Transcript Luento 3 - keskuspankkien rooli rahoi

Keskuspankkitoiminta ja rahapolitiikan
toteutus finanssikriisissä
Niko Herrala
Diileri / Markkina-analyytikko
Suomen Pankki
LUT
18.3.2011
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
1
Disclaimer
 Luento edustaa omia mielipiteitä ja näkemyksiä eikä niitä
tule tulkita Suomen Pankin tai EKP:n linjauksiksi
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
2
Sisältö







Suomen Pankki ja EKP
Keskuspankin tavoitteet, inflaatio ja rahamääreet
Keskuspankin tase ja sen käyttö
Rahapolitiikan toimeenpano normaaliaikoina
Finanssikriisi ja markkinalikviditeetti
Rahapolitiikan toimeenpano finanssikriisissä
Fokus EKP:ssä, mutta myös Fedin toimet käydään
pääpiirteissään läpi
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
3
Suomen Pankin kaksi roolia
Suomen rahaviranomainen
Eurojärjestelmän jäsen
Suomen Pankilla on sekä
kotimaisia että
eurojärjestelmään liittyviä
tehtäviä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
4
Suomen Pankki 200v
 Maailman neljänneksi vanhin
keskuspankki
– Perustettu Turussa v. 1811, muuttanut
Helsinkiin v. 1819
 Suomen Pankissa n. 450 työntekijää,
Finanssivalvonnassa n. 210
työntekijää
 Aluekonttorit Tampereella,
Kuopiossa, Oulussa ja Vantaalla
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
5
Suomen Pankin ydintoiminnot
Finanssivalvonta
Rahapolitiikka
(toimii Suomen Pankin
yhteydessä)
Rahoitusvalvonta
Pankkitoiminta
Rahoitusjärjestelmän yleisvalvonta
Rahahuolto
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
6
Pankkitoiminta
Keskeiset tehtävät
 EKP:n rahapolitiikan toteuttaminen Suomessa
 Pankkijärjestelmän maksuvalmiuden turvaaminen
 Pankkien välisten suurten maksujen välittäminen
 Rahoitusvarallisuuden (ml. valuuttavaranto) sijoittaminen
Tavoite
 kilpailukykyiset keskuspankkipalvelut asiakkaille
 rahoitusvarallisuuden sijoittaminen
turvallisesti ja tuottavasti
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
7
Toteuttaa euroalueen yhteistä rahapolitiikkaa
(127 kpl avomarkkinaoperaatioita v. 2010)
Hoitaa Suomen Pankin rahoitusvarallisuutta
(21 mrd. euroa)
Hallinnoi TARGET2-maksujärjestelmää
Suomessa (liki 2000 maksua ja 40 mrd euroa päivässä)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
8
Markkinaoperaatioiden toimisto:
 Toteuttaa rahapoliittisia operaatioita Suomessa toimivien
pankkien kanssa
 Toteuttaa eurojärjestelmän valuuttainterventiot
Suomessa
 Vastaa likviditeettiennusteesta Suomen Pankin osalta
 Hoitaa Suomen Pankin valuuttavarantoon (ml. kulta)
liittyvät valuuttakaupat ja asiakasvaluuttakaupat
 Seuraa ja analysoi rahoitusmarkkinoita
 Osallistuu eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutusta
tukeviin työryhmiin
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
9
Suomen Pankin asema
Valvoo
Nimittää johtokunnan
Pankkivaltuusto
Presidentti
Suomen Pankki
Valitsee
Vuoropuhelu
Hallitus
Eduskunta
Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) ja eurojärjestelmä
Jäsenyys, päätöksenteko, SP yksi omistajista
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
10
Delorsin komiteasta
talous- ja rahaliittoon (EMU)
Viro 2011
Slovakia liittyy euroalueeseen 2009
Kypros ja Malta liittyvät euroalueeseen 2008
Slovenia liittyy euroalueeseen 2007
10 uutta EU-maata 2004
Kreikka liittyy euroalueeseen 2000
Eurosetelit ja -kolikot 2002
Euro syntyy 1999
EKP perustetaan 1998
Maastrichtin sopimus 1991:
Euroopan unioni
Eurooppa-neuvosto perustaa
Delorsin komitean 1988
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
11
Euroopan keskuspankkijärjestelmä
Eurojärjestelmä
Kansalliset keskuspankit
Euroopan keskuspankki EKP
Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti,
Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros,
Luxemburg, Malta, Portugali,
Ranska, Saksa, Slovenia, Slovakia,
Suomi, Viro
Iso-Britannia, Ruotsi, Tanska,
Latvia, Liettua, Puola, Slovakia,
Tšekki, Unkari, Romania ja Bulgaria
Komiteat
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
12
EKP:n periaatteet
Talous- ja rahaliitto (EMU). EKP edustaa rahaliittoa.
 Riippumattomuus
– Riskipuskurit
– Poliittiset tavoitteet eivät saa vaikuttaa
– Poistaa lyhyen tähtäimen optimoinnin
 Tilivelvollisuus
– Julkaisut, puheet, tiedotustilaisuudet
– Raportointivelvollisuus EU-parlamentille
 Avoimuus
– Selkeä tavoite, jonka toteutumista vastaan kansalaiset voivat
mitata EKP:n suoriutumista
– Uskottavuus ankkuroi inflaatio-odotukset
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Pääoma-avain
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
EKP:n neuvosto
 Jokainen pääjohtaja edustaa itseään ja tekee
päätöksiä koko euroalueen edun mukaisesti
 Yksi ääni per jäsen
 23 jäsentä (17 pääjohtajaa, 6 EKP:n johtokunnan
jäsentä)
Määrittelee rahapolitiikan
Ohjauskorot
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Likviditeetti
EKP:n neuvosto
Miguel Fernández
Ordóñez
Jürgen Stark
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
16
FED
 Board of governors (7 jäsentä)
 12 alueellista keskuspankkia (FRB), joista 5 äänestää
vuorollaan
 FRBNY toteuttaa avomarkkinakomitean (FOMC)
päätökset
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Työnjako kansallisten keskuspankkien ja
EKP:n välillä
Hajautettu toimintamalli
• Kansalliset keskuspankit vastaavat mm:
–
–
–
–
Rapo- ja FX-operaatioista
Maksujärjestelmistä ja seteleistä
Tilastoinnista ja kansallisesta talousanalyysistä
Muita toimia, jotka eivät häiritse Eurojärjestelmän
toimintaa. Omalla vastuulla!
• EKP vastaa mm:
– Tiedon konsolidoinnista
– Euroalueen taloudellisesta analyysistä
– Valvoo yli-rajojen maksuliikennettä
• Yhteensä lähes 50 000 työntekijää
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Komiteajärjestelmä
 Nimetyt komiteajäsenet tarjoavat teknistä osaamista
valmisteluun ja päätöksentekoon
 Dokumenttien perusteella johtokunta tekee esityksen
neuvostolle
 Kokouksia, telekonferensseja, kirjallisia menettelyjä
 MOC, MPC, PSSC, RMC etc…
 Työryhmät näiden alla
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Eurojärjestelmän päätöksenteko
EKP:n neuvosto
delegointi
EKP
yhteinen
päätöksenteko
Kansalliset keskuspankit
hajautettu
toimeenpano
Euroalueen
luottolaitokset
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Rahapolitiikan mahdoton kolminaisuus
Kiinteä valuutta
€-alue
Kiina
USA, UK etc
Vapaa pääoman liikkuvuus
Itsenäinen rahapolitiikka
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
EKP:n rahapolitiikkastrategia
• Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi (YKHI)
lähellä 2% keskipitkällä aikavälillä.
• Yleistä talouspolitiikkaa tuetaan
– Vakaata ja kestävää kasvua ja työllisyyttä edistetään
hintavakaustavoitetta vaarantamatta
• Miksi 2%?
– Rahapolitiikan liikkumavara
– Inflaatioerot maiden välillä
• Hintavakaus tukee talouskasvua ja elintason nousua!
–
–
–
–
Hinnoittelun läpinäkyvyys (tehokas resurssiallokaatio)
Ei inflaatioriskipreemiota (alhaisemmat korot)
Ei inflaatioveroa
Ei sattumanvaraista varallisuuden uudelleenjakoa velkojien ja
velallisten välillä
– Sosiaalinen ja taloudellinen vakaus, ostovoima
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
• Lyhyellä aikavälillä rahapolitiikalla mahdollista vaikuttaa
reaalitalouteen. Rajallinen vaikutus hintakehitykseen,
joka riippuu reaalishokeista
• Keskipitkällä aikavälillä voidaan kontrolloida inflaatiota.
Reaalitalous riippuu reaalishokeista (tuottavuus, rakenne
ja talouspolitiikka)
 Keskuspankki ei voi stimuloida reaalitaloutta
rahapolitiikalla systemaattisesti yli potentiaalin ilman
inflaatiota (output gap, tuotantokuilu)
• Tärkeää erottaa hintashokit ja palkkakehitys. 1. ja 2.
kertaluvun efektit
• Rahamäärä- ja hintatasotargetointi vaihtoehtoina
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Rahapolitiikan välitysmekanismi (from overnight
rate to yield curve and beyond)
Päätökset ohjauskoroista ja
rahapoliittinen viestintä
Signalointi
Rahapolitiikan
toteuttaminen, eli
markkinaoperaatiot
Signalointi
Odotukset
Markkinakorot
rahatalous, varallisuushinnat, valuuttakurssit, palkka- ja hinta-asetanta, kysyntä
ja tarjonta hyödyke- ja työmarkkinoilla
Hintakehitys
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
24
Inflaatio-odotukset hyvin ankkuroituneita
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Kaksi pilaria analyysin pohjana
 Monetaarinen
–
–
–
–
Inflaatio on aina monetaarinen ilmiö! (Hume, Friedman)
Laajat aggregaatit M2, M3 määräävät pitkän aikavälin trendin
Vaikuttavat usein viiveellä
4,5% viitearvo M3:n kasvulle
 Taloudellinen
– Kysyntä ja tarjonta ajavat lyhyen aikavälin hintakehitystä
cross-checking rapo-päätös
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Raha
 Arvon mitta, vaihdon väline, omaisuuden muoto
 Fiat ja specie. Nykyisin kaikki rahajärjestelmät fiat
 Lain voimalla legal tender
Valtio, joka hallinnoi omaa valuuttaa voi AINA maksaa
velkansa, mutta millä hinnalla: arvonalentuminen
(inflaatio), valuutan hyljeksintä
 Taseyhteys pitää aina!
– Esim. Yksityisen sektorin+julkisen sektorin+ulkomaiden (current
account) balanssi = 0
 Boom-bust syklit kuitenkin haitallisia taloudelliselle
toimeliaisuudelle
 Maapallo ei velkaannu Marssiin ja raha on aina velkaa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
 Lopulta kaikki maksut selvitetään keskuspankkirahassa,
eli reserveillä tai seteleillä
 Pankkijärjestelmä kuitenkin pienentää bruttomaksuvirtoja
– Liikepankki voi selvittää maksut ”omassa rahassaan”
– Pankkijärjestelmä voi selvittää maksujaan yhteisillä alustoilla
(esim PMJ Suomessa tai STEP2, EURO1)
– Maksut netotetaan ja siirretään nettomääräiset katteet
keskuspankkirahassa (Target2 ja Fedwire) ns. clearing syklit
– Suuret maksut bruttomääräisinä reaaliajassa RTGS (valtaosa
euroista, pieniosa maksuista, 2700 mrd euroa päivässä)
– Maksajan tiliä keskuspankissa veloitetaan ja saajan tiliä
hyvitetään
 Esimerkkejä… lainananto, talletuksen siirtyminen /
maksu ja kattaminen rahamarkkinoilla, arvopaperin
myynti, käteisen nosto
 Maksujärjestelmät systeemisesti kriittisiä!
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Muutamia huomioita rahamääreistä
 Keskuspankki määrää rahaperustan. Luo ja tuhoaa
likviditeettiä omassa valuutassaan
 Muut rahamääreet exogeenisia: riippuvat lainojen
kysynnästä ja tarjonnasta
 Keskuspankki voi vaikuttaa epäsuorasti korkotasolla
 Varantovelvoite ei ole rajoite luotonannolle (lagging)
 Rahamääreiden targetointi mennyttä. Inflaatiotavoite
kaikilla suurilla keskuspankeilla
 Rahakerroin ja rahan kiertonopeus, varallisuushinnat?
 ΔM = ΔYR + ΔP – ΔV quantity theory of exchange
 FRBNY William Dudley: ”All money and banking text
books prior to 2008 are useless”
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Base Money
M2
M2/Base Money
3.5
10
9
3
8
2.5
7
6
2
5
1.5
4
3
1
2
0.5
1
0
0
M3
Base money
M3/Base money
3
14
12
2.5
10
2
8
1.5
6
1
4
0.5
2
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
01/11
07/10
01/10
07/09
01/09
07/08
01/08
07/07
01/07
07/06
01/06
07/05
01/05
07/04
01/04
07/03
01/03
07/02
01/02
07/01
01/01
07/00
0
01/00
0
Likviditeetin määritelmä ei yksiselitteinen
 Market liquidity
– Osto- ja myyntinoteeraukset
– Markkinan syvyys
 Funding liquidity
– Rullaus ja kotiutusriski
 Central Bank liquidity
– Keskuspankkiraha
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Yksinkertaistettu eurojärjestelmän tase
(miljardia euroa)
Vastaavaa (varat)
Vastattavaa (velat)
Rahapoliittiset operaatiot
651
Rahapoliittiset talletukset
120
Valuuttavaranto (ml. kulta)
578
Pankkien keskuspankkitilit
197
Euro rahoitusvarallisuus
405
Setelistö
814
Muut saatavat (netto)
281
Valtioiden talletukset + muut
785
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Valuuttavaranto
 Tuotto (kotimaan valuutta), likvidisyys ja turvallisuus (FX)
 Usein velkainstrumentteja ja osin kultaa
 SP: 11 mrd eurosalkku (+2,3 mrd rahapolitiikan ostoohjelmia), 4 mrd FX (+2 mrd SDR:ää IMF:ltä), 30%
luottoinstrumentteja, 1,7mrd euroa kultaa
 Käyttötarkoitukset:
–
–
–
–
–
”War chest”
IMF-operaatiot
Emergency liquidity assistance
likviditeetin hallinta
Itsenäisen ja uskottavan rahapolitiikan varmistaminen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Valuuttainterventiot
 Kiinteän valuuttakurssin puolustaminen
 Kriisin aikana erityisesti jyrkkiä valuuttakurssiliikkeitä
 Turvasatamavaluutat CHF ja JPY intervenoivat
kehittyvien markkinoiden ohella
 Deflaatioriski ja nollakorot jättävät vain vähän aseita
 Ei ilmaista heikentää valuuttaa. Likviditeetin luominen voi
tulla kalliiksi (esim SNB 19mrd CHF tappioita 2010 ja
vaatimukset tiukemmasta keskuspankin kontrollista)
 Valuuttavarannon tuotto vs kotimainen korkotaso
 Entä Kiina ja inflaatio vs valuuttakurssipolitiikka?
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Seignorage
 Pankit tarvitsevat korollista keskuspankkirahaa
ostaakseen nollakorkoisia seteleitä
 Erotus tuloa keskuspankille  valtiolle
 Vertaa aiempi kalvo inflaatioverosta
 Seteleiden kysyntä varsin joustamatonta koron suhteen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Likviditeettivaje
 Luo liikkumavaraa rahapolitiikan toteutukseen
– Mahdollistaa rahapolitiikan osto-ohjelmat ja/tai operaatioiden
maturiteetin/koon muokkauksen likviditeettivajeen puitteissa
ilman taseen kasvatusta
 Suuret volyymit avomarkkinaoperaatioissa luovat
kuitenkin epävarmuutta huutokauppatuloksien suhteen,
lisäävät vakuustarvetta ja alentavat rahamarkkinaaktiivisuutta
 Tehokkaampi tapa toimia? Vähemmän arvopapereita 
pienempi kustannus pankkisektorille (olettaen nousevan
korkokäyrän ja pidemmän maturiteetin vs operaatiot)
 Helpompi kontrolloida korkoja verrattuna korkoohjaukseen kiristävillä huutokaupoilla?
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Yksinkertaistettu eurojärjestelmän tase:
kehitys kriisisarjan aikana (miljardia euroa)
2500
Lehman
1. 12kk operaatio
2000
muut saatavat
1500
rahapolitiikan operaatiot
1000
500
valuuttavaranto (ml.kulta)
0
6.1.2008
-500
6.7.2008
6.1.2009
6.7.2009
OPO + arvonmuutostili
6.1.2010
6.7.2010
setelistö
-1000
muut velat
varantotalletukset
rapo-talletukset
-1500
-2000
-2500
Lähde: Suomen Pankki/PTMO/Välimäki
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
38
Eurojärjestelmän rahapolitiikan toimeepanokehikko
Rahapolitiikan
1. Vähimmäisvarantojärjestelmä
välineet
Reservivelvoite
2. Avomarkkinaoperaatiot
Perusrahoitusoperaatiot (viikko)
Pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot
(3 kk)
3. Maksuvalmiusjärjestelmä
maksuvalmiusluotot
talletusmahdollisuus
Hienosäätöoperaatiot (o/n-viikko)
4. Epätavanomaiset toimet
CBPP
SMP
ylimääräiset operaatiot
(O/N – 12kk, EUR, USD, CHF)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Yksinkertaistettu eurojärjestelmän tase
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Autonomisten erien ennustaminen
 Määrittelee operaatioiden koon
– Mitoitetaan niin, että pankit voivat täyttää varantovelvoitteensa
tasaisesti pitoperiodin aikana
 Seteleiden ja valtiontalletusten ennustaminen hankalinta,
muutokset varannossa helppoja
 Keskuspankilla sisäpiiritietoa liikkeistä
 Eksplisiittinen ilmaisu mahdollistaa kriittisen tarkastelun
– Onko jakopäätös rapostanssin mukainen?
 Track record ennustamisessa vakauttaa korkoja
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Perusrahoitusoperaatiot
Tärkein avomarkkinaoperaatio
Tehtävät
• Ovat normaalisti kattaneet noin 2/3 keskuspankkirahan
tarjonnasta
• Vaikuttavat lyhyisiin markkinakorkoihin
• Perusrahoitusoperaatioihin sovellettava korko viestii rahapolitiikan
mitoituksesta
Ominaispiirteet
• Säännöllisiä likviditeettiä lisääviä operaatioita
• Suoritetaan viikoittain yhden viikon maturiteetissa
• Toteutetaan käänteisoperaatioina ja ns. vakio-operaatioina
• Toteutetaan vaihtuvakorkoisina ja monikorkoisina huutokauppoina
joihin sovelletaan minimitarjouskorkoa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
42
Pitempiaikaiset operaatiot
Tehtävät
• tarjoavat pitempiaikaista keskuspankkirahoitusta
→ kaikki keskuspankkiraha ei eräänny joka viikko
• Ovat kattaneet normaalisti noin 1/3 keskuspankkirahan
tarjonnasta
• eivät signaloi rahapolitiikan mitoitusta, vaan EKP on koron ottaja
Ominaispiirteet
• säännöllisiä likviditeettiä lisääviä operaatioita
• suoritetaan kuukausittain 3 kk:n maturiteetissa
• toteutetaan käänteisoperaatioina ja ns. vakio-operaatioina
• toteutetaan vaihtuvakorkoisina ja monikorkoisina huutokauppoina
joihin sovelletaan ennalta ilmoitettua jakomäärää
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
43
Hienosäätöoperaatiot
Tehtävät
• Ohjata pankkijärjestelmän likviditeettiä
• Ohjata lyhimpiä rahamarkkinakorkoja
• Tasata yllättävien likviditeettimuutosten vaikutuksia
Ominaispiirteet
• Epäsäännöllisiä
• Likviditeettiä lisääviä TAI kiristäviä
• Toteutetaan käänteisoperaatioina, talletusten keräämisenä
• Toteutetaan pikahuutokauppoina
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
44
Huutokauppamenettelyt: korkokäsitteet
Minimitarjouskorko
EKP:n neuvoston asettama politiikkakorko, mikä on alaraja
vastapuolten jättämille tarjouksille
perusrahoitusoperaatioissa.
Marginaalikorko
Alin hyväksytty korko
Painotettu keskiarvokorko
Hyväksyttyjen korkojen keskiarvo
Maksimikorko
Ylin tarjottu korko
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
45
Avomarkkinaoperaatiot: huutokauppamenettelyt
 Vakiohuutokaupat
– Maksimissaan 24 tuntia huutokauppailmoituksen ja
jakopäätöksen välillä
– Huutokauppailmoitus: T-1, jakopäätös: T, selvitys: T+1
 Pikahuutokaupat
– Maksimissaan 90 minuuttia huutokauppailmoituksen ja
jakopäätöksen välillä
– Selvitys saman päivän aikana
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
46
Avomarkkinaoperaatiot: huutokauppamenettelyt
Käänteisoperaatiot
– Eurojärjestelmä ostaa tai myy vakuuksiksi hyväksytyiksi
luokiteltuja arvopapereita takaisinostosopimuksin tai
suorittaa vakuudellisen luoton, jossa hyväksytyiksi
luokiteltuja arvopapereita käytettään vakuuksina.
– Pääasiallisin instrumentti likviditeettiä lisäävissä
operaatioissa
Kiinteät talletukset
– Vastapuolille tarjotaan mahdollisuus tehdä korollisia
talletuksia
– Pääasiallisin instrumentti likviditeettiä kiristävissä
operaatioissa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
47
Avomarkkinaoperaatiot: huutokauppamenettelyt
 Kiinteäkorkoiset huutokaupat
– Vastapuolet jättävät tarjoukset määrälle, jonka he ovat valmiita lainaamaan
tai tallettamaan EKP:n neuvoton asettamalla kiinteällä korolla
– Perusrahoitusoperaatiot toteutettiin kiinteäkorkoisina tammikuusta 1999
kesäkuuhun 2000
 Vaihtuvakorkoiset huutokaupat
– Vastapuolet jättävät tarjoukset sekä määrälle että korolle, jolla he ovat
valmiita lainaamaan tai tallettamaan
– Kesäkuusta 2000 eurojärjestelmä on toteuttanut perusrahoitusoperaatiot
vaihtuvakorkoisina soveltaen minimitarjouskorkoa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
48
Avomarkkinaoperaatiot: huutokauppamenettelyt
Vaihtuvakorkoisia tekniikoita:
 Monikorkoinen menettely (amerikkalainen
huutokauppa)
– Sovellettu korko on se, jolla tarjottu määrä on jätetty
 Yksikorkoinen menettely (hollantilainen huutokauppa)
– Sovellettu korko on kaikille tarjotuille määrille alin hyväksytty korko, eli
marginaalikorko
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
49
Huutokauppamenettelyt: perusrahoitusoperaatiot
Esimerkki:
Minimitarjouskorko
Jätetyt tarjoukset
4,00 %
Korko % Määrä mrd. Kumulatiivinen
4,26
1
1
4,22
19
20
4,21
20
40
4,20
50
90
4,19
40
130
4,18
80
210
4,17
50
260
4,16
50
310
Jaettu likviditeettimäärä, mrd.
Marginaalikorko
Jakoprosentti marginaalikorolla
Keskiarvokorko
170
4,18 %
50,00 %
4,20 %
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
50
Maksuvalmiusjärjestelmä
 Vastapuolet voivat käyttää maksuvalmiusjärjestelmää
omasta aloitteestaan
 EKP:n neuvosto päättää maksuvalmiusjärjestelmään
sovellettavista koroista
 Tehtävät:
– Lisätä tai vähentää yön yli –likviditeettiä vastapuolten väliaikaisiin
likviditeettitarpeisiin
– Muodostaa käytävä, jonka sisällä yön yli –korko voi liikkua
– Viestiä tarvittaessa rahapolitiikan tilasta
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
51
Maksuvalmiusjärjestelmä
 Maksuvalmiusluotto
– Luottolaitokset voivat käyttää maksuvalmiusluottoa saadakseen yön
yli –lainan kansallisesta keskuspankista
– Vakuudellinen luotto, ei muita määrärajoitteita
 Yötalletus
– Luottolaitos voi tehdä yön yli –talletuksen kansalliseen
keskuspankkiin
– ei määrä rajoitteita
 Päivänsisäinen luotto helpottaa maksuliikennettä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
52
EKP:n politiikkakorot ja eonia
Korkoputki
Perusrahoitusoperaation minimitarjouskorko
Eonia yön yli -korko
Prosenttia
6
5
4
3
2
1
0
1999
2001
2003
2005
2007
2009
Lähde: Euroopan keskuspankki.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
53
Vähimmäisvarantojärjestelmä
• 2% alle 2 vuoden vastuista
• Laajentaa likviditeettivajetta
• Pienentää lyhyiden korkojen volatiilisuutta
− Varantojen pidon keskiarvoistus
• Keskuspankki maksaa korkoa  Ei ole kustannus
pankkijärjestelmälle
• Velvoitteen koolla ei ole juurikaan merkitystä
− Keskiarvoistaa likviditeettishokit
− Voi helpottaa transaktioiden settlausta, mutta päivänsisäinen
luottolimiitti riittäisi
• Voi olla myös vapaaehtoinen (UK) tai 0 (Riksbank)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
54
Normaaliolojen likviditeetinhallinta
• Jälleenrahoitusoperaatiot mitoitetaan siten, että pankit
täyttävät vähimmäisvarantovelvoitteensa
• Pankit haluavat lainata vähintään tämän määrän, koska muutoin
jotkut niistä joutuisivat hakemaan maksuvalmiusluottoa
• Pankit eivät halua enempää keskuspankkirahaa, koska velvoitteen
ylittäville talletuksille ei makseta korkoa ja keskuspankin tarjoaman
talletusmahdollisuuden korko alittaa ohjauskoron
• Reservit eri päivinä substituutteja toisilleen
• Martingale-hypoteesi ohjaa markkinakoron lähelle
ohjauskorkoa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
55
Reservien kysyntä, tarjonta ja korot
Ennen viimeistä päivää
Viimeisenä päivänä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
56
Normaaliaikojen esimerkki:
pitoperiodi 11.7. – 7.8. 2007
Lähde: Papadia & Välimäki, 2011
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
57
Varantovelvoitteen täyttö pitoperiodin sisällä:
keskimääräiset varantotalletukset suhteessa velvoitteisiin ennen kriisiä
115 %
110 %
105 %
100 %
95 %
90 %
85 %
20
15
10
5
0
number of remaining days in a maintenance period
Source: Bank of Finland
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
58
Eonian kehitys pitoperiodin sisällä:
eonia – minimitarjouskorko (keskiarvo ja +/- 2 keskihajontaa)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
59
Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö vähäistä ennen kriisiä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
60
Rahapolitiikan vastapuoliasema
 Oikeus osallistua markkinaoperaatioihin
 Oikeus käyttää maksuvalmiusjärjestelmää
 Suomen Pankin vastapuolen tulee olla
–
–
–
–
sijoittunut Suomeen. Pää- tai haarakonttori (branch)
Vähimmäisvarantojärjestelmän alainen
Vakavarainen ja EU:n harmonisoidun valvonnan alainen
Täyttää toiminnalliset ehdot
 2300 vastapuoliaseman omaavaa luottolaitosta
euroalueella
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
61
Vakuuspolitiikka
 Erittäin ratkaisevassa osassa rahapolitiikkaa
 Vakuuskehikko vaikuttaa merkittävästi omaisuuserien
arvostukseen
 EKP:llä jo ennen kriisiä laaja vakuusmateriaali (ja
vastapuolijoukko)  kuitenkin lisähelpotuksia tehtiin
 Keskuspankki ei ole likviditeettirajoitteinen, joten
optimaalista hyväksyä vakuuksiksi myös epälikvidiä
materiaalia erityisesti likviditeettikriisissä
 Haircutit ja määrärajoitteet oleellinen osa riskienhallintaa
– Ilman näitä Greshamin laki (bad money drives out good)
 Omien katettujen- ja valtion takaamien velkakirjojen
käyttö?
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
62
Vakuuksiksi toimitettujen omaisuuserien
määrä ja suurimmat luottomäärät
2,000
2,000
1,750
1,750
eurojärjestelmälle
1,500
1,500
Total collateral put
tuodut vakuudet
forward
1,250
1,250
ofkeskimääräinen
which: Outstanding
credit
luottomäärä
1,000
1,000
Peak
outstanding
credit
suurin
luottomäärä
750
750
500
500
250
250
-
2004
2005
2006
2007
2008
2009
Lähde: EKP
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
63
Eurojärjestelmän vastapuolipankkien vakuudet
100%
90%
80%
70%
ei-jälkimarkkinakelpoiset omaisuuserät
muut jälkimarkkinakelpoiset paperit
60%
omaisuusvakuudelliset arvopaperit
50%
yritysten joukkolainat
pankkien katetut joukkolainat
40%
pankkien joukkolainat (vakuudettomat)
30%
muut julkisen sektorin joukkolainat
valtion joukkolainat
20%
10%
0%
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010 (1/2 v)
Lähde: EKP
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
64
Fedin avomarkkinaoperaatiot
•
•


Vasta 95 alkaen julkaisi targetin, 94 stanssi
Dual mandate, mutta kohti inflaatiotargetointia
SOMA (System Open Market Account)
Pysyviä ja tilapäisiä transaktioita
– Pysyvillä katetaan trendinomaiset likviditeettimuuttujat (käteisen
kasvu katetaan ostamalla valtion velkakirjoja)
– Tilapäiset repoina (annettaessa) ja reverse repoina
(kuivattaessa)
• Fed ei aiemmin voinut targetoida reservien määrää ja
korkoa. Nyt voi maksaessaan reserveille korkoa
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
• Required reserves pieni. Kontrolloi reservejä siten, että
fed funds asettuu tavoitetasolle
• NBR=RR+ER-BR
• Varantovaatimus ja maksujen selvittäminen tärkeimmät
kysyntätekijät seteleiden ja treasuryn talletusten ohella
• Discount window hyvin stigmatisoitunut, ei tehokas katto
• Vastaavasti lattia tehoton, koska ei makseta GSE:lle
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Keskuspankkien taseiden muutos suhteessa
bruttokansantuotteeseen
Federal Reserve
% bruttokansantuotteesta
EKP
Bank of England
30 %
25 %
20 %
15 %
10 %
5%
0%
05/06
11/06
05/07
11/07
05/08
11/08
05/09
11/09
Lähde: EKP , Bank of England ja Fed, Reuters
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
05/10
11/10
Likviditeettikriisi
 Likviditeettispiraalit
– Pääoma ja vakuusarvorajoitteet  deleverage  likvidoi
omaisuuseriä  arvonalentuminen  pääoma ja
vakuusarvorajoitteet muille etc…
– Markkinarahoitus hankaloituu taseposition epävarmuuden vuoksi
 Likviditeetin tarjoaminen muille loppuu (flight to quality, flight
to liquidity, liquidity hoarding)
– Ehdolliset kassavirrat (margin calls, credit lines, talletuspako)
– FX-likviditeetti, swap-markkina ja money market fund run
– Riski ja Knightian uncertainty kaksi eri asiaa
– Omaisuuserien arvo eroaa fundamenteista
– Lender of last resort: Keskuspankki ei ole likviditeettirajoitteinen.
Voi pysäyttää spiraalin ja mahdollistaa solventtien mutta
epälikvidien pankkien toiminnan jatkuminen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
It´s all about the balance sheet!
 Maturiteettitransformaatio ja Diamond-Dybvig bank run
– Epälikvidit omaisuuserät ja likvidit vastattavat
 Yksityiset tallettajat eivät pääosassa vaan tukkurahoitus
 Omaisuuserien muuttuminen epälikvideiksi korosti
 Yksinkertaistettu pankin tase:
Varat
Käteinen ja reservit
Lainat
Arvopaperit
Likvidit
Epälikvidit
Velat
Talletukset
Sijoitustodistukset
Rahamarkkinarahoitus
Velkakirjat
Etuoikeutetut
Alisteiset
Katetut
Pääoma
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Perusrahoitusoperaatioiden korot suhteessa
EKP:n ohjauskorkoon (minimitarjouskorko)
Marginaalikoron ja ohjauskoron erotus
Painotetun keskikoron ja marginaalikoron erotus
1,0
Prosenttiyksikköä
0,8
0,6
0,4
Kriisi alkaa
Siirtyminen full
allotmentiin
0,2
0,0
1/2007
4/2007
7/2007
10/2007
1/2008
4/2008
7/2008
10/2008
Lähde: Suomen Pankki.
Mika Arala 25.3.2009
1/2009
PTMO/MP
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
71
 Eonia
Korkokäsitteitä
– Päivittäin laskettu efektiivinen yli yön-markkinakorko
– Volatiilisuus haitallista, jos leviää pitkiin korkoihin
 Eoniaswap
– Sopimus vaihtaa edellämainittua kiinteään korkoon (1vko-2v)
 Euribor
– Uskomus prime-pankkien välisten luottojen korosta (1vko–12kk)
– Ei siis heijasta kontribuoivan pankin omaa rahoitusasemaa
 Eurepo
– Uskomus prime-pankkien prime-vakuudellisten luottojen korosta
– -Tendenssi siirtyä vakuudelliseen rahoitukseen myös
rahamarkkinoilla (covered bondit pitkässä)
 Euribor-futuuri
– 3kk euriborin odotettu taso sopimuksen erääntyessä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Vakuudettomat ja vakuudelliset korot
erkanevat toisistaan elokuussa 2007
12 kk:n euribor-korko
Prosenttia
12 kk:n eoniaswap-korko
EKP:n ohjauskorko
6.50
5.50
4.50
3.50
2.50
1.50
0.50
01/06
05/06
09/06
01/07
05/07
09/07
01/08
05/08
09/08
01/09
Lähde: Bloomberg
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
73
Perusteet epätavanomaisille toimille
 Luottolaman ehkäiseminen helpottamalla
poikkeuksellisen vaikeita rahoitusolosuhteita
 Korkoaseen tukeminen likviditeettitoimilla
 Rahapolitiikan välittymisen kannalta tärkeiden
markkinasegmenttien tukeminen kohdennetuin toimin
 Likviditeettispiraalien ja pakkomyyntien estäminen
 Financial stability
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Kriisin 1. vaihe
 Jälleenrahoituksen maturiteetin pidentäminen
 Ajoituksen muuttaminen siten, että etupainoinen
varantojen täyttö mahdollista
 Hienosäätöoperaatioita
 Pankkienvälinen markkina toimii vielä jotenkuten.
Pidempiaikainen vakuudeton rahoitus vaikeutuu
 Kaikki toimet normaalien työkalujen puitteissa
 Valtioiden tehtävä pääomittaa ja taata pankkien vastuita
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Kriisin 2. vaihe
 Pankkienvälinen markkina jähmettyy täysin
 Rahamarkkina siirtyy keskuspankin taseeseen.
Pankkijärjestelmä siirtyy nettotarpeistaan bruttotarpeisiin
 Fixed rate full allotment
– Likviditeettiepävarmuuden poistaminen
 12kk operaatiot
– Pysyvä likviditeettiylijäämä ja korkojen lasku
– Full allotment pitkissä alensi myös likviditeettipreemioita
 Katettujen velkakirjojen osto-ohjelma
– Pankeille tärkeän rahoituskanavan elvyttäminen
– Ensi- ja jälkimarkkina-aktiivisuuden tukeminen
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Euroalueen vakuudettomien ja vakuudellisten
korkojen eroja kriisin aikana
1 kk
2.50 Prosenttiyksikköä
2.25
3 kk
12 kk
Koronlasku
FRFA
2.00
1.75
Lehman
12kk, CBPP
1.50
1.25
Bear Stearns
1.00
Velkakriisi
0.75
0.50
Kriisi alkaa
0.25
0.00
01/07
07/07
01/08
07/08
01/09
07/09
01/10
07/10
01/11
Lähde: Bloomberg.
Korkoerot Euribor- ja EUREPO-korkojen välillä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
77
Riskipreemion hajoitus luotto- ja
likviditeettipreemioon
250
EURIBOR - EUREPO spread (12m)
best bank CDS
200
Likviditeettipreemion
kutistuminen
150
100
50
01/09/2009
01/05/2009
01/01/2009
01/09/2008
01/05/2008
01/01/2008
01/09/2007
01/05/2007
0
Lähde: Papadia & Välimäki, 2010
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
78
Pankkisektori likviditeetti-ylijäämäiseksi
Ylimääräinen likviditeetti euroalueen pankkijärjestelmässä*
30 päivän liukuva keskiarvo
450
Miljardia euroa
350
250
150
50
-50
-150
01/08
05/08
09/08
01/09
05/09
09/09
01/10
05/10
09/10
01/11
Lähde: Suomen Pankki
* Varantotalletukset - vähimmäisvarantovaatimukset + yötalletukset - maksuvalmiusluotot
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
79
Rahapolitiikan operaatiot (pl. osto-ohjelmat)
Pitempiaikaiset operaatiot (6 kk)
Pitempiaikaiset operaatiot (1 kk)
Pitempiaikaiset operaatiot (12 kk)
Hienosäätöoperaatiot (1-5 pv)
1 000
Pitempiaikaiset operaatiot (3 kk)
Perusrahoitusoperaatiot (1 vko)
Maksuvalmiusjärjestelmän käyttö (1 pv)
Miljardia euroa
800
600
400
200
0
-200
-400
01/07
07/07
01/08
07/08
01/09
07/09
01/10
07/10
01/11
Lähde: Suomen Pankki.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
80
EKP:n ohjauskorko ja rahamarkkinakorot
EKP:n ohjauskorko
6.0
Eonia
Euribor 3kk
Euribor 12kk
Prosenttia
5.5
Koronlaskudotukset
5.0
4.5
4.0
3.5
Likviditeetin
lisääntyminen
3.0
Likviditeetin
kuivuminen
Koronnostoodotukset
2.5
2.0
1.5
1.0
0.5
0.0
01/08
07/08
01/09
07/09
01/10
07/10
01/11
Lähde: Bloomberg.
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
81
Likviditeetti ja markkinakorot (markkinakorkojen ja
likviditeetin suhde, punaisella korkoputki)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
82
Etupainoinen varantojen täyttö
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
83
FX-määräinen jälleenrahoitus
 Vakavia ongelmia eurooppalaisilla pankeilla päästä
käsiksi kohtuuhintaiseen USD- ja CHF-rahoitukseen
 Syynä erityisesti rahamarkkinarahastojen ongelmat ja
haluttomuus rahoittaa eurooppalaisia nimiä
 Vastaava efekti myöhemmin velkakriisissä
 EKP:n vakuudet käytössä
 Hinnoiteltu back stopeiksi
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
USD –määräinen jälleenrahoitus (ent. TAF)
300
USD TAF 28 pv
USD TAF 84 pv
USD TAF O/N
USD TAF 7 pv
USD FX swap 7-84 pv
Yhteensä
Miljardia dollaria
250
200
150
100
50
0
12/07 02/08 04/08 06/08 08/08 10/08 12/08 02/09 04/09 06/09 08/09 10/09 12/09 02/10 04/10 06/10
Lähde: Suomen Pankki
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
PTMO
85
CHF–määräinen jälleenrahoitus
CHF Swap 84 days
CHF Swap 7 days
Total
EUR million
30
25
20
15
10
5
0
1.10.2008
1.12.2008
1.2.2009
1.4.2009
1.6.2009
1.8.2009
1.10.2009
Source: Bank of Finland.
PTMO
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
86
Fedin aakkossoppa
TDWP
SFP
TALF
DW
TAF
PDCF
TCE
TSLF
AMLF
Bear Stearns, AIG
MMIFF
GSE
RCA
TSY
CPFF
MBS
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
87
Fedin aakkossoppa järjesteltynä
 Lender of last resort
TDWP TAF DW
TSLF PDCF TCE
Bear Stearns, AIG
 Credit easing suoraan sijoittajille ja lainanottajille
TALF
AMLF
CPFF
MMIFF
 Osto-ohjelmat (credit easing ja quantitative easing)
GSE 175 mrd
MBS 1450 mrd
TSY 900 mrd + erääntyvät MBS
SFP (Treasury laski liikkeelle lyhyitä velkakirjoja ja talletti Fediin)
 Dollarirahoitusta kansainvälisesti tukevat ohjelmat
RCA
TAF
 Siirrytty credit easingista quantitative easingiin
 Fokus Fedin taseen varoista vastattaviin
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
88
Fedin taseen kehitys
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Quantitative easing
 QE on omaisuuserän vaihto (asset swap)
 Sen sijaan, että valtio laskee liikkeelle lyhyitä velkakirjoja
esim yli yön se ostaa omia velkakirjojaan, sillä Fed
maksaa korkotuottonsa takaisin valtiolle
 Teho perustuu portfoliorakenne-efektiin. Sijoittajat
korvaavat treasury-omistuksensa muilla omaisuuserillä
arvonnousu
 Signalointi vaikutus: Fed valmis stimuloimaan
 Inflaatio-odotuksen nousu  reaalikoron lasku 
pysyvätkö odotukset ankkuroituneina?
 Minimaalinen vaikutus likviditeettipreemioon. Treasurypaperi läpi kriisin likvidiä
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
90
Credit easing, Enhanced credit support
 Fed käytti ensivaiheen toimistaan termiä credit easing
 EKP preferoi termiä enhanced credit support
 Eivät tähtää määrälliseen keventämiseen vaan tiettyjen
rahoitusmarkkinasegmenttien rahoitusolojen
helpottamiseen
 EKP:n laaja vastapuolijoukko ja pankkikeskeinen
rahoitusjärjestelmä mahdollisti toimimisen pankkisektorin
kautta
 Fed joutui ohittamaan monin paikoin pankkijärjestelmän
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Työkalut likviditeetin kuivaamiseen ja/tai
korkojen nostoon
 Koronmaksu reserveille: erillinen talletusfasiliteetti (EKP)
tai kaikille reserveille (Fed ja BoE)
– Fed sai oikeuden lokakuussa 2008




Sijoitustodistukset
Määräaikaistalletukset
Reverse repot
Arvopaperien myynti
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Lavea ja kapea rahapolitiikan
toteutusjärjestelmä




Toiminta kriisissä?
Rahamarkkinan aktiivisuus?
Tasapuolisuus?
Tehokkuus?
Lähde: Papadia & Välimäki, 2010
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
93
Velkakriisi ja EKP:n operaatiot
 Exit-strategian pysäyttäminen ja full allotmentin
palauttaminen. Ylimääräinen 6kk
 USD-back stopin palauttaminen (määrät pieniä)
 SMP-ohjelma parantamaan velkakirjamarkkinoiden
tiettyjen segmenttien toimintaa
– Valtionlainamarkkinat benchmarkkeja
– Avoin määrältään ja ajoitukseltaan vrt CBPP
– GR valtionlainojen hyväksyminen vakuuksiksi reittauksesta
riippumatta
– Sterilisointioperaatiot
 Kriisimaiden pankkijärjestelmät riippuvaisiksi
eurojärjestelmästä (persistent bidders)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Korkoeroja Saksaan (10 v.)
%
10.0
Kreikka
Irlanti
Italia
Suomi
Espanja
Portugali
9.0
8.0
7.0
6.0
5.0
4.0
3.0
2.0
1.0
0.0
01/09 04/09
07/09
10/09
01/10 04/10
07/10
10/10
01/11 04/11
Lähde: Bloomberg
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
95
Rahapolitiikan osto-ohjelmat CBPP ja SMP
Katettujen joukkovelkakainojen osto-ohjelma CBPP
miljardia euroa
140
Velkakirjamarkkinaohjelma SMP
120
100
80
60
40
20
0
07/09
09/09
11/09
01/10 03/10
05/10
07/10
09/10
11/10
Lähde: Euroopan Keskuspankki
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
96
Exit-strategia
 Gradual phasing out tilanteen mukaan
– Ehdittiin jo aloittaa keväällä 2010
 Pitkien operaatioiden toteutuksen lopettaminen
 Indeksoidut pitempiaikaiset operaatiot
 Siirtyminen vaihtuvakorkoisiin ja määrältään rajattuihin
operaatioihin
 Separation principle takaa korko- ja likviditeettipolitiikan
irrallisuuden
– Koronnostot mahdollisia ennen likviditeettitoimien poistoa
 Automaattinen exit, sillä kannustaa markkinaehtoisen
rahoituksen paluuseen (ohjauskorko-yötalletuskorko
spread)
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Keskuspankkien haasteet tulevaisuudessa




Likviditeettiriskin uudelleenhinnoittelu?
Tendenssi vakuudelliseen rahoitukseen?
Basel 3 ja erityisesti likvidien varojen sääntely?
Talouden ja rahoitusmarkkinoiden epätasapainot?
– Taking away the punch bowl
– Leaning against the wind
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
98
Puheenaiheita markkinoilla






Euroopan velkakriisi. Ratkaisu viikon kuluttua?
Fedin QE ja vaikutukset kehittyviin talouksiin?
Raaka-aineinflaatio. Uusi öljy- ja ruokakriisi?
Kiinan valuuttakurssipolitiikka?
Rahoitusmarkkinoiden sääntely?
Japanin maanjäristys?
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Lisätietoa
 Enhancing Monetary Analysis (EKP:n nettisivuilta
ilmaiseksi)
 The Concrete Euro
 Rahapolitiikan toteuttaminen euroalueella (General
Documentation)
 Euro & Talous kvartaaleittain
 EKP:n kuukausikatsaus
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
Kiitos!
Yhteystiedot:
[email protected]
010 831 2239
SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND
101