SUUNHOITO PERUSHOIDOSSA

TtM, suuhygienisti Kirsi Autonen-Honkonen Äänekosken kaupunki Tohtorikoulutettava/Itä-Suomen yliopisto



ikääntyneillä esiintyy paljon suu- ja hammassairauksia, joita ei ole hoidettu

21.11.2014

2

HAMPAIDEN REIKIINTYMINEN ELI KARIES

 liian tiheä syöminen ja sokeripitoisten juomien nauttiminen sekä syljen erityksen vähäisyys edistävät hampaiden reikiintymistä. Syljen eritys saattaa heiketä sairauden, lääkityksen tai puremisen vähentymisen myötä.  hampaiden reikiintyminen voi tapahtua lyhyessä ajassa, sillä ikääntyminen heikentää kivuntuntemusta. Tämän vuoksi hampaiden reiät voivat edetä pitkälle ja olla syviä.

21.11.2014

3

RUOKAILUKERTOJEN KESKITTÄMINEN

 tiheät välipalat ja esim. mehujen juominen lisäävät happohyökkäysten määrää  hampaiden kannalta olisi suositeltavaa että ruokailukertoja olisi enintään 5 – 6 päivässä 21.11.2014

4

 ksylitolituotteet hammasystävällisiä ja sopivat useimmille  toistuvat välipalat aiheuttavat tuntien mittaisia happohyökkäyksiä (aika jolloin hammas on pehmeimmillään) 21.11.2014

5

RAVINTO

 monipuolinen ja terveellinen ravinto on hampaille hyväksi  sokeripitoisten välipalojen ja juomien nauttimista tulisi välttää  sokerin käyttö ajoitetaan ruokailujen yhteyteen  janojuomaksi raikas vesi 21.11.2014

6

TERVE IEN

21.11.2014

7

IENTULEHDUS ELI GINGIVIITTI

 ientulehdusta esiintyy yli 65-vuotiaista miehistä 75 %:lla ja naisista 72 %:lla  ientulehduksen syynä on huono suuhygienia  tulehduksen tunnusmerkkeinä • punainen, turvonnut ien • • verenvuoto ikenissä arat ikenet  hoito: paranee hyvällä harjauksella ja hammasvälien puhdistuksella  hoitamaton ientulehdus voi edetä hampaiden kiinnityskudossairaudeksi 21.11.2014

8

HAMMASKIVI

 pehmeä bakteeripeite eli biofilmi voi kovettua hammaskiveksi  syljen mineraalit kovettavat biofilmin hammaskiveksi  suurin sylkirauhanen sijaitsee kielen alla, siksi etuhampaiden takapinnalle tulee helposti hammaskiveä 21.11.2014

9

KIINNITYSKUDOSSAIRAUS ELI PARODONTIITTI

 hammasta luuhun kiinnittävä kollageenisäikeistö tuhoutuu vähitellen, jolloin aivan ehjä hammas voi taudin pitkittyessä irrota lähes kokonaan ilman ennakko-oireita 21.11.2014

10

 sen tavallisimpia oireita ovat verenvuoto ja märkäinen vuoto ikenistä, hampaiden liikkuminen, pahahajuinen hengitys, hammaskivi ikenen alla  muutokset palautumattomia. Menetettyä kiinnitystä (alveoliluu + supra alveolaarisäikeet) ei saada takaisin!

 parodontiitin yleisyys: • parodontiitti on iäkkäillä yleisempi syy hampaiden menetykseen kuin reikiintyminen • oireet eivät aina aiheuta vain suuhun oireita vaan on pystytty eri tutkimuksin osoittamaan parodontiitin yhteys kroonisiin kansansairauksiin, kuten sydän- ja verisuonisairaudet sekä diabetes 21.11.2014

11

 hoito: hammaskiven ja bakteeripeitteiden poisto hammaskivi-instrumentein ientaskuista  myös kiinnityskudossairauden paranemiselle on edellytyksenä hyvä hampaiden ja hammasvälien kotihoito  ientulehdusta ja kiinnityskudossairautta esiintyy diabeetikoilla enemmän 21.11.2014

12

SUUN ITSEHOITO

Kuvan henkilö puhdistaa hampaansa itse ja onnistuu siinä hyvin.

21.11.2014

13

Myös tämän kuvan henkilö kertoo harjaavansa hampaansa päivittäin, paksu plakkikerros ja ientulehdus kertoo kuitenkin epäonnistumisesta.

 kun asiakkaan kunto ei enää riitä huolehtimaan itse suun puhtaudesta, apu ja tuki ovat ensiarvoisen tärkeää 21.11.2014

14

OMIEN HAMPAIDEN HARJAUS

 aamuin illoin joka päivä fluorihammastahnalla, herneen kokoinen nokare riittää  pehmeä hammasharja (pieni pää), tavallinen tai sähköhammasharja 21.11.2014

15

21.11.2014

16

SÄHKÖHAMMASHARJA

 tehokkaampi kuin tavallinen hammasharja  tutkimusten mukaan sykkivää edestakaista kiertoliikettä tekevällä harjaspäällä varustettu sähköhammasharja vähentää plakkia ja ientulehdusta tehokkaammin kuin tavallinen hammasharja  harjaus aika pidempi (keskimäärin tav. harjalla harjataan 46s.) 21.11.2014

17

HAMMASTAHNAT

 käyttötarkoitus • suuhygienian ylläpito • • • fluorin saanti parodontaalisairauden ehkäisy/hoito erityistapauksiin esim. vihlovat hammaskaulat  fluoria aikuisilla 1400 – 1500 ppm  ksylitolia sisältävä tahna erittäin hyvä perustahna (pitoisuuden tulee olla min. 10 %)  ikääntyneelle sopii parhaiten hellävarainen hammastahna 21.11.2014

18

 suurin osa tahnoista sisältää natriumlayryylisulfaattia (vaahtoava aineosa) • • voi aiheuttaa limakalvoille ärsytystä • altistaa aftoille ei sovi, jos herkät limakalvot ja alentunut syljen eritys 21.11.2014

19

HAMMASVÄLIEN PUHDISTUS

21.11.2014

 hammasvälien puhdistusväline valitaan jokaiselle yksilöllisesti 20

 hammaslanka taivutetaan hampaan välipintaa mukaillen ja kuljettaen hampaan kärkeä kohden 21.11.2014

21

 hammastikkua kuljetetaan vaakatasossa edestakaisin liikkein useamman kerran jokaisessa hammasvälissä 21.11.2014

22

 hammasväliharjaa kuljetetaan edestakaisin liikkein usemman kerran jokaisessa hammasvälissä 21.11.2014

23

 hammassillan puhdistus 21.11.2014

24

PROTEESIEN PUHDISTUS

  hampaattomuus ei vähennä suutulehduksen riskiä eikä paranna suuhygieniaa suussa elää proteesien pinnoilla hyvin monimuotoinen sieni- ja bakteerikasvusto    hammasproteeseja käyttävillä on suussaan enemmän mikrobeja kuin hampaallisilla hammasproteesien ja suun limakalvojen puhdistaminen on yhtä tärkeää kuin omien hampaiden puhdistaminen suusta keuhkoihin joutuvat bakteerit voivat aiheuttaa vuodepotilaalla keuhkokuumeen 21.11.2014

25

PROTEESIEN PUHDISTUSVÄLINEET

 päivittäiseen proteesien puhdistukseen käy astianpesuaine, nestemäinen saippua, proteesinpuhdistusaine  proteesiharja, kynsiharja  proteesein raikastamiseen, 3 min riittää  proteesien kiinnittämiseen 21.11.2014

26

 kokoproteesin limakalvoa vasten tuleva pinta harjataan huolellisesti 21.11.2014

27

 kokoproteesin uurteet harjataan proteesiharjan pienellä harjasosalla 21.11.2014

28

 osaproteesin limakalvon puoleinen osa harjataan huolellisesti 21.11.2014

29

 osaproteesin metalliosat on yhtä tärkeä puhdistaa kuin omat hampaat 21.11.2014

30

 proteesit säilytetään pestyinä kuivana ja ilmavasti 21.11.2014

31

 myös hampaaton suu tulee päivittäin puhdistaa kostutetulla sideharsolla .

21.11.2014

32

 suurimmalla osalla ikääntyvistä suun limakalvovaivat liittyvät proteesien käyttöön  useimmiten suun limakalvomuutokset ovat hyvänlaatuisia, mutta ne voivat muuttua pahanlaatuisiksi limakalvoa altistavien ja ärsyttävien tekijöiden vallitessa 21.11.2014

33

◦ ◦ erilaisia kielen muutoksia aiheutuu usein monien yleissairauksien ja lääkitysten käytön seurauksena burning mouth, suun polte, aiheuttaa kirvelyä ja poltetta suun limakalvoilla, kielessä ja/tai huulissa. Syynä voi olla allergia, kipuaistimuksen häiriö tai ikääntymiseen liittyvät raudan tai vitamiinien puutostilat.

21.11.2014

34

◦ aftat  aiheuttaja on epäselvä, on pystytty selvittämään niille altistavia tekijöitä esim. limakalvon kemiallinen ärsyttäminen, stressi, raudan ja tiettyjen vitamiinien (B, foolihappo, sinkki) puute sekä hormonipitoisuuden vaihtelut 21.11.2014

35

◦  yleissairaudet ja lääkitykset, jotka vaikuttavat suun terveyteen aiheuttaen kipua ja epämukavaa oloa yleisimpiä käytettäviä lääkkeitä ovat verenpaine ja psyykenlääkkeet enemmän lääkkeitä on käytössä, sitä vähemmän sylkeä on suussa  mitä  useilla sairauksilla ja lääkkeillä on syljen eritystä vähentävä vaikutus  syljen erityksen väheneminen aiheuttaa suuhun helposti haavaumia, proteesien pysymisen heikkenemistä, hampaiden reikiintymistä ja suun mikrobimäärän lisääntymistä 21.11.2014

36

SUUN KUIVUUS

 todellinen syljenerityksen väheneminen tai loppuminen  hyposalivaatio  kuivan suun tunne, syljen eritys ei todellisuudessa ole vähentynyt  kserostomia  syljen eritys ei vähene kun ihminen ikääntyy  syitä mm.

• nestetasapainon häiriöt (esim. nesteen puute, hikoilu) • • • • • • • suuhengitys yleissairaudet lääkkeet hormonitoiminnan muutokset sylkirauhasten sairaudet sädehoito kasvojen ja leukojen alueelle raudanpuuteanemia, A-vitamiinin puute 21.11.2014

37

 ongelmat • • limakalvojen ja/tai kielen kirvely polttava tunne (kieli, limakalvot) • • metallin maku suussa vaahtoava, sitkeä sylki • • • pahanhajuinen hengitys puhe- ja nielemisvaikeudet kuivat ja rohtuneet huulet • • hammasproteesien huono pysyvyys hammasproteesien aiheuttamat painohaavat • • suupielten ja suun bakteeri- ja sieni-infektiot happamat ruoat ja juomat  vihlomista, eroosiota (kulumista), hampaiden reikiintymistä 21.11.2014

38

 suun kuivuus ja erilaiset suun kivut aiheuttavat erityisesti ikääntyvien elämänlaadun huononemista  hoito • • selvitetään mistä johtuu lääkitys  voiko vaihtaa?

• useimmiten syihin kohdistuva hoito ei ole mahdollista • hoidetaan oireita  hyvä suuhygienia  tarkistetaan hammasproteesien istuvuus  säännölliset suun terveystarkistukset 21.11.2014

39

 keinoja • pureskelun lisääminen (syljen erityksen simulointi)  kuitupitoinen ruokavalio  sokeripitoisten tuotteiden välttäminen (fermentoituvat hiilihydraatit)  happamien ruokien ja juomien minimointi (eroosioriski)  xylitolipurukumi  hapanmaitotuotteiden käyttö auttaa joillakin, jos myös suunpoltetta • veden juonti (1,5-2 l /vrk)  ikääntyneillä saattaa olla janontarve heikentynyt  ei mehuja/kahvia 21.11.2014

40

• suun limakalvojen sively ruoka tai oliiviöljyllä • • • xylitolipastillit • suusuihkeet, kostutusgeelit, imeskelytabletit vaahtovien hammastahnojen välttäminen alkoholipitoisten suuvesien käytön välttäminen  alkoholi kuivattaa suun limakalvoja ja pilkkoo limakalvoja suojaavia proteiineja  fluoria ja ksylitolia sisältävät soveltuvat • keinosylkivalmisteet • harvemmin lääkitys: pilokarpiini 21.11.2014

41

HALITOOSI

 pahanhajuinen hengitys  johtuu haihtuvista orgaanisista yhdisteistä (pääosin rikkiyhdisteitä), joita muodostuu suuontelossa (80-90 %), maha suolikanavassa, keuhkoissa tai yhdisteiden kulkeutuessa verestä keuhkoihin  yksinkertaisin syy voi olla kuiva suu, huono suuhygienia (bakteerin kasvu (biofilmi) kielellä tai hampaiden pinnalla), akuutti tai krooninen ientulehdus, haavaumat tai parodontaalisairaudet 21.11.2014

42

SIENI-INFEKTIOT

 yleisimmät suussa esiintyvät sieni-infektiot ovat sammas ja proteesistomatiitti  tavallisin suussa esiintyvä sienilaji on candida albicans  edesauttaa huonot proteesit, yleissairaudet, kuiva suu ja antibioottikuurit  sammas esiintyy posken limakalvoilla, pehmeässä suulaessa ja kielessä valkeana, irrotettavana peitteenä tai verestävinä pintoina. Voi olla myös suupielissä.  proteesistomatiitti ilmenee yleensä proteesin peittämillä limakalvoalueilla punoituksena, aiheuttaa limakalvokirvelyä 21.11.2014

43

 useat nukkuvat yön ajan proteesit suussa mutta jatkuva proteesin käyttö aiheuttaa herkemmin proteesistomatiittia

SUUPIELTEN TULEHDUS

 suupielet kutiavat, kirvelevät, punoitusta, vuotavat visvaa, rupeutuvat, halkeilevat  hoitona: pesu vedellä ja saippualla 2 4 x/pv, hyvä kuivaus, antiseptistä hydrokortison voidetta 21.11.2014

44

SUUNHOITO PERUSHOIDOSSA

   tärkeää kartoittaa asiakkaan kanssa yhdessä keskustelemalla suun terveydentilan vaikutuksesta hänen päivittäiseen elämäänsä, suun kotihoitoon liittyvät käyttäytymistekijät sekä antaa tarpeen mukaan suun hoidon kotiohjausta/ohjata suun terveydenhuoltoon kirjata hoitosuunnitelmaan ylös ja toteuttaa moniammatillisena yhteistyönä ◦ tiedonkulku ◦ tukea iäkkään omatoimista selviytymistä näin asiakkaan elämänlaatua, terveyttä ja suun terveyttä pystytään edistämään kokonaisvaltaisesti 21.11.2014

45

”Näin vanhana ja raihnaisena tarvitsisin nuoren puolison, isällisen, hellän, joka pitäisi huolta, jaksaisi, auttaisi, palvelisi, tekisi ne työt jotka minulta jäävät tekemättä.

en minä hänen olkapäätään tarvitse vaan käteviä käsiä.” Eeva Kilpi teoksessa Täyttä päätä – runoja ikääntyville 21.11.2014

KIITOS

46