Transcript Edellytykset Kelan sosiaaliturvan piirin kulumiselle

Kelan sosiaaliturva maahan- ja
maastamuuttotilanteissa
26.5.2011
Kristo Kenner, KELA
Työttömyyskassat
Työttömyys
Kansaneläke
Perheetuudet
Työtapaturma
ja ammattitauti
etuudet
KELA
Sairaus
ja äitiysetuudet
(rahaetuudet)
Terveydenhoito
Yksityiset
vakuutusyhtiöt.
Valtiokonttori,
säätiöt yms.
Kunnat
Työeläkkeet
Toimeentulotuki
8.4.2015
Asumiseen perustuvat etuudet
2
- lasten päivähoito
- vanhuspalvelut
- vammaispalvelut
Työskentelyyn perustuvat
etuudet
Millä perusteella Kelan sosiaaliturvaa?
Oikeus Kelan etuuksiin perustuu
•
Ensisijaisesti Suomessa asumiseen
•
Toissijaisesti Suomessa työskentelyyn, jos
henkilön ei voida katsoa asuvan maassa
vakinaisesti
Suomeen muuttaminen
Suomessa vakinaisesti asuvana pidetään henkilöä, jolla
on
• Suomessa vakinainen asunto ja koti, ja joka
• oleskelee jatkuvasti ja pääasiallisesti Suomessa (SovAl 3
§)
• Lähtökohtana henkilön tosiasiallinen fyysinen oleskelu
Suomessa
• Lisäksi oleskelulupa oltava vähintään vuodeksi, jos
lupa vaaditaan henkilön kansalaisuuden takia (SovAL
3 c §)
Oletukset Suomeen muuton tarkoituksesta
Onko Suomessa asuminen vakinaista vai
tilapäistä?
Tilapäinen muutto
Suomeen:
•
•
•
•
8.4.2015
Vain
opiskelutarkoituksessa
tuleva
Turvapaikan hakija, kun
hakemusta ei ole ratkaistu
Tilapäisen suojeluntarpeen
vuoksi oleskeluluvan
saanut
=> Jos olosuhteet
muuttuvat ja voidaan
katsoa vakinaisesti
Suomessa asuvaksi, voi
olosuhteiden muutoksesta
lähtien kuulua
sosiaaliturvaan
5
Vakinaisesti Suomeen:
• Aiemmin asunut
Suomessa vakinaisesti,
suomalainen syntyperä
• Pakolaisuus, suojelun
tarve
• Perheenjäsenten
vakinainen asuminen
täällä
• Kahden vuoden
työsopimus (tai
vastaava) Suomessa
tehtävää työtä varten
• Muut siteet Suomeen
Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluminen
(oikeus Kelan hoitamiin etuuksiin)
•
Kansallinen lainsäädäntö
– Laki asumiseen perustuvasta sosiaaliturvalainsäädännöstä
(SovAL, 1573/1993): Suomessa asuminen/työskentely
– Sairausvakuutuslaki (SVL): korvaukset mm. lääkkeistä ja
yksityislääkärikuluista sekä sairauspäiväraha ja
vanhempainpäivärahat: asuminen/työskentely
– Työttömyysturvalaki (TTL): Kelan peruspäiväraha,
työmarkkinatuki: työskentely
– KotikuntaL: asuminen
•
Kansainvälinen lainsäädäntö
6
8.4.2015
– EY-lainsäädäntö: asetukset 883/04 ja 987/09 voimaan
1.5.2010
• vanhat asetukset 1408/71 ja 574/72
• Työskentely määräävä kriteeri: työtekijöihin sovelletaan
työskentelymaan sosiaaliturvaa
– Sosiaaliturvasopimukset (mm. USA, Pohjoismainen sopimus)
• Sopimuksen laajuus vaihtelee sopimuksittain
Työntekijä EU-/ETA –maasta (+Sveitsi)
Suomeen
• Kun Suomen lainsäädäntö tulee EY-asetusten
perusteella sovellettavaksi, Kela-vakuuttaminen EUtyöntekijänä edellyttää vähintään 4 kuukauden
työskentelytarkoitusta Suomessa (SovAL 3 b §)
– Lisäksi työaika pääsääntöisesti vähintään 18 tuntia
viikossa ja palkka alakohtaisen TESsin mukainen tai
kokoaikatyössä vähintään 1071 € /kk v. 2011
(=työskentely luetaan työttömyysturvan työssäoloehtoon)
• Kyse ei ole neljän kuukauden odotusajasta, työntekijä
vakuutetaan heti työskentelyn alkaessa
• Kelan eri etuuksien suhteen ei käytännössä ole
merkitystä sillä, vakuutetaanko EU-alueelta Suomeen
työhön tuleva maassa asuvana, vai "ainoastaan"
työskentelynsä perusteella: oikeus lähes kaikkiin
SovAL:n, SVL:n ja TTL:n piiriin kuuluviin etuuksiin.
Opiskelijana tai apurahansaajana Suomeen
•
Opiskelun vuoksi Suomessa oleskelevia ei yleensä
katsota Suomessa vakinaisesti asuviksi
•
EY-lainsäädäntöä soveltavasta maasta tuleva
apurahansaaja: voidaan soveltaa Suomen
asumisperusteista sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos
työskentely Suomessa suomalaisen apurahan turvin kestää
vähintään 4 kk. ja apuraha on MYEL-vakuutettu
- mikäli tutkimustyö ja rahoitus kestävät vähintään kaksi vuotta, voidaan
henkilöä pitää Suomessa asuvana soveltamisalalain mukaan
•
Muusta maasta tai sopimusmaasta tuleva
apurahansaaja: jos tutkimustyö ja sen rahoitus kestävät
vähintään kaksi vuotta, voidaan henkilöä pitää Suomessa
asuvana soveltamisalalain mukaan
Suomeen muutto - Esimerkki 1
• Japanilainen nainen muuttaa Suomeen, koska on
solminut avioliiton Suomessa asuvan miehen kanssa.
Naisella on Suomessa oleskeluun oikeuttava lupa
perusteena perheenjäsenyys. Hän aikoo jäädä
Suomeen toistaiseksi asumaan.
– Naisen voidaan katsoa asuvan Suomessa ja hän
pääsee Suomen sosiaaliturvaan. Katsotaan asuvan
Suomessa (SovAL 3, 3a§) muuttopäivästä lukien.
9
– Naisella on oikeus SovALan, SVL:n ja TTL:n
mukaisiin etuuksiin, jos etuuksien myöntämisen
muut kriteerit täyttyvät
8.4.2015
Suomeen muutto - Esimerkki 2
• Senegalista tuleva tutkija aloittaa työskentelyn
Helsingin yliopiston tutkimushankkeessa, joka kestää
tutkijatiimiä vetävän professorin mukaan
kokonaisuudessaan neljä vuotta. Pian Suomeen tulon
jälkeen tutkija hakee vakuuttamista ja esittää
ensimmäistä vuotta koskevan apurahapäätöksen.
• Hänet voidaan vakuuttaa kuitenkin vasta siinä
vaiheessa, kun selviää hänen osaltaan rahoituksen
jatkuminen yhteensä vähintään kahden vuoden ajan.
Yleiset edellytykset Suomen sosiaaliturvaan
kuulumiseen, kun henkilö muuttaa ulkomaille
•
Ulkomaille vakinaisesti muutettaessa oikeus Suomen
asumisperusteiseen sosiaaliturvaan päättyy yleensä
muuttoajankohtaan
– yli vuoden kestävää ulkomailla oleskelua pidetään vakinaisena
•
Henkilöllä on oikeus Suomen asumisperusteiseen
sosiaaliturvaan, jos ulkomailla oleskelu on luonteeltaan
tilapäistä
– Oleskelu on tilapäistä, jos se kestää korkeintaan vuoden ja
olipa muuton syy mikä tahansa (SovAl 4 §)
• Poikkeus: Jos henkilö muuttaa työn perässä EU-/ETA-maahan tai
Sveitsiin, sovelletaan häneen työskentelymaan sosiaaliturvaa,
vaikka työskentely näissä maissa kestäisi alle vuoden
11
8.4.2015
– EU:n lainsäädännön mukaan työntekijän sosiaaliturvasta
vastaa se maa, jossa työ tehdään,
» mutta esim. lähetetyt työntekijät ja virkamiehet
kuuluvat lähtömaan sosiaaliturvaan
Milloin kuuluu Suomen sosiaaliturvaan,
vaikka oleskelee ulkomailla yli vuoden?
• Henkilö voi kuulua Suomen sosiaaliturvaan, vaikka
ulkomailla oleskelu kestäisi kauemmin kuin vuoden,
jos kuuluu laissa erikseen lueteltuihin ryhmiin (SovAL
5,7,8 §)
– Henkilöryhmät, jotka kuuluvat hakemuksetta (mm.
lähetys- ja kehitysyhteistyöntekijät)
– Henkilöryhmät, jotka kuuluvat hakemuksesta (mm.
päätoimiset opiskelijat ja apurahansaajat): asuu Suomessa tai
on sosiaaliturvan piirissä työn tai opintojen alkaessa + kiinteät
siteet Suomeen
• ETK ( EU/ETA-maat ja sosiaaliturvasopimus maat)
8.4.2015
– Esim. näihin maihin menevät lähetetyt työntekijät
– Kela antaa päätöksen oikeudesta Kelan maksamiin etuuksiin
12
• Kela
Esimerkkejä vakuuttamisesta ulkomailla
työskentelyn/oleskelun ajalla
• Suomessa vakinaisesti asuva henkilö muuttaa
puoleksi vuodeksi töihin Ranskaan. Suomen
asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön
soveltaminen päättyy Ranskassa työskentelyn
aloittamiseen. Mikäli henkilö muuttaa puolen vuoden
päästä takaisin Suomeen, on hänen haettava
sosiaaliturvan piiriin kuulumista uudelleen (Y77).
• Edellä mainitun henkilön mukana Ranskaan muuttaa
puoleksi vuodeksi hänen puolisonsa (ei-aktiivi) sekä
heidän 5-vuotias lapsi. Puoliso ja lapsi pysyvät
ilmoituksesta Suomen sosiaaliturvan piirissä, koska
ulkomailla oleskelu kestää alle vuoden ja katsotaan
näin ollen tilapäiseksi (SovAL 4 §).
Esimerkkejä opiskelijan vakuuttamisesta
ulkomailla opiskelujen ajalla
• Esimerkki 1: Opiskelija lähtee lukukaudeksi (alle 1
vuosi) vaihto-oppilaaksi Saksaan .
– Oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan SovAL:n 4 §
mukaan. Oleskelu alle vuosi ulkomailla. On tilapäinen
oleskelu ulkomailla => pysyy Suomen sosiaaliturvassa
• Esimerkki 2: Opiskelija lähtee suorittamaan tutkintoa
Uppsalan yliopistoon, opinnot kestävät 4 vuotta.
– Hakemuksesta (Y38) säilyy Suomen sosiaaliturvassa
ulkomailla opintojen ajan ( SovAL 7 §). Hakemus
jätettävä Kelaan vuoden kuluessa opintojen
aloittamisesta
14
8.4.2015
• Esimerkki 3: Opiskelija lähtee 4 vuodeksi
opiskelemaan Oslon yliopistoon. Henkilön
sosiaaliturvasta vastaa maa, johon henkilö VTJ-tiedon
mukaan kuuluu (PoS).