Transcript Nettopalkkaohje, Lahtomaa

Nettopalkka
Hannu Lahtomaa 21.3.2012
• Nettopalkasta, laskennallisesta
jäännösverosta, veronalaisesta palkasta ja
brutottamisesta
• Uusi ohje?
• Joitakin kotimaisia tilanteita, kun työnantaja
maksaa työntekijän veroja
Nettopalkkajärjestelmät
• Puhdas nettopalkka
– Työntekijä saa sovitun rahamäärän siihen kohdistuvasta
verorasituksesta riippumatta
• Tax equalisation
– Työntekijä saa vastaavan suuruisen rahamäärän, jonka saisi
lähtövaltiossa työskennellessään
• Jos työntekovaltion verotus lievempää kuin asuinvaltiossa -> etu
työnantajalle
• Tax protection
– Työnantaja vastaa verosta siltä osin kuin se ylittää
lähtövaltion verotuksen tason
• Jos työntekovaltion verotus lievempää kuin asuinvaltiossa -> etu
työntekijälle
Hypotax
• Usein yhtiöiden veropolitiikka toteutetaan siten,
että sovitaan nimellinen palkkamäärä
• Nimellisestä palkasta peritään ns. hypovero, joka
määrältään vastaa oletettua lähtövaltion
verotuksen tasoa nimellisestä palkasta
• Jos lähtövaltioon ei ole velvollisuutta toimittaa
ennakonpidätystä, hypovero jää työnantajan
haltuun
– Jonka määrän työnantaja käyttää lähtövaltion ja
työntekovaltion verojen suorittamiseen verojen
erääntyessä
Reconciliation
• Usein verovuoden päättymisen jälkeen
hypoveron määrää oikaistaan todellisten
toteutuneiden tulojen mukaan
– Näyttäisi myös, että reconciliation usein tehdään
vasta sekä lähtövaltion että työntekovaltion
verotuksien valmistumisen jälkeen
– Seurauksena työnantaja tai työntekijä voi olla
velvollinen rahasuoritukseen toiselle osapuolelle
• Hypovero liian suuri -> suoritus työntekijälle
• Hypovero liian pieni -> suoritus työnantajalle
Brutottaminen
• Verohallituksen ohjeen käsitteet
– Veronalainen palkka
• Työnantajan maksaman nettopalkan ja laskennallisen veron
yhteismäärä
– Nettopalkka
• Työnantajan maksama rahapalkka, luontoisedut ja
työnantajan työntekijän puolesta maksamat verot ja muut
maksut - hypoveron määrää ei lasketa nettopalkaksi
– Laskennallinen jäännösvero
• Se vero joka on suoritettava veronalaisen palkan perusteella
Brutottaminen
• Perusyhtälö, jonka on aina toteuduttava
• Nettopalkka + Laskennallinen jäännösvero =
Veronalainen palkka
• Veronalainen palkka - Laskennallinen
jäännösvero= Nettopalkka
Nettopalkka
• Nettopalkkana otetaan huomioon kaikki työnantajan työntekijälle
verovuonna maksamat tai tämän puolesta maksamat suoritukset
(työntekijän elantomenoiksi luettavat erät)
• Vain sellaiset suoritukset, joista menevästä verosta työnantaja vastaa
– Jos työnantaja maksaa suorituksen, josta menevästä verosta
työnantaja ei vastaa, suoritus on veronalaista tuloa, mutta sellaista
erää ei brutoteta
• Vain laskennallinen jäännösvero kohdistetaan ansaintavuoteen
– muut työnantajan maksamat suoritukset otetaan huomioon
kassaperiaatteen mukaan
– Käsitellään vain tapahtuneita maksuja, jolloin niiden suuruutta ei
tarvitse arvioida
• Ulkomaille suoritetun veron kohdistamisvuosi ?
Nettopalkka
• .. Nettopalkkana otetaan huomion…
– Nettona maksettu rahapalkka
– Luontoisedut
– Reconciliation-laskelman perusteella työntekijälle
maksettu lisäpalkka
• Hypovero ollut liian suuri
– Optiot
– Bonukset, lomakorvaukset maksuvuoden nettopalkkaan
– Jos nimellisestä palkasta on hypoveron lisäksi peritty muita
eriä, nämä luetaan palkaksi
• Esim. lähtövaltioon perityt sosiaalivakuutusmaksut
– Näiden maksujen vähennyskelpoisuus ratkaistaan erikseen ja otetaan
huomioon tulosta tehtävänä vähennyksenä - ei nettopalkan alennuksena
Nettopalkka
• Esim. palkkalaskelma
 Palkka
– Hypovero
– FICA
– K401
– Säästökassa
 Maksetaan
55000
13000
500
1500
500
39500
 Nettopalkka on 55000 - 13000 = 42000
Nettopalkka
– Ulkomaille maksetut verot (maksamisvuonna)
• Jos toisella valtiolla on velvollisuus poistaa
kaksinkertainen verotus, huomioon otetaan
kaksinkertaisen verotuksen poistamisen jälkeen
ulkomailla tosiasiallisesti maksettava vero
– Jos Suomen vero ankarampi, ei ulkomailla jää veroa
suoritettavaksi - > ei vaikutusta brutotukseen
– Jos ulkomainen vero on ankarampi kuin Suomen vero ->
ulkomainen maksuunpantu vero lisätään nettopalkkaan ->
veronalainen palkka kasvaa -> Suomen vero kasvaa
– Ulkomainen maksuunpano ei muuttune, koska ulkomailla
maksettu määrän pitäisi jo vastata ”maksimihyvitystä”
Ulkomaille maksetut verot
• Jos Suomella velvollisuus poistaa kaksinkertainen verotus
– Nettopalkkaan lisätään ulkomainen vero ja laskennallisena
verona otetaan huomioon Suomen vero kaksinkertaisen
verotuksen poistamisen jälkeen
» Ulkomaan tulona käsitellään määrä, joka on vähintään
ulkomaantyön osuus nettopalkasta +
Työnantajan ulkomaille maksama vero
– Jos ulkomaisen veron johdosta myönnetään vähennys
ulkomaantulojen kattosäännön perusteella, vähennyksen
vaikutus otettava huomioon laskennallisen jäännösveron
määrässä (vapautusmenetelmä)
Ulkomaille maksetut verot
• Esim. 1 hyvitysmenetelmä (Hki, vv 2011, ei-srk,
kotitalousvähennys 800 verosta)
• lähtötilanne
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Nettopalkka ilman ulkomaan veroa 42000
Laskennallinen jäännösvero ilman ulkomaan veroa 16578,34
Veronalainen palkka ilman ulkomaan veroa 58578,34
Ulkomainen vero 2000
Ulkomailla tehdyn työn osuus nettopalkasta 30/220 = 5727,27
Ulkomaantulon osuus kokonaistulosta min. 5727,27 + 2000,00
Puhtaiden tulojen suhde 7727,27 / 58578,34 - 620
Hyvityksen enimmäismäärä 2210,30
(42000 + 2000) + (16578,34 - 2000,00) = 58578,34
Ulkomaille maksetut verot
• Esim. 1 hyvitysmenetelmä jatkuu…
• Lopputilanne
–
–
–
–
–
–
–
Nettopalkka 42000 + 2000 = 44000
Laskennallinen jäännösvero 16578,34
Veronalainen palkka 58578,34
Ulkomailla tehdyn työn osuus kokonaistulosta 30/220 = 7926,99
Puhtaiden tulojen suhde 7926,99 / 58131,29 - 620
Hyvityksen enimmäismäärä 2284,86
(42000 + 2000) + (16578,34 - 2000) = 58578,34
Ulkomaille maksetut verot
• Esim. 2 hyvitysmenetelmä (Hki, vv 2011, ei-srk,
kotitalousvähennys 800 verosta)
• lähtötilanne
–
–
–
–
–
–
–
–
–
Nettopalkka ilman ulkomaan veroa 42000
Laskennallinen jäännösvero ilman ulkomaan veroa 16578,34
Veronalainen palkka ilman ulkomaan veroa 58578,34
Ulkomainen vero 3000
Ulkomailla tehdyn työn osuus nettopalkasta 30/220 = 5727,27
Ulkomaantulon osuus kokonaistulosta min. 5727,27 + 3000,00
Puhtaiden tulojen suhde 8727,27 / 58578,34 - 620
Hyvityksen enimmäismäärä 2496,33
(42000 + 3000) + (16578,34 - 2496,33) = 59082,01
• Yhtälö ei toteudu ( 59082,01> 58578,34)
Ulkomaille maksetut verot
• Esim. 2 hyvitysmenetelmä jatkuu…
• Lopputilanne
–
–
–
–
–
–
–
Nettopalkka 42000 + 3000 = 45000
Laskennallinen jäännösvero 16931,40
Veronalainen palkka 59418,32
Ulkomailla tehdyn työn osuus kokonaistulosta 8727,27
Puhtaiden tulojen suhde 8727,27 / 59418,32 - 620
Hyvityksen enimmäismäärä 2513,08
(42000 + 3000) + (16931,40 - 2513,08) = 59418,32
Ulkomaille maksetut verot
• Minkä vuoden tuloa
– Pääsääntönä veron maksuvuosi
– Jos Suomi velvollinen poistamaan kaksinkertaisen
verotuksen
• Vero vaikuttaa tulovuoden kaksinkertaisen verotuksen
poistamiseen
• Ja vero vaikuttaa samalla myös tulovuoden
laskennallisen jäännösveron määrään
• Ulkomainen vero tuloutuu samana vuonna kuin tulo,
josta vero on suoritettu
– Aikataulutusongelma -> veronoikaisu
Laskennallinen jäännösvero
• Laskennallisen jäännösveron laskemisessa on
otettava huomioon, mitä
nettopalkkasopimuksessa on sovittu
– Usein komennussopimuksessa ei ole tarkkoja
määräyksiä
• Sopimuksen sisältö määräytyy yhtiön ”politiikan”
mukaan, tai
• Reconciliation-laskelman laativan osapuolen ratkaisulla
– Usein verokonsultti
Laskennallinen jäännösvero
• Verotusta varten laaditun laskelman on
vastattava reconciliation vaiheessa tehtäviä
laskelmia
– Työnantajan tai työntekijän suoritettavaksi tulevan
määrän on vastattava brutotuslaskelmaa
– Suorituksen on myös toteuduttava
Laskennallinen jäännösvero
• Laskennallisen jäännösveron laskemiseen
vaikuttavia seikkoja:
– Tuleeko työntekijän henkilökohtaisista
vähennyksistä johtuva verojen alentuminen
työnantajan hyväksi
– Vastaako työnantaja vain maksamastaan palkasta
aiheutuvista työntekijän veroista
• Tai myös muista tuloista johtuvista veroista
– Esim. työsuhdeoptiot tai pääomatulot
Laskennallinen jäännösvero
• …vaikuttavia seikkoja…
– Vastaako työnantaja palkasta menevästä verosta
• Kuin palkka olisi ainoa tulo
• Kaikista ansiotuloista menevän keskimääräisen
veroprosentin mukaan
• Palkasta menevästä marginaaliverosta
Jäännösvero
• Jäännösvero
– Työnantajan maksamaa jäännösveroa ei lueta
maksuvuoden nettopalkkaan
• Jos verovuoden jäännösvero ei ylitä ao. verovuoden
laskennallista jäännösveroa
• Sama koskee suomalaisen konserniyhtiön maksamaa
jäännösveroa
– Jos työnantaja vastaa muustakin tulosta (kuin
maksamastaan palkasta) johtuvasta verosta tai
muusta syystä maksaa työntekijän jäännösveroa
enemmän kuin laskennallisen jäännösveron määrän
• tältä osin maksu luetaan maksuvuoden nettopalkkaan
Työntekijän työnantajalle maksamat
suoritukset
• Jos työntekijältä peritty hypovero on liian
pieni reconciliation-laskelma osoittaa, että
työntekijän on palautettava osa saamastaan
palkasta työnantajalle
– Tällainen suoritus vähennetään nettopalkan
määrästä sinä vuonna, jolloin palautus maksetaan
• Toisin kuin nettopalkkaohjeessa
Vuosi-ilmoittaminen
• Verohallituksen ohjeen mukaan työnantaja ilmoittaa
vuosi-ilmoituksella veronalaisena palkkana tulon,
joka on brutotettu viran puolesta tehtävillä
vähennyksillä
– Työntekijä palauttaa veroehdotuksen ja korjaa
veronalaisen palkan määrän, jos henkilökohtaiset
vähennykset alentavat työnantajan verovastuuta
• Suorituslaji on 7N
• TyEL ja tyött.vak.maksut eivät ole viran puolesta
vähennyksiä
Vuosi-ilmoittaminen
• Työnantaja ilmoittaa veronalaisena palkkana
määrän, jonka laskennassa ei ole otettu
huomioon henkilökohtaisia vähennyksiä
– On toivottu, että ta. voisi ilmoittaa vuosiilmoituksella ”oikean” veronalaisen palkan
• Veroilmoitus on kuitenkin annettava, koska
henkilökohtaiset vähennykset on ilmoitettava
veroilmoituksella, jotta laskennallinen jäännösvero ja
verotuksessa syntyvä jäännösvero olisivat yhtä suuret
• Sh-maksu myös virheellinen, jollei Suomessa
vakuutettu
Vuosi-ilmoittaminen
• Ei olemassa virallista kannanottoa, mutta
– Työnantajan laskema veronalainen palkka vuosiilmoituksella (ilman henkkoht. vähenn.)
• Olisi myös se määrä, josta työnantajan sotu maksetaan
– Kk- ja vuosi-ilmoitusten koordinointi ?
• Työeläkevakuutusmaksun ja muiden palkan määrän
perustella laskettavien erien peruste ?
Suomalaisen yrityksen maksamat
suoritukset
• Usein nettopalkkatilanteissa työntekijä voi
saada suorituksia myös suomalaiselta
yritykseltä, jossa hän työskentelee
– Tällöin suomalaisen ja ulkomaisen työnantajan
maksamia määriä käsitellään kokonaisuutena, jos
nettopalkkasopimus kattaa molemmilta yrityksiltä
saatavat tulot
• Suomalaisen työnantajan on toimitettava
ennakonpidätys maksamistaan suorituksista
– Paitsi työntekijän puolesta maksamastaan jäännösverosta, jos
määrä ei ylitä laskennallista jäännösveroa
Suomalaisen yrityksen maksamat
suoritukset
• Esim.
suomalainen suomalaise ulkomainen
n
maksaja
maksaja
työnantajan
ilmoitus
luontoisetu
verovuoden rahapalkka
ennakonpidätys
nettorahapalkka
nettopalkka
brutotettava nettopalkka
laskennallinen jäännösvero
maksettava ennakkovero
54187,62 (56187,62 – 2000)
veronalainen palkka vuosiilmoituksella
5000,00
5000,00
2000,00
3000,00
8000,00
k. 40
k. 14
k. 15
0,00
0,00
77000,00
77000,00
85000,00
56187,62
ei vuosiilmoitukselle
10000,00
sl 1/P
ulkomaisen
työnantajan
ilmoitus
ei vuosiilmoitukselle
131187,62
k. 14 sl 7N
Uusi ohje
– Työnantajan maksama ennakkovero/täydennysmaksu
• Nykyisen ohjeen mukaan ennakkovero ja täydennysmaksu luetaan
maksuvuoden nettopalkaksi siltä osin kuin
ennakkovero/täydennysmaksu ylittä laskennallisen jäännösveron
määrän
– Sen vuoden nettopalkkaan, jolloin maksu tapahtuu
• Uudessa ohjeessa tultaneen tästä luopumaan, jos
nettopalkkasopimuksen mukaan veronpalautus kuuluu
työnantajalle
– Jos veronpalautus kuitenkin jää työntekijälle tai ennakkoverolla katetaan
muista tuloista menevää veroa, luetaan maksettu määrä tältä osin
nettopalkaksi veronpalautusvuonna
– Ts. ennakkovero luetaan tuloksi siltä osin kuin työntekijällä ei ole
sopimuksen mukiaan velvollisuutta palauttaa työnantajalle ennakkoveron
sitä osaa, joka ylittää laskennallisen jäännösveron määrän
– Esim. työnantaja vastaa myös muista tuloista menevästä verosta,
jota katetaan ennakkoverolla
Uusi ohje
• Jäännösvero
– Kun uudessa ohjeessa työnantajan maksamaa
ennakkoveroa ei tultane lukeman nettopalkkaan
• työnantajan maksama ennakkovero luetaan verotuksen
toimittamisvuoden nettopalkkaan
– Jos työnantaja sopimuksesta poiketen luopuu oikeudestaan
veronpalautukseen tai muuhun hänelle sopimuksen mukaan
kuuluvaan suoritukseen (ennakko luettu muusta tulosta
menevän veron hyväksi)
» Veronpalautus jää työntekijälle, tai
» Ennakkovero käytetään muista tuloista suoritettavan
veron hyväksi (ei työnantajan vastuulla oleva vero)
Uusi ohje
• Jäännösveron korko
• Uudessa ohjeessa luovuttaneen jäännösveron koron
lukemisesta nettopalkkaan ?
– Kyse on kuitenkin työnantajan maksamasta suorituksesta, jolla
katetaan työntekijän elantomeno (vero-oikeudellisesti työntekijä
on vastuussa veroistaan ja jäännösveron korosta)
– Ei kannusta maksamaan ennakkoveroa
Uusi ohje
• Veronpalautuksen maksaminen työnantajalle
ei vaikuta palautusvuoden nettopalkan
määrään ?
• Palautuskoron maksaminen työnantajalle ei
vaikuta palautusvuoden nettopalkan määrään
?
Kotimaisia tilanteita
• Työskentely suomalaisen työnantajan
palveluksessa ulkomailla ja työnantaja maksaa
ulkomaisen veron
– Nettopalkkasopimus olemassa
– Ad hoc järjestely
Kotimaisia tilanteita
• Turun HAO 16.6.2011
•
•
•
•
Urheilija oli tehnyt urheiluseuran kanssa nettopalkkasopimuksen eli sopimuksen, jolla
urheiluseura takasi urheilijalle tietyn nettopalkan ja sitoutui maksamaan urheilijan palkasta
menevät verot.
Urheiluseura oli vuonna 2006 maksanut urheilijalle huomattavasti suuremman palkan kuin
mitä kyseiseltä vuodelta toimitettavaa verotusta varten oli ilmoitettu ja maksanut myös
urheilijan vuoden 2005 jäännösveroja. Verovirasto oli vuonna 2008 oikaissut urheilijan
verovuodelta 2006 toimitettua verotusta ja määrännyt näillä päätöksillään urheilijan
maksettavaksi lisää veroja. Urheiluseuran maksettua verot vuonna 2008
nettopalkkasopimukseen perustuen urheilijan vuoden 2008 veronalaisiin tuloihin oli lisätty
veroja vastaava määrä.
Hallinto-oikeus totesi, että työnantajan työntekijän puolesta maksama vero on työntekijän
veronalaista palkkatuloa. Tulo katsotaan sen verovuoden tuloksi, jona se on nostettu,
merkitty verovelvollisen tilille tai muutoin saatu vallintaan. Verovuosien 2005 ja 2006 tuloista
maksuunpantujen verojen maksusta kertynyt etu oli katsottava osapuolten sovittua
nettopalkasta sen verovuoden tuloksi, jolta etu on ansaittu. Urheiluseuran urheilijan puolesta
maksamia veroja ei siten voitu lukea urheilijan verovuoden 2008 veronalaiseksi tuloksi.
Hallinto-oikeus poisti edellä mainituilla perusteilla urheilijan vuoden 2008 palkkatuloista
urheiluseuran maksamia veroja vastaavan määrän.