Transcript Kokemuksia Forssan seudulta

Sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio KeskiSuomessa 9.11.2010
- Kokemuksia Forssan seudulta Perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon toteutunut
integraatio ja suunnitelma
sosiaalihuollon integroinnista
Markku Puro
yhtymäjohtaja
Forssan seudun terveydenhuollon ky.
Esityksen sisältö
• Mitä Forssassa on integroitu ja millä strategialla?
• Mitä seuraavaksi suunnitellaan sote –
integraatiossa Forssan seudulla?
• Mitä se integraatio oikein on?
• Mitä sillä integraatiolla tavoitellaan?
• Mitä integroidaan?
• Onnistuuko integraatio vai onko siitä haittaa?
• Mitä on Forssan seudulla opittu?
• Integraatiokin vaatii johtamista!
• Nostaako integraatio asiakkaan palveluiden
ytimeen?
9.11.2010
Markku Puro
2
Integraatiossa on
uudistettava
rakenteita ja strategiaa
9.11.2010
Markku Puro
3
FORSSAN SEUDUN
TERVEYDENHUOLLON
KUNTAYHTYMÄ
aloitimme 1.1.2001
Terveyskeskus ja aluesairaala
yhdistyivät hallinnollisesti uudeksi
terveydenhuoltoalueeksi, joka voi
itsenäisesti tuottaa ja hankkia
tarvitsemiaan terveydenhuollon
palveluja.
9.11.2010
Markku Puro
4
Yhdistymisen perusteet
–
Yhteistyötä oli jo paljon – jo ennen yhdistymistä, mm. yhteinen
yöpäivystys, ruokahuolto, lääkehuolto, rtg, keskusvarasto,
laboratorio, fysioterapia, tekninen huolto
Miksi yksi kuntayhtymä? Mitä tavoiteltiin ?
– monipuolisten palvelujen säilyminen tällä seudulla
– paikallisen päätöksenteon säilyminen
– asiakastyytyväisyys
– tehokas ohjaus – hoitoketjut kuntoon
– kustannusten hallinta, rahavirrat ’yksissä käsissä’
– kunnat maksavat omasta palveluvarustuksestaan
– kiristyvä kilpailu, kumppanuus yksityisen sektorin kanssa
– lisätä yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa
– oma identiteetti
9.11.2010
Markku Puro
5
FSTKY
n. 580 työntekijää
käyttötalous n. 60 milj. €
toimipisteet 5 kunnassa
hajautetut lähipalvelut
keskitetyt erikoispalvelut
Väkiluku 35296 (31.12.09)
Forssa 17807
Humppila 2524
Jokioinen 5753
Tammela 6628
Ypäjä 2584
9.11.2010
Markku Puro
6
FSTKY
•
•
•
•
•
•
•
vastaa noin 36 000 asukkaan
perusterveydenhuollon palveluista
tavallisten ja peruserikoissairaanhoidon palveluiden
tuottamisesta
vaativan ja erityistason esh:n palveluiden tilaamisesta
ympäristöterveydenhuollosta
päihdehuollon palveluista
perheneuvolapalveluista
seudun koulupsykologi ja -kuraattoripalveluista
9.11.2010
Markku Puro
7
Forssan malli
• hallinnollisesti itsenäinen organisaatio, päätökset
tehdään lähellä kuntalaisia; kuntayhtymämalli
• terveydenhuoltoalue
• perusterveydenhuollon ja esh:n saumaton yhteistyö
• yhteinen atk-pohjainen tietojärjestelmä koko
terveydenhuollossa ja vanhustenhoidossa, myös
yksityisillä
• sopimusohjauskäytäntö, kiinteä vuosisopimus
• yksijohtaja –järjestelmä
• hoitopalveluiden vastuualue
• hyvinvointipolitiikan ja turvallisuusstrategian
edistäminen seudulla
9.11.2010
Markku Puro
8
YHTYMÄVALTUUSTO
Tarkastuslautakunta
Tilintarkastaja
Y HT Y M Ä H A L L I T U S
YHTYMÄJOHTAJA
Hallintopalvelut
Johtoryhmä
-Yhtymähallinto
- Tietohallintopalvelut
Perusterveydenhuollon
vastuualue
koordinaatioryhmä
(koordinaatioryhmä)
Erikoissairaanhoidon
vastuualue
koordinaatioryhmä
(koordinaatioryhmä)
Mielenterveystyön
vastuulalue
koordinaatioryhmä
(koordinaatioryhmä)
Sairaanhoidollisten
palveluiden
koordinaatioryhmä
vastuualue
koordinaatioryhmä
(koordinaatioryhmä)
koordinaatioryhmä
Hoitopalveluiden
vastuualue
koordinaatioryhmä
(koordinaatioryhmä)
Tukipalveluiden
vastuualue
koordinaatioryhmä
(koordinaatioryhmä)
perusterveydenhuollon
hallinto
erikoissairaanhoidon
hallinto
mielenterveystyön
hallinto
laboratorio
hallintopalvelut
tekniset palvelut
avohoito
pienet erikoisalat
aikuispsykiatria
lääkehuolto
vuodeosastohoito
ja poliklinikka
materiaalihallinto
työterveyshuolto
kirurgia
lasten- ja nuorten
psykiatria
fysioterapia
pth:n avohoito
erityistoiminnot
naistentaudit
ja synnytykset
mielenterveystyön
peruspalvelut
radiologia
välinehuolto
vuodeosastohoito
sisätaudit
A-klinikka
suun terveydenhuolto
lastentaudit
ympäristöterveydenhuolto
anestesia
päivystystoiminta
ulkopuoliset
sairaalat
9.11.2010
Markku Puro
9
FSTKY:n strategia
•
•
•
•
•
•
valmisteltiin v. 2003
päivitettiin v. 2007
avohoitopainotteisuus
elektiivinen toiminta
tukipalvelut yhdessä peruskuntien kanssa
keskittyminen painopistealueisiin
•
•
•
•
9.11.2010
lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut
suuret kansansairaudet
päihde- ja mielenterveys
vanhukset
Markku Puro
10
Kriittiset menestystekijät
- ohjaavat rakenneratkaisuja integroidussa organisaatiossa HYVINVOINTIPALVELUT
- lasten ja nuorten
psykososiaaliset ongelmat
- suuret kansansairaudet
- vanhukset
- mielenterveys ja päihde
- DM II ja valtimosairaudet
Asiakas
Prosessit
Tyytyväisyys!
- laatu
- saatavuus
- hoidon jatkuvuus (pth)!
- konsultaatio (esh)!
Henkilöstö
Talous
- hoitoketjujen toimivuus
- tehokas tuotanto
- tilaajan osaaminen
- muuntumiskyky
kunnat
FSTKY
Tasapaino
Realiteettien tunnustaminen
-lääkäreiden pysyvyys
-hoitajien pysyvyys
-ammattitaidon ylläpito
11
Suunnitellut muutokset kohti
täydellistä sosiaali- ja
terveydenhuollon integraatiota
9.11.2010
Markku Puro
12
Innovaatiot kohtaavat hyvinvoinnin
haasteet!
• tämän päivän ongelmat eivät ratkea vanhoilla,
vertikaalisilla toimilla
• ongelmakirjo muuttuu: mielenterveys,
päihdeongelmat, ikääntymisen ilmiöt,
kuntoutuksen tarve, hyvinvoinnin ja terveyden
edistäminen ovat tulevan yhteiskunnan haasteita
• tulevaisuus on siis monitoimijuutta,
moniosaajuutta, moniammatillisuutta,
monitieteisyyttä vaativa
9.11.2010
Markku Puro
13
Koko maailman arvostukset vievät
laitoshoidosta avohoitoon ja kotihoitoon
Ihmisten tarpeet nousevat keskeisiksi
yhteiskuntien ja palvelun tarjonnan
kehittämisessä!
9.11.2010
Markku Puro
14
Vanhustenhuollon
palvelurakenneuudistus 2010-2011
• Forssan kotihoito uudistettu
• Neljä tiimiä: kodinhoito, apua kriiseihin, sairaalasta
kotiin ja ennakoinnin tiimit
• Terveyskeskuksen vo; 80 paikasta luovutaan ja
tilalle 60 tehostetun palveluasumisen paikka
• Tk:n vuodeosaston tiloihin vanhustenhuollon
osaamiskeskus, noin 25-30 paikkaa, keskittyy
kuntoutukseen
• Useita tiimejä, aktiivinen kuntoutus,
jaksottaishoito, terminaalivaiheen hoito,
hyvinvointiteknologia, päivä- ja avosairaalatiimit.
9.11.2010
Markku Puro
15
Kotipalvelun organisointi / Forssa
9.11.2010
Markku Puro
16
Ikäihmisten kotipalvelu
9.11.2010
Markku Puro
17
Osaamiskeskukset /FSTKY
terveyskeskuksen vuodeosastojen tilalle
9.11.2010
Markku Puro
18
Sosiaalityön uudelleen organisointi
Forssa
9.11.2010
Markku Puro
19
Hyvinvointikuntayhtymän
palvelut ja palvelualueet
Hyvinvointikuntayhtymän hallintomalli
9.11.2010
Markku Puro
21
Mitä se integraatio sitten
oikein on?
Ketä se koskee ja miksi sitä tehdään,
eikö muuta kehittämistä tarvita?
9.11.2010
Markku Puro
22
Mitä palveluintegraatiolla tarkoitetaan?
• vertikaalinen integraatio
– sosiaalipalvelut:
• kansallinen - alueellinen - paikallinen
• eri intensiteetin palvelujen paikallinen yhteensovitus
- terveydenhuolto:
• ehkäisevä työ – perusterveydenhuolto-erikoissairaanhoito
- horisontaalinen integraatio
- aiemmin eri ”linjoissa” tuotettujen palvelujen
kytkeminen toisiinsa vastaamaan paremmin yhteisten
asiakkaiden tarpeisiin
- palveluintegraatio hoidon integraatio
(service integration vs. integrated care)
9.11.2010
Markku Puro
23
Palveluintegraation asteet (Munday 2006)
8.
7.
6.
5.
4.
3.
2.
organisaatiolähtöinen toiminta, niukka yhteistyö
reaktiivinen, tarpeenmukainen yhteistyö (kriisit)
moniammatilliset tiimit (ilman koko organisaatioiden tukea)
suunniteltu, jatkuva yhteistyö
monipalveluyksiköt (palvelusuunnitelma yhdessä prosessissa)
strategiset kumppanuudet (formaaliset / de facto)
kokonaisjärjestelmänä toimiminen (asiakkaiden tarpeet
liittävät ammattilaisten ja organisaatioiden toiminnan yhdeksi
kokonaisuudeksi)
1. täydellinen integraatio
9.11.2010
Markku Puro
24
Juha Teperi 16.6.2010
Sosiaali- ja terveydenhuollon integraation
lainalaisuudet: Leutzin lait (1999)
I.
voit integroida joitain palveluja koko ajan,
kaikkia palveluja jonkin aikaa,
mutta et kaikkia palveluja koko ajan
integraatio vastaamaan merkittäviin
hyvinvointiongelmiin
II. integraatio maksaa ennen kuin se tuottaa
integraatio edellyttää investointia
III. sinun integraatiosi on minun fragmentaatiotani
sekä hyödyt että haitat arvioitava etukäteen
9.11.2010
Markku Puro
25
Juha Teperi 16.6.2010
IV. Et voi integroida neliönmuotoista palikkaa pyöreän
reiän kanssa
toiminnallinen integraatio onnistuu kun
rakenteelliset tekijät tukevat sitä
V. Se joka integroi, määrää sävelen
Asiakaslähtöisiin palvelumalleihin
päästään, kun asiakkailla on vahva rooli ja
sitä tukevat työkalut
9.11.2010
Markku Puro
26
Juha Teperi 16.6.2010
Sote –alueen keskeinen toimintalogiikka
• kansalaisten sosiaalisen ja terveydellisen
hyvinvoinnin edistämistä kokonaisvaltaisesti,
johtamalla sitä tavoitteellisesti
• YKSI
 strategia
 budjetti
 johto
 poliittinen kontrolli
• kansainvälistä näyttöä integraation
vaikuttavuudesta on alkanut kertyä
• integraatiolla voidaan parhaiten puuttua nykyisin
hyvin useasti väliinputoajiksi jäävien kansalaisten
27
asemaan
Miten tulevaisuudessa integroidaan?
Hyvinvointipalvelujen rakenteellinen
kehittäminen
rakenteellinen kehittäminen on myös
• perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen uudistamista
– kuinka moniammatillisuus näkyy peruskoulutuksessa?
– kuinka palvelujärjestelmän kehitystarpeet heijastuvat
koulutuksen sisältöihin?
– miten turvataan riittävä yleisosaajien määrä
• palvelujen vaikuttavuuden seurantajärjestelmien luomista
– perusedellytys kokonaisvastuun syntymiselle
– vaikuttavuuden mittaaminen ei riitä - kytkettävä tiiviisti johtoja kannustinrakenteisiin
– realiaikaiset johtamisen välineet
9.11.2010
Markku Puro
28
rakenteellinen kehittäminen on myös
• sähköisen tietohallinnon infrastruktuurin
rakentamista
– tiedon yhdistäminen liittää palvelut yhteen…
– … ja mahdollistaa asiakkaan valtaistamisen
– … ja mahdollistaa käytännöllisen johtamisen
• rahoituksen ja muiden funktioiden luomien
kannustimien yhdensuuntaistamista
– talouden osaoptimoinnista hyvinvointituloksen
(kustannusvaikuttavuuden) maksimoimiseen
9.11.2010
Markku Puro
29
Integraatio ja terveyden edistäminen
paikallisella tasolla
• paikallinen palveluintegraatio hyötyy terveyttä
edistävästä kunnallispolitiikasta
– ajatus ei toteudu yhtä tehokkaasti ns. yhden
kanavan Kela-mallissa: siinä sorkitaan liian
kaukaa
– terveyden tuottaminen liittyy moniin
paikallistason valintoihin:
• pyöräteitä vai –tuoleja?
• pallohalleja vai –laajennuksia?
• tekojääratoja vai –niveliä?
9.11.2010
Markku Puro
30
Integraation edellytyksiä
edellyttää
• kohtalaista väestöpohjaa
• onnistuneita esikuvia
• tuntuvaa asenne- ja kulttuurimuutosta
• vahvaa, tavoitteellista johtamista
saattaa edellyttää myös uusinvestointeja
(mm. ICT, kuvantamislaitteisto)
9.11.2010
Markku Puro
31
Terveydenhuollon
integraation ytimessä on:
• yleislääkäri, joka tuntee potilaansa, tämän
elämäntilanteen, elinympäristön ja hallitsevan
oireiston; ja
• erikoislääkäri, joka tuntee oman alueensa
hoitomahdollisuudet
• ratkaisu tehdään yhdessä ja yksilöautonomian
lisäämistä tavoitellen
– eikä enää organisaatio- tai professiokeskeisesti
• Entä sosiaalitoimessa?
9.11.2010
Markku Puro
32
Miksi tarvitaan
th-integraatiota ja
sote–integraatiota?
9.11.2010
Markku Puro
33
• Hyvinvointipalveluiden vaikuttavuutta parannettava
• Sote –integraatio keskiössä, mutta koulutusta,
kulttuuria ja vapaa-aikaa ei saa mitenkään
unohtaa
• Palvelutarpeet muuttuvat, työn ja perheen
yhteensovittaminen, mielenterveys ja
päihdeongelmat
• Kuntoutuksen laiminlyönti korjattava
• Kansalaisten osallistumisen, valinnanvapauden ja
autonomian lisääminen
• Palvelujärjestelmä oikeudenmukaisuuden ja tasaarvoisuuden säilyttämiseen
9.11.2010
Markku Puro
34
• Hyvinvointipalveluiden tuotanto, rahoitus ja
markkinat ovat epäterveessä tilanteessa
• Väestön todelliset hyvinvointipuuttteet
lähtökohdaksi
• Ennaltaehkäisylle aito ja toimiva rakenne
• Peruspalveluiden laadun ja vaikuttavuuden
lisääminen, lähettämisen vähentäminen
• Vahvempi strateginen ohjaus on mahdollistettava
– myös paikallistasolla
• Leveämmät taloudelliset hartiat, mahdollistaa
paremman kohdentamistehokkuuden
9.11.2010
Markku Puro
35
• Eriytyneet palvelut kohtelevat huonoiten
pitkäaikaisia ja monimutkaisia hyvinvointiongelmia
kärsiviä, jotka lähes aina ovat myös huono-osaisia
tai vanhuksia
• Osaoptimoinnin poistaminen lisää vaikuttavuutta ja
mahdollistaa tehokkaan terveyserojen
kaventamisen
• Hoitavat kädet vähenevät; hoidettavat kädelliset
lisääntyvät
• Voidaan turvata paremmin henkilöstön saatavuus
ja osaaminen koko kansan hyvinvoinnin kannalta
• Taloudellisten, suhteellisesti niukkenevien
resurssien tehokkaampi käyttö
9.11.2010
Markku Puro
36
Integraation ajankohtaisuus
terveydenhuollon kannalta
- terveydenhuollon ikäkohtaisten kustannusten moodi on yli 70
ikävuoden
- siksi yhä useampi asiakas on monisairas
- EBM perustuu suurelta osin tutkimuksiin, joissa vahvat
poissulkukriteerit
- kokonaisvoimavaroista selvästi yli puolet kuluu kroonisten
sairauksien hallintaan
- palvelujärjestelmä on rakennettu ensisijaisesti nuorten
ihmisten akuuttien sairauksien ja a = a’ –tyyppisen
päätöksenteon maailmalle
9.11.2010
Markku Puro
37
Olemme väistämättä kulkemassa
kohti sumeata logiikkaa
- siksi yhä useamman kohdalla hoitopäätös on sumea, eikä
diagnoosista johdettu a = a’ (kuten EBM:ssä)
- sumea hoitopäätös edellyttää potilaan asian perusteellista
tuntemusta ja hänen elinympäristönsä hallintaa
- hoitajien holistinen ihmiskuva nousee arvoon
arvaamattomaan!
- potilaan hyötymiskyvyn yksilöllinen arviointi ja määrittely käy
yhä tärkeämmäksi
- jokaisen sijoitetun euron on tuotettava maksimaalisesti
kansalaiselle autonomiaa
- on pystyttävä pidättäytymään hoidosta, joissa yksilön
subjektiivinen autonomia ei enää kasva (vaikka elinaika jkv
jatkuisikin)
9.11.2010
Markku Puro
38
Loppuarvio integraation tarpeesta
• Kun toteutuu
– väestölähtöisyys
– ehkäisyn ensisijaisuus
– peruspalvelujohtoisuus ja
– parempi integraatio perus- ja erityispalveluiden
välillä
• Niin yhtä aikaa lisääntyy
tasa-arvo
tehokkuus sekä
asiakaslähtöisyys
9.11.2010
Markku Puro
39
Mitä tulevaisuudessa
integroidaan?
Hyvinvointi on laaja-alaista
9.11.2010
Markku Puro
40
Hyvinvointipalvelujärjestelmän
perusteet
• Palvelujärjestelmän toiminnallinen
integraatio
– Sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnallinen
intergraatio
– Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
integraatio
– SoTe ja muiden julkisten peruspalvelujen
integraatio – merkitys korostuu terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisessä.
9.11.2010
Markku Puro
41
• nyt keskustelu lähinnä julkisen sote-palvelusektorin
sisäistä rajanvetoa
• esim. kulttuuri-, liikunta- ja liikennesektorin merkitys
tiedostettu terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisessä...
• … mutta integraation aste usein matala
9.11.2010
Markku Puro
42
Juha Teperi 16.6.2010
• mikä on sote-sektorin valmius tukea muita
hyvinvointia tuottavia palvelusektoreita
– esim. koulujen tukeminen tasapainoisen kasvun ja
kehityksen ympäristöinä
• kykeneekö sote-sektori hyödyntämään
yksityissektorin infrastruktuuria?
– yksityiset palvelutuottajat strategisina
kumppaneina
– haja-asutusalueiden taksit, bussit, posti;
huoltoyhtiöt; nettipalvelujen tarjoajat;…
• kansalaisyhteiskunnan, lähiyhteisön ja omaisten
integrointi
9.11.2010
Markku Puro
43
Juha Teperi 16.6.2010
Voiko integraatio onnistua, mitä
haittaa tai hyötyä siitä voisi olla?
Toimiiko se?
9.11.2010
Markku Puro
44
• Riittävän isoihin asumis- ja työssäkäyntialueisiin
perustuva integraatio onnistuu
• Lähidemokratiaan perustuvan päätöksenteon,
rahoituksen ja toiminnan ohjauksen pitäminen
yksissä käsissä on tärkeä
– Omistajaohjaus toteutuu, jos rahoituksella ja
toiminnalla konkreettinen yhteys
– Palveluja arvioidaan kokonaisuuksina – ei
osaoptimointia
– Kuntalainen osana prosessia
– Fokus paikallisissa tarpeissa – ei ulkoa
ohjatuissa palvelutarjouksissa
9.11.2010
Markku Puro
45
Integraatioprosessin onnistumista
ennustaa… (Singh 2006)
• uudistus koskee koko organisaatiota (ei yksittäisiä
prosesseja)
• kaikki "stakeholderit" osallistetaan
• palvelutarjonta on tarvelähtöistä
• vältetään rinnakkaisten järjestelmien syntyä (vanha
ei jää toimimaan uuden rinnalle)
• lisätään peruspalvelujen voimavaroja
• huomioidaan aiemmin kohtaamattoman tarpeen
olemassaolo (eli paremmin toimivat palvelut
saavuttavat aiempaa laajemman asiakasjoukon)
• ei (ainakaan alkuvaiheessa) edellytetä säästöjä
9.11.2010
Markku Puro
46
Integraatioprosessin onnistumista
ennustaa… (Singh 2006)
• asiakkaat valtaistuvat ottamaan itse vastuuta omista
palveluistaan
• asiakkaat otetaan mukaan suunnittelu- ja kehitystyöhön
• huomiota kiinnitetään ammatillisten käytäntöjen
muuttamiseen
• henkilöstöä koulutetaan riittävästi uusiin toimenkuviin
• taloudellinen panostus on riittävä
• uutta toimintamallia testataan riittävän pitkän ajan
• on asetettu realistiset välitavoitteet, ei ylioptimistisia
kokonaistavoitteita
• muutokset on tarvittaessa vaiheistettu
9.11.2010
Markku Puro
47
Toimiiko palveluintegraatio?
• systemoidut kirjallisuuskatsaukset (Julkunen 2005; Singh ja
Ham 2006):
– tutkimustietoa melko vähän, mutta kv näyttöä on (vrt
Kaiser Permanente)
– painottuu prosessin organisaatiolähtöiseen kuvaamiseen
– vahvoja tutkimusasetelmia käytetty harvoin, niitä on myös
vaikea muodostaa
– asiakkaalle välittyvästä hyödystä vähän tietoa
– eroja selittävää laadullista tutkimusta vähän
• tutkimustiedon puutteellisuus ei tarkoita että lähestymistapa
olisi osoitettu toimimattomaksi
• nykyistäkään tapaa toimia ei ole tieteellisesti osoitettu
ylivoimaiseksi
• olemme rakentaneet yhteiskunnasta niin monimutkaisen,
että joskus on vain tehtävä muutoksia todellisien ongelmien
korjaamiseksi vaikka lopputulos ei olisi tarkasti
48
kuvattavissakaan
Voiko integraatiolla olla negatiivisia
vaikutuksia?
• integraatio yhdessä suunnassa (voi) johtaa
eriytymiseen toisessa
• sosiaalipalveluiden piirissä keskusteltu
– etuuksien maksamiseen yhdistäminen voi estää
elämäntilanteeseen pureutuvaa sosiaalityötä
– pelko sosiaalialan erityisosaamisen
näkymättömyydestä kun vahva integraatio
terveydenhuoltoon
9.11.2010
Markku Puro
49
Terveydenhuollossa on ytimessä pelko?
• ”integraatio johtaa lähtötilanteeseen, jota korjattiin
1972 Kansanterveyslailla”
– pth: vain 10 % lääkäreistä
perusterveydenhuollossa
• ”integraatio johtaa erikoissairaanhoidon
hallitsemattomaan liikakäyttöön”
– motto: kukaan ei ole terve, mutta kaikkia ei vain
ole tutkittu tarpeeksi
9.11.2010
Markku Puro
50
Mitä on Forssassa opittu ?
Mitä me nyt pohdimme?
9.11.2010
Markku Puro
51
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen
järjestämismalli
• Dynaaminen – toimintaympäristö muuttuu
jatkuvasti
• Erilaisilla alueilla erilaisia tarpeita – ei ole
mahdollista luoda monoliittista mallia
• Uuden mallin kannustettava uudistumiseen
ja kokeiluilla haetaan systemaattisesti
uusia toimintatapoja
• Joustavuudesta huolimatta tarvitaan myös
valtkunnallista yhdenmukaisuutta ja
toiminnalle yhteinen perusta
9.11.2010
Markku Puro
52
Forssan terveydenhuoltoalue – mitä
on kymmenessä vuodessa opittu
• Jako perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito - on veteen
piirretty viiva - tiettyjä tutkimuksia ja hoitoja voidaan tehdä
molemmin puolin – mitä keskitetään – mitä hajautetaan,
siihen vaikuttavat olosuhteet, osaaminen, kulttuuri,
rakenteet, asenteet, poliittiset päättäjät. Mutta kysytäänkö
asukkaalta?
• Erikoissairaanhoidolla ja perusterveydenhuollolla on
kuitenkin omat tehtävänsä
• Mikä on optimaalisen kokoinen sairaala ?
• Keskittäminen on perusteltua vaativassa
erikoissairaanhoidossa ja sen päivystyksessä ei välttämättä
peruspalveluissa, ei mielenterveystyössä, päihdepalveluissa
tai kaikessa erikoislääkärikonsultaatiossa
9.11.2010
Markku Puro
53
Mitä nyt pohditaan
• Forssan seudulla toteutettu terveydenhuoltomalli toimii,
siinä tilaajan ja tuottajan roolia ei ole kokonaan eriytetty
• Terveydenhuoltoalueelle 36 000 asukkaan väestöpohja
on ehdoton minimi
• Meidän kokemuksemme on positiivinen, mutta jokaisen
alueen on valittava oma tiensä
• Tulevaisuuden palvelurakenne on sote -integraatio
• Integraatio pth <> esh vai th <> sostoimi
• missä ovat kansanterveyden suurimmat ongelmat?
• ne ratkaistaan ennen kaikkea terveydenhuollon ja
sos.toimen integraatiolla
9.11.2010
Markku Puro
54
Paras -uudistuksen jatko ???
• Sivistynyt ennuste, josta en ota vastuuta, mitä lähiviikkoina
tulee esille.
• So-Te yhtenäisyyttä tullaan edellyttämään 20000 asukkaan
väestöpohjalla
• Kuntien on tehtävä syksyyn 2011 päätöksiä
• So-Te yhteistoimta-alueet aloittavat 1.1. 2013, jos
peruskunnat eivät voi hoitaa asiaa
• Siirtymäsäännöksiä vuoteen 2015, joissakin asioissa 2017
• Valtioneuvosto tekee päätöksiä 2012, jos kunnat eivät siihen
pysty
• Poikkeuksia vain syrjäisyyden ja kielen perusteella
• Henkilöstölle siirtymäturva 5 vuotta
• Shp ja Erva asiat ratkaistaan seuraavassa hallituksessa
9.11.2010
Markku Puro
55
Integraation ilmenemiä
• potilas liikkuu vähemmän, tieto liikkuu enemmän
• alueellinen potilastieto muokataan alueelliseksi
ohjaustiedoksi (ns. SUS-periaate)
• lähetteet vähentyvät, asia ratkaistaan kerralla
• erikoislääkäreitä terveyskeskuksiin
– yleislääkäreiden tietojen päivittäminen helpottuu,
työ käy kiinnostavaksi
– myös seuranta toteutuu terveyskeskuksissa
9.11.2010
Markku Puro
56
Tarvitaan uudenlaista
muutoksen johtamista
ja tuotannon ohjausta
integroidussa organisaatiossa
Tuotannon ohjaus FSTKY:ssä,
Jatkuvan parantamisen ideologia
Jokaisessa
organisaatiossa
täytyy olla joku
systeemi
Itsearviointi
Tutkimukset
Tilastot
Asiakaspalaute
Ulkoinen
auditointi
Heikot signaalit
Sopivat
sattumat
Toimenpiteet prosessin
läpiviemiseksi
Kehittämisprosessit,
talousarvio- ja suunnitelma
Parannettavat toiminta-alueet
tai prosessit, hoitoketjut
Yhteensovittaminen
strategian kanssa tai
strategian
uudelleen arviointi
Arviointi
Uudet toimintaohjeet
Organisaatiomuutokset
Koulutus
Investoinnit
Tuotannon
muutokset
Henkilöstörakennemuutokset
jne. 58
OLENKO
niin hyvä kuin
luulen?
Arviointikehä oman toiminnan arvioimiseksi
ULKOPUOLINEN ARVIOINTI
VERTAISARVIOINTI
Teemmekö
ITSEARVIOINTI
parhaimTeenkö
malla
Teenkö
Tuota on
todella mitä
Mitä teen?
mahdolliKYLLÄ vaikea uskoa,
luulen KYLLÄ kuten KYLLÄ
Miten teen?
sella
osoittakaa se !
muut ?
tekeväni?
tavalla?
EN
Voinko
muuttaa?
Miten?
9.11.2010
Miksi olin
väärässä ?
Onko sillä
väliä?
EN
Mikä tapa
on paras?
Miksi?
Miten?
Markku Puro
EI
Miten tiedämme tämän?
Ovatko kaikki yksikössä
samaa mieltä?
Ovatko asiakkaamme samaa
mieltä?
Ovatko maksajat samaa
mieltä?
Ovatko potilaat samaa
mieltä?
59
Asiakaslähtöisyys
nostettava aidosti arvoonsa ja
toiminnan ytimeen
Mitä on saatu aikaan Forssan seudulla
•
•
•
•
•
•
•
•
Avohoitokäynnit lisääntyneet
Hoitopäivät ja -jaksot ennallaan, psykiatriassa laskevat
Päiväkirurgian osuus toimenpiteistä 60 %
Omalle lääkärille pääsee 4 - 14 arkipäivässä
Odotusaika päivystykseen keskimäärin 32 minuuttia, kaikki
pääsevät aina samana päivänä
Lonkka-, polvi- tai olkapääleikkauksiin ei lainkaan yli 6
kuukauden jonoja
Hammashuollon keskimääräinen odotusaika 60-90 päivää
Esh:n poliklinikkatoiminnoissa jkv jonoja
9.11.2010
Markku Puro
61
Mitä on tehty Forssan seudulla
• Opeteltu jatkuvaa parantamisen ideologiaa
• Strategia: toiminta painottuu monipuoliseen avopalveluun,
elektiiviseen toimintaan ja päiväkirurgiaan
• Operatiivinen päivystys ja synnytykset lopetettu, lastenosasto
loppunut 2007
• Alueellinen yleislääkäritasoinen ympärivuorokautinen päivystys
pth - esh - hl keskitetty samaan paikkaan (sairaalan pkl)
• Mielenterveystyön vastuualue, lasten ja nuorten
psykososiaaliset palvelut
• Säännöllinen yhteistyö rakennettu sos.toimen kanssa
• Aktiivinen ote seudulliseen hyvinvointipolitiikkaan on
mahdollistunut
• Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiaa on FSTKY koordinoinut
• Jatkuvaa tuotekehittelyä
9.11.2010
Markku Puro
62
Asukkaiden tyytyväisyys terveyspalveluihin
Kunnan terveyskeskuksen lääkäripalvelut
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008
FCG Efeko
63
Sairaalapalvelut asuinkunnassa Forssa
Kaupunki- ja kuntapalvelut 2008
FCG Efeko
64
Terveyspalveluiden laatu ja saavutettavuus
 Kuluttajatutkimuskeskus
Terveyskeskusten tehokkuutta ja
tuottavuutta selittävät tekijät
 Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
1.

Kihniön terveyskeskus
2. Malmin terveydenhuoltoalue
3. Forssan terveydenhuoltoalue
64. Kuopion terveyskeskus
118. Kristiinankaupungin-Karijoen terveyskeskus
141. Tampereen terveyskeskus
189. Helsingin terveyskeskus
191. Oulun terveyskeskus
197. Turun terveyskeskus
STAKES:n benchmarkingaineisto
Forssan sairaala 4. tehokkain omassa sarjassaan (vuosi 2007)
65
Riittävän suuri kantamaan
järjestämisvastuu,
riittävän pieni olemaan lähellä
ihmistä
9.11.2010
KIITOS !
Markku Puro
66
yhtymäjohtaja Markku Puro
Forssan seudun terveydenhuollon ky.
PL 42, 30101 Forssa
puh. 050 5440566
S-posti: [email protected]
www.fstky.fi
9.11.2010
Markku Puro
67