Transcript 35. Koulutuksella vanhustyön osaajaksi

Koulutuksella vanhustyön
osaajaksi
Meeri Puhakka 2011
2
Ajan haasteita vanhustyön
koulutukselle
• Lähitulevaisuudessa meidän on vastattava lähes puolen
miljoonan yli 80 -vuotiaan tarpeisiin
• Ikääntyvät tulevat olemaan arvoiltaan, toimintakyvyltään hyvin erilaisia -> vaativia haasteita
vanhustyölle
• Gerontologisen osaamisen kehittäminen on otettu
tavoitteeksi useissa valtakunnallisissa asiakirjoissa (mm.
Ikäihmisten palveluiden laatusuositus STM 2008)
3
…..
• Palvelujärjestelmän kehittämisen tavoitteena on mm.
lyhentää hoitoaikoja, vähentää pitkäaikaishoitoa,
vahvistaa perusterveydenhuollon roolia ja siirtää
painopiste avopalveluihin sekä turvata ikääntyvien
kotona asuminen
• Painopiste korjaavasta terveyttä edistävään ja
ennaltaehkäisevään työhön
• Vaikutusta terveyspalveluiden tarpeeseen ja
kustannuksiin
4
Vanhustyö on kehittyvänä
tulevaisuuden alana edellyttää:
• Innovatiivista, kehittyvää ja visionääristä otetta
vanhustyön koulutuksen kaikilla tasoilla
• Uusia näkökulmia, rohkeita valintoja, päämäärätietoista
toimintaa, ennakkoluulottomuutta, kriittistä keskustelua
• Vanhustyötä on mahdollista kehittää aikaamme ja
olemassa olevia tarpeita vastaavaksi, se on valintojen
tekemistä
• Asenteisiin ja arvoihin vaikuttaminen on tärkeää
opiskeluvaiheessa
5
Mitä on asiantuntijuus
vanhustyössä
• Laajaa osaamista oman vanhustyön tietoihin, taitoihin ja
kokemukseen
• Perusta asiantuntijuuden kehittymiselle rakentuu
opiskeluaikana
• Kykyä analysoida tietoa kriittisesti, ennakoida tulevaa
kehitystä, kantaa vastuuta omasta työstään ja
ammattialasta, reflektiotaidot ja arviointikyky
• Teoreettinen eli formaali tieto, praktinen eli
kokemustieto ja metakognitiivinen tieto
6
7
Suomen koulutus- ja tutkintojärjestelmä (Oph:n
sivut)
8
Sairaanhoitajien koulutus (AMK)
• Opiskelija voi suunnata opintojaan gerontologiseen
hoitotyöhön
• Osaamisperustaiset opintosuunnitelmat, joissa
koulutuksen tavoitteet perustuvat työelämästä lähteviin
osaamisvaatimuksiin ja kuvauksiin
• Edellytetään ajantasaista ja näyttöön perustuvaa tietoa
• Lähtökohtana lainsäädäntö ja sosiaali- ja
terveyspoliittiset ohjelmat
9
Sosionomi (AMK)
• Sosionomi (AMK) on 210 opintopisteen (aiemmin 140
opintoviikon) laajuinen ammattikorkeakoulututkinto
• Mahdollisuus suuntautua vanhustyöhön
• Sosionomi toimii palveluiden tuottamistilanteissa,
johtamisessa ja kehittämisessä, organisoi kotihoitoa,
omaishoitoa, asumispalveluita ja muita ikääntyvien
hyvinvointipalveluita julkisella ja yksityisellä sektorilla,
yrityksissä, erilaisissa järjestöissä ja vapaaehtoistoiminnassa esimerkiksi kotihoidon ja omaishoidon
ohjaustehtävissä.
10
Täydennys- ja jatkokoulutus
vanhustyöhön
• Aikuiskoulutuksena suoritettavat ammatilliset
erikoistumisopinnot ja muu aikuiskoulutus
• Täydentävät tutkintoja ja edistävät ammatillista
kehitystä
• Tuottaa uutta osaamista ja asiantuntijuutta
• Erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja 30-60 opintopisteen
ohjelmia
11
Korkea-asteen oppisopimustyyppinen
täydennyskoulutus
• Uusi työelämälähtöinen koulutusmuoto
• Painopiste työpaikalla oppiminen
• Tarkoituksena vastata työelämän rakenteiden sekä
tieteen ja teknologian kehityksestä johtuviin muuttuviin
osaamistarpeisiin työelämässä
• Edellyttää työnantajan ja työyhteisön sitoutumista
koulutukseen ja oppilaitoksen ja työyhteisön yhteistyötä
koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa
12
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto
• Kansainvälisessä kirjallisuudessa ylemmän
ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista
käytetään nimitystä gerontological nurse
practitioner (NP), gerontological clinical nurse
(CNS) tai gerontological advanced nurse (APN)
• Toimivat asiakastyössä yhteistyössä lääkärien
kanssa, pitävät omaa vastaanottoaan
• Koulutusta ei toistaiseksi anneta Suomessa
13
Sosiaali- ja terveydenhuollon
perustutkinto/lähihoitaja
• Osaamisalana perusopintojen jälkeen vanhustyö
• Ammatillinen perustutkinto, joko
ammatillisessa aikuiskoulutuksessa tai
nuorisoasteen koulutuksena
• Valtakunnalliset ammattitaitovaatimukset ja
arviointikriteerit
• Nuorisoasteen ammattiosaamisen näytöt ja
aikuiskoulutuksessa näyttötutkinnot
14
Näyttötutkinnot
• Näyttötutkintojärjestelmä tarjoaa aikuisväestölle
joustavan tavan osoittaa, uudistaa ja ylläpitää
ammatillista osaamistaan työtehtävien
vaihtuessa ja pätevöityä myös uuteen ammattiin
• Etuna on se, että henkilön ammatillinen
osaaminen voidaan sen avulla kansallisesti ja
laadullisesti tunnustaa riippumatta siitä, onko
osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen
tai muun toiminnan kautta
15
Näyttötutkintojärjestelmän keskeisiä
periaatteita
• Kolmikantayhteistyö (työntekijä, työnantaja ja
opettaja)
• Tutkintojen riippumattomuus ammattitaidon
hankkimistavasta
• Tutkinnon suorittaminen osoittamalla
ammattitaito tutkintotilaisuuksissa
• Henkilökohtaistaminen
16
Vanhustyön erikoisammattitutkinto
• Vanhustyön vaativimpien työtehtävien hallinta
• Ammattitaitovaatimukset on määritelty
tasollisesti niin , että henkilö, jolla on alan
peruskoulutus tai sitä vastaavat tiedot ja taidot,
lisäksi täydentäviä ja syventäviä opintoja ja noin
viiden vuoden työkokemus pystyy suoriutumaan
tutkinnosta
17
• Vanhustyön erikoisammattitutkinto muodostuu
kolmesta pakollisesta tutkinnon osasta (osat 1 –
3), ja kolmesta valinnaisesta tutkinnon osasta
(osat 4 – 6).
• Tutkinto on valmis, kun tutkinnon suorittaja on
hyväksytysti suorittanut kaikki kolme pakollista
tutkinnon osaa ja yhden valinnaisen tutkinnon
osan
18
Tutkinnon osat
•
•
•
•
A. Pakolliset tutkinnon osat ovat:
1. Vastuuhenkilönä vanhustyössä
2. Toiminta asiakaspalveluverkostossa
3. Ikääntyneen terveyden ja toimintakyvyn
tukeminen
19
B. Valinnaiset tutkinnon osat ovat:
• 4. Sairaan ikääntyneen hoitaminen
• 5. Muistioireisen ikääntyneen tukeminen eri
toimintaympäristöissä
• 6. Yrittäjänä vanhustyössä
20
VANHUSTYÖN ERIKOISAMMATTITUTKINTO
2.Toiminta
Asiakaspalvelu
verkostossa
4. Sairaan
Ikääntyneen
hoitaminen
1.Vastuuhenkilönä
vanhustyössä
6. Yrittäjänä
vanhustyössä
3. Ikääntyneen
Terveyden ja
Toimintakyvyn
tukeminen
5. Muistioireisen
Ikääntyneen
hoitaminen eri
toimintaympäristöissä
21
Kaikissa tutkinnon osissa läpäisevinä
periaatteina ovat:
 ammattietiikka
 hoivakumppanuus
 laatuajattelu
 toimintakykyä ylläpitävä ja aktivoiva työote
 verkosto-osaaminen
 vanhuksen toimijuus ja osallisuus
 kestävä kehitys
 oman työn arviointi ja kehittäminen.
22
Näyttötutkintoon valmistava
koulutus
 Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa
koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja
 Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin
valmistavan koulutuksen yhteydessä
 Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon
valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä
tutkinnon perusteiden mukaisesti.
23
Oman työn kehittäminen ja
arviointi
• Oman työn kehittämistehtävä kulkee läpi koko tutkinnon
omana prosessinaan
• Tarkoitus on, että tutkinnon suorittajan työyhteisö on
mukana kehittämisessä
• Yhteinen tavoite
• Vastuuhenkilöt
• Resurssit ja välitavoitteet
• Tutkinnon suorittaja saa valmiuksia kehittää omaa
työtään
24
Mitä lisäarvoa työlle
erikoisammattitutkinto antaa?
• Mahdollisuuden kehittyä omassa työssään ja
ammattitaidossaan
• Koulutus lisää oman työn mielekkyyttä
• Antaa valmiuksia ottaa vastaan haasteellisia ja
mielenkiintoisia, uusia työtehtäviä: opiskelijaohjaus,
mentorointi, kehittäminen, ryhmän ohjaustehtävät
• Palkka, henkilökohtainen palkanlisä….
25
26
Kaikille aloille ja tutkintotasoille
suositeltavat osaamisalueet (AMK)
•
•
•
•
Oppimisen taidot
Eettinen osaaminen
Työyhteisö- ja innovaatio-osaaminen
Kansainvälisyysosaaminen
27
Geriatrisessa hoitotyössä tarvittava osaaminen
Pirjo Tiikkainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Eettinen osaaminen
Päätöksenteko-osaaminen
Terveyden edistämisen osaaminen
Kliininen osaaminen
Geriatrinen osaaminen
Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen osaaminen
Yhteistyöosaaminen
Ohjaus- ja valmennustaitojen osaaminen
Kehittämis- ja vaikutustaitojen osaaminen
28
29
Työyhteisössä oppiminen ja hiljaisen
tiedon jakaminen
• Hiljainen tieto, siirtyy työyhteisöissä asiantuntijoita
seuraamalla, roolimallien ja tarinoiden kautta
• Hiljainen tieto on resurssi, joka tulisi hyödyntää
koulutuksessa
• Jaettu asiantuntijuus on prosessi, johon kaikki
työntekijät osallistuvat omista lähtökohdistaan
• Hyödynnetään olemassa olevaa ja tuotetaan uutta
• Työntekijä tarkastelee omia käsityksiään,
ajatuksiaan, tietojaan muiden työntekijöiden kautta
•
30
Mitä työyhteisössä oppiminen
edellyttää?
• Työyhteisökulttuurin, joka mahdollistaa
oppivan organisaation työskentelymallit
• Avoin ja kehittämistä edistävä ilmapiiri
• Yhteisöllisen oppimisen toteuttamistavat
käytännössä ovat täydennys- ja jatkokoulutukset
31
Työelämän tutkimus- ja
kehittämistoiminta
• Opiskelijoiden tekemät työelämälähtöiset
opinnäytetyöt
• Erilaiset hankkeet ja hankeosaamisen
kehittäminen
• Esim. vanhustyössä kehittämisen painopisteisiin
vaikuttavat valtakunnallisten ja alueelliset
tarpeet ja suositukset
32
Ryhmässä jaettu asiantuntijuus
•
•
•
•
Synnyttää uutta tietoa, kasvaa ja muuttuu
Syntyy uutta osaamista ja innovaatioita
Jokainen työntekijä kehittyy ja oppii uutta
Edistää työskentelykulttuuria, johtaa parempaa
hoidon laatuun ja työmotivaatioon
• Asiakastyytyväisyys lisääntyy
33
Lopuksi
• Koulutuksen ja työelämän tulee toimia
jatkuvassa yhteistyössä vanhustyön
kehittämiseksi
• Tarvitaan ennakoivaa tietoa tulevaisuudesta
• Koulutustarjonnan pitäisi sisältää monipuolisia
mahdollisuuksia syventää asiantuntijaosaamista
vanhustyössä ja työelämän tarpeita vastaavaa
perus-, täydennys- ja jatkokoulutusta
34
Lähteet:
• Näyttötutkinto-opas, oppaat ja käsikirjat 2011:4, OPH
• Näyttötutkinnon perusteet, Vanhustyön
erikoisammattitutkinto 2010, määräys 6/011/2011,
OPH
• Päivi Voutilainen ja Pirjo Tiikkainen: Gerontologinen
hoitotyö; Pirjo Tiikkainen: Koulutuksen rooli
gerontologisen hoitotyön osaamisen kehittämisessä,
WSOY 2009
• Sairaanhoitaja asiantuntijana, Hoitotyön vuosikirja
2011: Sanna Mäkipää ja Teija Korhonen: Mistä
asiantuntijuus muodostuu?