Transcript Poliittisen päätöksenteon vaihtoehtoja sekä

Poliittisen päätöksenteon
vaihtoehtoja sekä
sopimusohjausmallin kertausta:
Konsernijaosto, demokratiatyöryhmä 23.4.2012/MT
Poliittisen organisaation malleja ja
vaihtoehtoja
1)
Kuntalain 17 §:n mukaan: Kunnan toimielimiä ovat valtuuston
lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot
sekä toimikunnat.
Perinteinen lautakuntamalli
1)
2)
Lautakunnalla tarkoitetaan toimielintä, joka toimii kunnanhallituksen
alaisena ja hoitaa niitä pysyväisluonteisia tehtäviä, joita valtuusto
kunnan hallinto-organisaatiosta sekä toimivallan jaosta ja tehtävistä
päättäessään on sille antanut. Perinteisellä lautakuntamallilla
tarkoitetaan sektorikohtaista (substanssi) lautakuntamallia.
Valiokuntamalli
1)
Lautakunnat ovat ainoastaan valtuutetuista koostuvia valiokuntia.
Valiokunnilla rooli valtuuston päätösten valmistelussa. Malli korostaa
valtuutettujen roolia kunnan kehittämisessä ja ohjauksessa. Esim.
Kempeleen malli.
2
1)
Ministerimalli
1)
Kaupunginhallituksen jäsenet toimivat myös lautakuntien
puheenjohtajina. Esim. Paltamo malli
HUOM! Edellä esitetyt mallit voivat olla kunnassa käytössä myös
samanaikaisesti. Hallintosäännössä voidaan säätää, että
hallituksen jäsenet/osa jäsenistä ovat lautakuntien
puheenjohtajia ja kaikki lautakuntien jäsenet ovat valtuutettuja.
3
Luottamushenkilöorganisaation perusmallit:
Perinteinen lautakuntamalli
Valiokuntamalli
Ministerimalli
Keskeinen periaate
Korostaa laajaa poliittista
osallistumista toiminnan
perustasolla
Korostaa valtuutettujen
vastuuta ja roolia kunnan
kokonaisjohtamisessa
Korostaa kunnanhallituksen valmistelu- ja
ohjausvastuuta
Organisaationäkemys
Hierarkkisuus
Järjestelmäkeskeisyys
Sektorikohtaisuus
Joustavuus
Tehtäväkeskeisyys
Toiminnan ohjattavuus
Asioiden valmistelu
Laaja-alaisuus
Korostaa viranhaltijoiden
valmistelu- ja esittelytehtävää
On järjestettävissä eri tavoin
Tukee luottamushenkilöiden
osallistumista valmisteluun
Korostaa hallituksen ja
lautakuntien puheenjohtajien roolia
valmistelun ohjaamisessa
Päätöksentekonäkemys
Moniportaisuus
Edellyttää suurta
delegointiastetta
Tehokkuus
Korostaa hallituksen
roolia suhteessa
lautakuntiin
Tehokkuus
Suhde kuntalaisiin
Lautakuntien jäsenet
kuntalaisten edustajina
Valtuutetut kuntalaisten
edustajina
Lautakuntien jäsenet
kuntalaisten edustajia
4
Luottamushenkilöorganisaation perusmallit:
Perinteinen lautakuntamalli
Valiokuntamalli
Ministerimalli
Strategiaohjaus
Hajautettu strategiatehtävä
Korostaa valtuuston roolia
Korostaa hallituksen/
valtuuston roolia
Luottamushenkilörooli
Substanssiasiantuntijuus
korostuu edustuksellisuuden
rinnalla
Korostaa osallistumista
kunnan kokonaiskehittämiseen
Korostaa poliittista
vastuuta edustuksellisuuden rinnalla
Ongelmakohtia
Jäykkyys
Tehottomuus
Poliittisen vastuun
hämärtyminen
Vaikea hallittavuus
Kuormittaa valtuutettuja
Keskittää tehtäviä
Valiokuntien ja hallituksen
välinen työnjako
Kuormittaa hallituksen
jäseninä toimivia lautakuntien puheenjohtajia
Hallituksen sisäiset
ristiriidat
Ristiriidat lautakuntien
puheenjohtajien ja
esittelijöiden välillä
Uudistusnäkökulma
Lautakuntamallissa on mahdollista rikkoa sektorikohtaisuus
Mahdollistaa valtuustotyön uudistamisen ja
valtuutettujen uuden
roolin
Mahdollistaa parlamentarismin kokeilun kunnallisessa päätöksenteossa
5
Luottamushenkilörakenteen
pohdintoja:
• Päätöksenteon tehokkuus;
– Pienet luottamuselimet tehostavat päätösten tekemistä?
– Suuret luottamuselimet hidastavat päätöksentekoa?
– Lautakuntien jäsenmäärien optimikoko Imatran kaupungissa? Tulisiko
lautakuntien jäsenmäärää vähentää 13 jäsenestä 11 jäseneen?
• Ohjauksen muodot;
– Tiivis organisaatiorakenne luo edellytyksiä päätösvallan delegoinnille ja
toiminnan joustavuudelle.
• Osallistumisen laajuus;
– Osallistumispohjan laajentaminen (lautakuntien lukumäärän kasvattaminen)
johtaa hajanaiseen rakenteeseen ja suuriin luottamuselimiin?
– Mikä on lautakuntien lukumäärän optimikoko Imatran kaupungissa? Nykyisin
kolme ns. substanssilautakuntaa omassa organisaatiossa. Tuleeko lukumäärä
pitää ennallaan?
6
Sopimusohjausmallin (Tiltu) toimintatapa:
• Määritelmä: Tilaaja-tuottaja-toimintatavalla
tarkoitetaan julkisten palveluiden
järjestämisen organisoimista siten, että
palvelun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan
toisistaan. Tilaajana toimii julkinen taho,
esimerkiksi kunta (johtosäännöllä päätösvalta
delegoitu esim. lautakunnalle). Tuottaja voi
toimia joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen
organisaatio. Tilaajan ja tuottajan välistä
toimintaa ohjataan sopimuksilla.
7
Sopimusohjaus-/Tilaaja-tuottajamalli:
• Tilaaja-tuottaja –toimintatapa on organisaatioiden sisäinen tai useiden
organisaatioiden välinen ohjausjärjestelmä, jossa palvelujen tilaamisesta
ja tuottamisesta vastaavat erilliset yksiköt ja organisaatiot (=lautakunta
tilaajalautakunta). Erillisenä näistä rooleista nähdään lisäksi
kokonaisuuden omistajan ja rahoittajan roolit (=kaupunginvaltuusto ja –
hallitus).
• Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjataan keskinäisillä sopimuksilla.
Tämä tarkoittaa kunnan sisällä siirtymistä hierarkkisesta määräysvaltaan
perustuvasta ohjauksesta sopimusohjaukseen.
• Tilaajan ja tuottajan on toteutettava kaupungin etua eli niillä on yhteinen
intressi!
• Huomioi! Imatralla ei ole sopimusohjausmallissa tuotannon puolella
suoraa erillistä poliittista edustusta!
8
Sopimusohjaus –mallilla tavoitellaan:
• asiakaslähtöisyyttä (=välittömän
asiakaspalautejärjestelmän kehittäminen tärkeää!)
• paremmin ja nopeammin reagoivaa palvelutuotantoa
(=joustava palvelutuotanto!)
• jatkuvaa tuotekehitystä ja palvelutuotteiden
arviointia
• oman palvelutuotannon johtamisen
liiketoiminnallista otetta
• läpinäkyvyyttä
• poliittisen ohjauksen strategista otetta!
9
Tilaajan (lautakunnat) tehtävät:
•
•
Ydintehtävä: Palvelutarpeen ja sen kehityksen arviointi sekä palvelujen hankinta ja
kilpailuttaminen. Tilaamista johtavat luottamushenkilöt (=lautakunnat).
Luottamushenkilöt määrittelevät mitä palveluita kunnan verotuloilla hankitaan.
Tehtävät:
–
–
–
–
–
–
–
–
–
–
ratkaista palvelukokonaisuudet,
solmia sopimukset tuottajan kanssa,
turvata, että palvelujen käyttäjät saavat määrällisesti ja laadullisesti sopivan palvelun,
laadunvarmistus,
järjestää tuottajien kilpailutus ja valita tuottaja,
valvoa ja seurata tuottajan toimintaa,
vastata arvioinnin kehittämisestä,
vastata viranomaistoiminnan johtamisesta,
palveluiden tarpeen arviointi ja kyky priorisoida,
palveluverkko- ja investointisuunnittelu, vastuu alueen kokonaiskehittämisestä sekä
ennaltaehkäisevän toiminnan ylläpitäminen,
– tilaajan on huolehdittava myös siitä, ettei huomio kiinnity vain toiminnan ohjaajan ja
tuotannon ohjaajan väliseen suhteeseen, vaan palvelujen hankinnassa pitää tarkkailla
myös palvelujen saajan ja palvelujen tarjoajan välistä suhdetta.
10
Tuottajan tehtävät:
•
•
Palvelun tuottaja päättää, miten sovitut palvelut tuotetaan ja siten keskittyy
selkeästi sovittujen palvelujen tuotantoprosessien hallintaan. Tuottaja vastaa
tilatun palvelun laadusta tilaajalle ja tuottajalle.
Tehtävät:
– hankkia palvelun tuottamiseen tarvittavat tuotannontekijät (pääoma, työvoima,
toimitilat),
– vastata tuotannontekijöiden kunnossapidosta ja kehittämisestä,
– laatia tarjouksia ja solmia sopimuksia,
– seurata toiminnan tehokkuutta ja tuotantotaparatkaisujen hyötysuhteita,
– tuotteistaa palvelut ja toimittaa sovitut palvelut tilaajalle,
– laatia oma talousarvio ja käyttösuunnitelma, laskuttaa tilaajaa sopimuksen mukaan
tuottamistaan palveluista sekä vastata sopimuksen ja talousarvion toteutumisesta,
– tuotantoprosessien kuvaaminen, palvelujen tuotteistaminen ja hinnoittelu,
– jatkuva tuotekehittely,
– kustannustehokkuuden hallinta ja laadun järjestelmällinen ylläpitäminen,
– tilausten ”kannattavuus” ja lisätilausten jatkuvuuden turvaaminen,
– informoida tilaajaan tuottajan kompetenssista ja havaitsemistaan uusista
palvelutarpeista/palveluista.
11
Omistajan rooli (kaupunginvaltuusto ja
–hallitus)
• Ohjaa ja johtaa sekä tilaaja- että tuottajapuolta.
• Tuottajalle omistaja asettaa tehokkuus- ja
taloudellisuustavoitteita. Omistajan on kannettava
huolta tuottajan toimintakyvystä ja pyrittävä
myötävaikuttamaan tuotantotoimintaan siten, että
tehokkuusvaatimukset saavutetaan.
• Omistaja ratkaisee myös sellaiset kysymykset, joissa
tilaaja ja tuottaja eivät pääse sopimukseen tai joissa
syntyy epäselvyyksiä.
12
Tilaajan ja tuottajan välinen
ohjaussuhde:
• Menestyksekäs toimintatavan hyödyntäminen
edellyttää, että sopijapuolilla on riittävä
itsenäisyys toiminnassaan.
• Sisäiset sopimukset syntyvät pitkälle
”kumppanuusneuvottelujen” kautta.
• Huomioitava, että viime kädessä vastuun ja
riskit kantaa tilaaja ja tilaajalle suunnattujen
resurssien kautta kaupunginvaltuusto – ja
hallitus omistajan ja rahoittajan rooleissaan.
13
Sopimusohjausmallin haasteita:
• Tilaajatoiminta edellyttää korostunutta poliittista
näkemystä ja vallankäyttöä.
• Tilaajalautakunnan toimintaa ohjaa strategiat,
talous, tilaukset ja sopimukset. Tilaajalautakunnan
toiminnan ei tule kohdistua liiaksi tuotannon
päätösvaltaan kuuluviin asioihin!
• Tilaajan osaaminen oltava riittävällä tasolla.
• Tilaajalautakuntien luottamushenkilökoulutukseen
panostettava.
14
• Lähteet:
– Suomen Kuntaliitto; Kehittyvät tilaajatuottajamallit suomalaisissa kaupungeissa 2010
– FCG-koulutus; Luottamushenkilöorganisaation
uudistaminen 13. – 14.3.2012 (osia
koulutusmateriaalista)
– Mallikuntia; Hämeenlinna, Kempele ym.
15