Liikennevalojen vaihejako

Liikennevalosuunnittelu luova vaihe

Kari Sane

Vaihejako

Ydinkysymys – miten ohjataan vasemmalle ?

  Isoissa risteyksissä vasemmalle kääntyvän liikenteen ohjaus on ”10 kertaa turvallisempaa” Kolme vaihtoehtoa:     Täydellinen nuoliohjaus (oma vaihe) Osittainen nuoliohjaus (jälkivihreä, etuvihreä) Suojattu ohjaus (jaettu vaihe) Muista myös vasemmalle kääntymisen kieltäminen (Kehä I syndrooma Vallikalliossa)  Suomessa käytetään olennaisesti enemmän nuoliohjausta Keski-Eurooppaan verrattuna

Vaihejako

Liikennevalojen suunnittelun luova vaihe

    Liikennevalojen yleissuunnittelun työvaihe Turvallisuus >=< Sujuvuus Aina erotellaan ristikkäiset kulkusuunnat  Ristikkäiset ajosuunnat   Jalankulkijat ja suoraan ajavat autot Vihreän nuolen kulkusuuntaa risteävä liikenne Lähtökohta on kaksivaiheohjaus  SEKAVAIHE   Huono vasemmalle kääntyvän liikenteen turvallisuus Hyvä sujuvuus - paitsi vasemmalle kääntyvillä, jos >2 autoa/kierto

Vaihejako

Nuolivaihe vasemmalle

   Nuolivaihe edellyttää omaa kaistaa tai omia kaistoja Käytettävä jos  nopeusrajoitus 60 tai 70 km/h    kääntyviä kaistoja > 1 kääntyvä liikenne > 200 a/h liikenneturvallisuus vaatii Yleensä kannattaa käyttää   pääkaduilla liikenne > 120-150 a/h   yhteenkytketyissä valoissa, jos sopii hyvin aaltoon välityskyky antaa myöten   Huono sujuvuus Hyvä turvallisuus

Vaihejako

Jälkivihreä (yksiaukkoinen)

 Käännytään aluksi vastasuuntaa väistäen ja lopuksi suojattuna  ei edellytä välttämättä omaa kaistaa    sopii käyttöön, jos vain toisessa ajosuunnassa on runsaasti vasemmalle kääntyvää liikennettä (esimerkiksi T-risteykset) edellyttää erityistä ilmaisinsijoittelua (läsnäolopyyntö) hankalaa, jos on paljon liikennettä   Voi olla huono turvallisuus Hyvä sujuvuus

Vaihejako

Jaettu vaihe

 Kääntyminen koko tulosuuntaa ohjaavalla pallo-opastimella   Ei tarvita omaa kaistaa Sopii erityisen hyvin käyttöön jos    vasemmalle kääntyvän liikenteen lisäkaista on ”liian” lyhyt kääntyvän liikenteen ja suoraan ajavan liikenteen määrä samaa suuruusluokkaa (sivusuunnat) ahtaisiin tulosuuntiin, joissa nuolivaiheiden käyttö on hankalaa   Huono sujuvuus Hyvä turvallisuus

Vasemmalle kääntyvän ohjaus

Yhteenveto

Sekavaihe Vasemmalle kääntyminen nuolivaiheella Jälkivihreä (sekavaihe + nuolivaihe) Jaettu vaihe

Vaihejako

Oikealle kääntyminen nuoliopastimella

3-aukkoinen nuoliopastin on turvallisuustekijä  viivytykset yleensä lisääntyvät   oma kaista välttämätön käyttömahdollisuudet    Loiva kääntyminen Useita kääntymiskaistoja Kääntyvä liikenne hyvin vilkasta 1- ja 2-aukkoinen nuoliopastin on sujuvuustekijä  viivytykset vähenevät  oma kaista suotava   käyttö lisäopastimena Finnish RTOR = Right-Turn-on-Red (after stop)

Esimerkkejä lisäopastimien käytöstä

Lisäopastimet

Yksiaukkoinen etuvihreä

Haagan tori

Huom. Risteyksen vaihajako poikkeaa esimerkistä

Huom.

Vihreää nuolta ei saa sammuttaa punaisen valon aikana

Lisäopastimet

Kaksiaukkoinen jälkivihreä

Huom. Risteyksen vaihajako poikkeaa esimerkistä

Sen sijaan tämä on epäselvää..

Vihreä pallo sallii, mutta keltainen nuoli kieltää ajon oikeaan

Lisäopastimet

Kaksiaukkoinen lisävihreä

Mannerheimintie / Kaivokatu

Huom. Risteyksen vaihajako poikkeaa esimerkistä

Lisävihreän tavoite

on pysäyttää kääntyvä autoliikenne ennen vihreää pallo-opastinta, jonka aikana kääntyvän auton on väistettävä jalankulkua

Oikealle kääntyvän ohjaus

Yhteenveto

Samanaikainen jalankulku Eriaikainen jalankulku Oikealle kääntyvän liikenteen lisävihreä Vapaa oikea

Vaihejako

Suositellut vaihejaot – aloita näistä

Erillisesti toimivat valot

 Pienet risteykset Kannattaako rakentaa valoja?

Tee ympýrä!

 Yleensä  Iso risteys  T-risteys (kaistat ja suojatie vaikuttavat enemmän…)

Vaihejako

Suositellut vaihejaot – aloita näistä

Kytketyt valot

 Yleensä pääkadun suunnalla tarvitaan nuoliopastimet, jotta vihreä aalto saadaan ”oikeaoppiseksi” – ei synny ”etuvihreä”-tilanteita Etuvihreän vaara Luonnollinen jälkivihreä  Sivusuunnat yhdessä vaiheessa (kaistat) ja suojatie samassa vaiheessa (tarvittaessa ennakkovihreä) -> pääkadun vihreän aallon sovitukselle on tilaa -> vihreä aalto onnistuu (jopa molempiin suuntiin)

Vaihejärjestys

Keskeiset periaatteet

Vaihejärjestyksen valinnan tavoite:

   Pullonkaularisteyksissä pienimmät hukka ajat Kytketyiden valojen väliristeyksissä vihreän aallon katkeamattomuus Erillisesti toimivissa valoissa ”ylimääräinen vihreä pääkadulle”

Eri vaihejärjestys eri ajoituksissa…

  Älä käytä ellei siitä ole suurta hyötyä (?) Joukkoliikenne-etuudet tulevat lisäämään ”eri vaihejärjestyksiä”

Vaihejärjestys

Pullonkaularisteykset Vaiheet pyörivät myötäpäivään 16 VIHREÄ 13

4

16 SUOJA-AIKA

7

13

4 7

16 13

4 7

16 13

Hukka aika = 16s (20%) 4 7

Vaiheet pyörivät vastapäivään

Hukka aika = 28 s (35%)

16 sekuntia merkitsee 360 autoa eli noin 2 km jonoa tunnissa

Vaihejärjestys

Pääväylä saa ylimääräisen vihreän Oletus: liikenne länteen (suoraan ja vasemmalle) voimakkaampaa kuin itään Sinisellä merkitylle suunnalle kertyy ylimääräistä vihreää Vaihejärjestys kannattaa valita siten, että tärkeät suunnat tulevat vaihejakson (punainen viiva) loppuun