Lähestymis- välttämis –konflikti eli ns. fatal attraction

download report

Transcript Lähestymis- välttämis –konflikti eli ns. fatal attraction

Motivoiva haastattelu
Ps Tiina Röning/ TAYS/ EVA
21.4.2012
Motivoiva haastattelu
- Ensimmäinen kuvaus: Miller (1983)
- Myöhempi kuvaus: Miller & Rollnick (1991, 2002)
- Vuorovaikutustyyli
- Tasapaino ohjaavuuden ja asiakaskeskeisyyden
välillä
2
13.4.2015
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Yleistä
Kehitetty ”kentällä” päihdeongelmaisten hoidossa esiin
tulleiden ongelmien pohjalta. ”Miksi joku ei motivoidu?”
(Miksi joku motivoituu?)
Kehitetty yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Kuntoutujien
terapeuteille ”opettama” käytännönläheinen malli
Pyritään lisäämään halukkuutta muutoksen suuntaan (vs.
vastustusta, pakkoa tai vastakkainasettelua)
Hyödyllisin niille, joilla ei muutokseen halukkuutta tai
suuri ristiriita muutoksen suhteen
Motivaatiosta
Ihmisen perusmotivaatiot: Autonomia, liittyminen,
mahdollisuus vaikuttaa
Muutoksen edellytys: ”READY-WILLING-ABLE”
1. Valmius - Priorisointi
2. Halu - Muutoksen tärkeys
3. Kyky – Usko muutoksen mahdollisuuteen
Kyllä, mutta….
Tutki motivaation kolmiota!
Halukas, valmis, muttei näe tietä ulos tai usko
onnistumiseen (tupakoijat, prostituoidut)…
Kykenevä muttei halukas.... Tulkitaan usein
ongelman ”kieltäjäksi”. Kuitenkin osa
muutoksen kaarta. Terapeutin fokus ristiriidan
näkyväksi tekemisessä. Onko muutos mistään
näkökulmasta/arvosta asiakkaalle yhtään
tärkeä? Oletko todella siellä missä haluat?
Perusnäkemyksiä
Suora taivuttelu ei yleensä ole tehokas tapa ratkaista
vaikuttimissa ilmeneviä ristiriitoja
Ambivalenssi kuuluu asiaan
Muutosvalmius ei ole luonteenpiirre vaan vuorovaikutuksen
tuote, joka vaihtelee.
Muutoshalukkuus ei yleensä tule esiin ihmisestä
taivuttelemalla häntä muiden näkökannoille. Ihminen
kykenee löytämään sen itse ja itsestään. Tässä
autetaan.
keskustelutyyli on tutkiskeleva, rauhallinen mutta ohjaa
asiakasta aktiivisesti näkemään ja tutkimaan ristiriitoja
vaikuttimissaan.
Ristiriitatyypit
Lähestymis-lähestymis –ongelma eli ns.
karkkikauppa dilemma. Molemmat vaihtoehdot
yhtä houkuttelevia.
Välttämis-välttämis –konflikti eli ns. puun ja
kuoren välissä. Kahdesta kivuliaasta ja pahasta
pitäisi valita vähemmän negatiivisia seurauksia
aiheuttava. (esim. parkkeeraa kauas ja
myöhästy tai parkkeeraa sakkopaikalle)
Ristiriitatyypit
Lähestymis- välttämis –konflikti eli ns. fatal attraction.
Yksi asia herättää sekä pos. että negatiivisia tunteita ja
seuraamuksia. Pitää ihmiset yleensä pitkiä aikoja
lukkiutuneessa tilanteessa. Yleensä lähestytään ja sitten
vältellään (jo-jo). ”En voi elää kanssasi, enkä ilman
sinua.”
Kaksinkertainen lähestymis-välttämis –konflikti.
Ihminen repeytyy kahden yhtä ristiriitaisen vaihtoehdon
väliin. Molemmissa voimakkaat pos ja neg seuraukset.
Kun lähellä A, halutaan B ja taas toisinpäin. Ns vaimo ja
rakastajatar –tilanne.
Taustafilosofia
vastarinta on käyttäytymistä, joka on yleensä seurausta ympäristön
olosuhteista. Se on usein siis reaktio myös ohjaajan käyttäytymiseen
istunnon aikana. Tästä syystä vastarinnasta on turha provosoitua.
Asiakasta kunnioitetaan ja lähestytään empaattisesti.
Suhde perustuu yhteistyöhön ei vastakkainasetteluun (oikeassa-väärässä,
asiantuntija-alkoholisti, auttaja-ongelmanuori)
Muutos tapahtuu parhaiten positiivisen vahvistuksen kautta. Ihmisen
ambivalentti suhtautuminen täytyy käsitellä ja ratkaista ennen kuin
pitkäaikainen muutos on mahdollinen.
Ohjaaja ei määrää, mitä menetelmiä käytetään, vaan kertoo vaihtoehdoista.
Osallistujat ovat lopulta vapaita valitsemaan ja täten myös vastuussa
kehityksestään.
Motivoivassa haastattelussa fokusoidaan asiakkaan pystyvyyden tunteeseen
(able to change). Jos tunne pystyvyydestä puuttuu, nuori turvautuu yleensä
välttämiskäyttäytymiseen suojatakseen itseään tuskalta.
Aikuisen toiminnasta
(terapeutti/ohjaaja)
Ohjaaja/terapeutti vaikuttaa passiiviselta, muttei ole sitä,
vaan hänellä on mielessään koko ajan vahva tarkoitus ja
päämäärä sekä käytössään selkeä strategia ja taidot.
Interventioilla on ajoituksensa.
Aikuinen pyrkii ymmärtämään nuoren tilanteen ja
viitekehyksen reflektiivisen kuuntelun avulla.
Hyväksynnän ja tuen ilmaiseminen on tärkeää
Nuoren valinnanvapaus ja itseohjautuvuus hyväksytään
Aikuinen luopuu pakkomielteestään olla oikeassa ja tietää
paremmin. Ristiriita herättää uteliaisuutta ei
kärsimättömyyttä.
Viisi pääperiaatetta
1. osoita empatiaa
2. auta näkemään ristiriitaa
3. Vältä argumentointia, todistelua
4. Pyörittele vastarintaa
5. Tue itseohjautuvuutta
1. Osoita empatiaa
Empaattinen lämpö ja reflektiivinen kuuntelu. Kysymys
lopulta asiakkaan kokemuksen täsmällisestä
ymmärtämisestä.
Hyväksyntä: Ottaa vastaan tunteet ja näkökulmat
tuomitsematta, arvottamatta ja kritisoimatta
Hyväksyntä ei tarkoita samaa mieltä olemista
Hyväksyntä vapauttaa asiakkaan muutosta varten
Asiakkaan näkökulmat ovat ymmärrettäviä ja valideja
Ambivalenssi on muutoksen luonnollinen osa
Asiakas on jumissa. Vastarinta odotettavaa. (ilman sitä
asiakas olisi jo muuttunut, eikö?)
2. Auta näkemään ristiriitaa
Nuoren on tärkeä huomata (ja kohdata) epämiellyttävä
todellisuus tilanteessaan
Nykytilanteen ja pitkän tähtäimen tavoitteitten ristiriita.
Käyttäytymisen aiheuttamat ongelmat terveydentilassa,
koulu/työmenestyksessä, perhesuhteissa, minäkuvassa
Jokin yksittäinen tapahtuma voi auttaa asiakasta
huomaamaan ristiriidan ja herättää muutoshalun
Ristiriidan tunnetta täytyy vahvistaa sisältä päin, ulkoa
tuleva painostus tai uhka eivät yleensä auta
Tavoitteiden ja nykykäyttäytymisen seurausten
selkiyttäminen
Lopulta asiakas itse määrittelee syyt, joiden vuoksi muutos
on tarpeen
3. Vältä argumentointia ja todistelua
Johtaa usein hyödyttömään väittelyyn aikuisen ja nuoren
välillä. Väittelyä ei vahvisteta.
Konfrontointi tapahtuu vain siksi, että asiakkaan tietoisuus
omista ongelmistaan lisääntyisi, samoin kuin tarve tehdä
niille jotain. (ns. pehmeä konfrontaatio). Asiakkaan
asenteita muokkaavat lopulta parhaiten hänen omat
sanansa.
Suora konfrontaatio saa aikaan vastarintaa ja halua
puolustautua.
Esim Diagnoosileiman antaminen tai huomauttelu
”kieltämisestä”, ”riippuvaisuudesta” tai
”muutosvastarinnasta” ei edesauta muutosta
4. Pyörittele vastarintaa ja vastarinnalla

Hyökkäykseen ei vastata hyökkäyksellä
Mitä tahansa tapahtuukin, se on ohjaajan
kontrollissa
Työskentely ei ole taistelua, ei voittajia, ei
häviäjiä
Nuoren kommentit annetaan hänelle takaisin,
jotta hän voisi saada ne palvelemaan muutosta
Rohkaistaan nuorta itse löytämään omia
ratkaisuja ongelmiin ja määrittelemään uusia
mahdollisia tavoitteita.
5. Tue itseohjautuvuutta ja psytyvyyttä
Vahvista uskoa omiin kykyihin selviytyä muutoksessa ja saavuttaa
muutos.
Jos nuorella itsellään ei ole toivoa oman muutoskykynsä suhteen, hän
ei yleensä yritä mitään ja kaikki terapeuttiset interventiot ovat
alkuunsa turhia (tai ainakin turhauttavia)
Ohjaajan odotukset ovat tärkeitä
Motivoivalla haastattelulla pyritään lisäämään nuoren uskoa itseensä.
Yksilön vastuu: Nuori ei ainoastaan voi, vaan hänen täytyy tehdä
muutos, koska kukaan muu ei voi sitä hänen puolestaan tehdä.
Toisten onnistumiset esimerkkinä
Positiivinen ilmapiiri
Haastattelun perusmenetelmiä
Avoimet kysymykset
Hyväksyvät kommentit
Reflektiivinen kuuntelu (asia + tunne)
Tiivistäminen
Yksinkertainen reflektio
Laajennettu reflektio
Kaksipuolinen reflektio
Keskustelun aiheen vaihtaminen
Vastarinnan myöntäminen ja sen tutkiminen
Kommenttien uudelleenmuotoilu
Muutosstrategioita
Tyypillisen päivän/tilanteen läpikäynti
Muisteleminen ja vertaaminen
Etujen ja haittojen punnitseminen
Muutosprosessin vaiheet (edukaatio)
Arviointipalautteet (esim. AUDIT)
Arvotyöskentely
Ketjuanalyysit, käyttäytymisanalyysit
Tulevaisuuden kuvitteleminen
Päätösten punnitseminen
Muutosten suunnittelu
Pikapäätöksenteko
Strategioiden toimivuuden seuranta
Ansat
1. Kysymys-vastaus –ansa
2. Vastakkain asettelu-kieltäminen
3. Asiantuntija-ansa
4. Leimaamisen ansa
5. Ennenaikaisen fokuksen ansa
6. Syyttämisen ansa
1. Kysymys-vastaus -ansa
Ohjaaja kysyy spesifisti, asiakas vastaa kyllä tai ei
Ohjaaja on aktiivinen kyselykone, nuori passiivinen
Avoimet kysymykset auttavat
Yleinen sääntö, ettei pitäisi kysyä (yli?) kolmea
kysymystä peräkkäin
2. Vastakkainasettelu - kieltäminen
Vaikein ja tärkein ansa vältettäväksi
Tapahtuu niin, että työntekijä toteaa, että asiakkaalla on
”vakava alkoholiongelma” – jonka asiakas kieltää
Mitä enemmän työntekijä esittää omaa kantaansa, sitä
voimakkaammin asiakas puolustaa omaansa
Harva ihminen nauttii siitä, että hänen osoitetaan olevan
väärässä
Reflektiivinen kuuntelu auttaa, samoin asiakkaan
motivointi itse pyörittämään eri ääripäitä ja niiden
mahdollisia merkityksiä
3. Asiantuntija- ansa
Työntekijällä vastaus kaikkiin ongelmiin, asiakas
muuttuu passiivisemmaksi
Ensi vapaa tila tarkastella ristiriitoja ja ongelmia,
asiakkaan omat keinot ja ratkaisut. Neuvot
tärkeitä vasta myöhemmin (tai kysyttäessä)
Oma motivaatio ei synny, jos alusta asti neuvotaan
4.Leimaamisen ansa
Liika diagnoosiin tuijottaminen voi johtaa ansaan
”Olet alkoholisti”
Johtaa nurkassa olemiseen, epämiellyttäviin
tunteisiin, vihamielisyyteen, häpeään ja
aiheuttaa vastustusta
Suosituksena on, että nuorta ei leimata motivoivan
haastattelun aikana
5. Ennenaikaisen fokuksen ansa
Esim. terapeutti käsittelee suoraan
alkoholiongelmaa, kun asiakas haluaisi puhua
ongelmastaan laajemmassa mittakaavassa
Aloittamalla keskustelu asiakkaan esiin tuomista
huolista, vältytään tältä
6. Syyttämisen ansa
Kenen syy ongelma on?
Epäolennaista, hedelmätöntä
Voidaan välttää reflektoimalla ja huomioimalla
asiakkaan murheita
Motivointi
Yleensä ennen interventioiden aloitusta!
Kaikissa vaiheissa
Aina kun tilanne on jumissa
Kun usko hiipuu…
Kun takapakkia tulee
Kun tuntuu, että ei enää vedetä ”yhtä köyttä”
Kiitos
Motivaatiostanne 