksensä.
4) Sivistyminen etenee itsen (persoonallisuuden, potentiaalien) ja
sosiokulttuurisen maailman vuorovaikutuksena ja kehittyy
maailmasta saatujen kokemusten mukana.
Pedagoginen suhde 1
Avainkäsitteet (Michael Uljensin mukaan)
1) perustana ihmisen sivistyskykyisyys
- Bildsamkeit – sivistyksellisyys, sivistyvyys, sivistettävyys
- ”yksilön aktiivinen, tulkitseva ja tarkoituksellinen suhde maailmaan”
2) vastavuoroinen tunnustaminen
- kasvava ja kasvattava tunnustavat toisensa tasa-arvoisina persoonina
- sivistyä voi vain vapaassa, erilaisuuden, kriittisyyden ja luovuuden
sallivassa ilmapiirissä; sivistys vaatii tilaa ja aikaa
- Grundtvig: opettajan on hylättävä kaikki ”herranoikut”
3) itsetoiminnallisuuden sysäys tai vaatimus
- ”die Aufforderung der Selbsttätigkeit” ”provocation to self activity”
Dialogin ennakkoehdot (Williamson)
* Dialogi on kommunikaation erikoismuoto, joka edellyttää yhteisöltä
tiettyä tiedon ja luottamuksen tasoa.
Vrt. sosiaalinen pääoma ja tarvittavat pitkäaikaiset pienyhteisöt.
Osanottajilla tulee olla mm.
* tietoa käsiteltävästä asiasta,
* yhteinen kieli eli yhteinen tapa ymmärtää asioita
* toisten mielipiteen kunnioitus
* argumentoinnin loogiset periaatteet
* valmius muuttaa oma kanta, jos tutkittavat
argumentit antavat siihen oikeutuksen.
* rikastava vuorovaikutus ja siihen kuuluva kohtaamishalu synnyttävät
emotionaalista energiaa: kohtaamista erilaisuuden arvostamisen ja
luovuuden pohjalta (Himanen).
Dialogin prosessiehdot
Osanottajat voivat mm.
* vaikuttaa oppimisen tavoitteisiin ja menetelmiin
* tuntea olevansa varmoja, että heitä arvostetaan ja heidät
otetaan vakavasti; luottamus ohjaajan motiiveihin
* luottaa siihen, että he voivat kysyä ja haastaa toisten
näkemykset ilman nöyryytyksen tai koston pelkoa
* voivat olla avoimia toisilleen ja esittää kysymyksensä ja
näkökantansa; kyky kuunnella ja kommunikoida ryhmässä
* voivat nähdä oppimisensa välittömät seuraukset kykynä
tehdä uusia asioita ja toimia uudella tavalla
* kokevat olevansa toimijoita, jotka kykenevät vaikuttamaan
omaan elämäänsä
* itsensä toteuttaminen ja autenttinen itseys kukoistavat
luovassa yhteistyössä toisten kanssa.
Opettaminen
Sivistyminen
* toimintakäsite
* voi olla formaalinen
* voi olla standardoitu
* prosessikäsite
* nonformaalinen
* yksilöllinen, omaehtoinen
* uusintaa kulttuuria
* toistava, ennustettava
* voi asettaa tavoitteita
* tulokset mitattavia
* uudistaa kulttuuria
* luova, ennustamaton
* voi asettaa odotuksia
* tulokset arvioitavia
* kasvattava
* tulos: oppinut
* voi olla tutkintotavoitteinen
* välityspedagogia
* kasvamaan saattava
* tulos: sivistynyt
* vapaatavoitteinen
* sivistyspedagogia