Transcript Tervetuloa - Etelä-Pohjanmaan liitto

Etelä-Pohjanmaan liiton Kehittyvät kuntapalvelut –
hankkeen ”Tiimeissä asiakkaita varten” –seminaari
23.8.2010 Suomen Yrittäjäopistolla
Kauhavan kaupungin lähtökohdat ja
mahdollisuudet
asiakassuuntautuneisuuden
rakentamiselle
Kaupunginjohtaja Harri Mattila
Kauhavan kaupunki
Kauhavan kaupunki
Kauhava on EteläPohjanmaan pohjoisosan
hallinnollinen ja kaupallinen
keskus
 Etelä-Pohjanmaan toiseksi suurin kunta
asukasmääränsä (17 500) perusteella, pintaalansa (1313 km2) perusteella kolmanneksi
suurin
 Kuuluu Seinäjoen seutukuntaan ja K8kaupunkiseuturyhmään (140.000 as.)
 Syntyi 1.1.2009 Alahärmän, Ylihärmän, Kauhavan
ja Kortesjärven kuntaliitoksella
 24.000 asukkaan palveluyhteistyöalue Evijärven
ja Lappajärven kuntien kanssa: sosiaali- ja
terveystoimi, lomitustoimi, musiikkiopisto,
kansalaisopisto, yleinen edunvalvonta, talous-,
velka- ja kuluttajaneuvonta
Keskeinen sijainti ja hyvät
yhteydet
Sijaitsee Pohjanmaan
kolmen maakuntakeskuksen keskiössä
valtatie 19:n, kantatie
63:n sekä Pohjanmaan
radan, Lapuanjoen ja
Kortesjärven vesistöjen
varrella
Sotilaslentokenttä ja
vilkasta siviili-ilmailutoimintaa
Vahvuuksia
* Sujuva saavutettavuus, avara lakeus ja järvet
 Vireää yrittäjyyden kulttuuria ja koulutusta
(Suomen Yrittäjäopisto) sekä aktiivista
yritystoimintaa
 Kauhavan Lentosotakoulu ja sen
kehityspotentiaali
 Voimaperäistä maa- ja turkistaloutta
 Vahva metalliteollisuusklusteri
 Kehittyvä matkailuelinkeino (Powerpark, Härmän
Kuntokeskus, maaseutumatkailu)
 Omaleimaista kulttuuria ja aitoa käsityöosaamista
Vaakunan suunnittelija:
heraldikko Reijo Helläkoski.
Vaakunaselitys:
Sinisellä kilvellä kultainen,
irtonainen Mantovanristi
alapuolellaan kilven reunasta
reunaan ulottuva punainen,
neliherttainen helavyö, helat ja
hertat kultaa.
Kaupunkistrategian
onnistumisalueet
 Viihtyisä asuin- ja
elinympäristö luo vetovoimaa
 Kehittyvä elinkeinoelämä luo
kasvun edellytyksiä
- elinvoimakärkinä
agroteknologia, hyvinvointi ja
matkailu sekä ilmailu
 Tuottavuus antaa pelivaraa
Hajautetulla hallinnolla
lähipalvelua
1. Yleis- ja taloushallinto sekä
perusturvan hallinto ja kehityskeskus
Kauhavan keskustassa
2. Tekniset ja ympäristöpalvelut
Ylihärmässä
3. Sivistys- ja vapaa-aikaaikapalvelut Alahärmässä
4. Maaseutu- ja lomituspalvelut
Kortesjärvellä
Palvelutoimistoissa monipalvelupisteet
sekä yhteispalveluna Kelan ja Tetoimiston ja poliisin palveluita.
Luottamushenkilöorganisaatio
Keskusta21,kok11,sdp6,kd3,ps2
Kaupunginvaltuusto
43 jäsentä
Tarkastuslautakunta
Elinkeino- ja maaseutujaosto
8 jäsentä
Kaupunginhallitus
Väh. 8 jäsentä
12 jäsentä
Henkilöstö- ja talousjaosto
Nuorisovaltuusto
8 jäsentä
21 jäsentä
Kehittämistoimikunta
Asukaslautakunnat
8 jäsentä
4 x 8 jäsentä
Hallinnon päävastuualue
Keskusvaalilautakunta
5 jäsentä
Vaalilautakunnat
7x5 jäsentä
Sivistystoimen päävastuualue
Sivistyslautakunta
12 jäsentä
Musiikkiopiston johtokunta
5 jäsentä
Vapaa-aikalautakunta
12 jäsentä
Teknisen toimen päävastuualue
Tekninen lautakunta
12 jäsentä
Ympäristölautakunta
12 jäsentä
Henkilöstöorganisaatio
Konserni 1300
Kaupunki 500
Kehityskeskus
Elinkeinopalvelut
Maaseutupalvelut
Lomituspalvelut
Kaupunginjohtaja
Tekninen osasto
Yhdyskuntatekniikka
Tilapalvelut
Puhtauspalvelut
Tekniset tukipalv.
Ruokahuolto
Ymp.suojelu
Rakennustarkastus
Vesi- ja
viemärilaitos
Sivistysosasto
Koulupalvelut
Hallinto-osasto
Hallintopalvelut
Talous-
Kirjastopalvelut
palvelut
Henkilöstö-
Vapaa-aikapalvelut
palvelut
Kuntayhtymä
Kaksineuvoinen
 Kauhava sekä Evijärvi ja
Lappajärvi ovat perustaneet
sosiaali- ja terveyspalvelujen
yhteistoiminta-alueen, jota
hallinnoi Kuntayhtymä
Kaksineuvoinen
 Kattaa kaikki sote-palvelut,
koordinoi myös esh:oa ja
erityishuoltoa
 Kolme palvelualuetta;
henkilöstöä noin 800
 Budjetti 59 % kt-menoista n. 52
meur
Kauhavan suurimpia
työnantajia
MSK Group Oy
Finn-Power Oy
Lillbacka Group
Skaala Ikkunat ja Ovet Oy
Lentosotakoulu
Härmän Kuntokeskus Oy
Pellonpaja Oy
Kauhavan kaupunki ja
Kuntayhtymä Kaksineuvoinen
 Sofor Oy
 Suomen Yrittäjäopisto
 Unico Finland Oy








Kauhavan Lentosotakoulu
-Vsta 1929 Kauhavalla toiminut, nykyisin
jatkolentokoulutusta Hawk-kalustolla sotilaslentäjille
antava Ilmavoimien komentajan alainen koulu
• Lentokoulutuksen ohella kouluttaa varusmiehiä
tukikohdan monipuolisiin tehtäviin sekä vastaa
Ilmavoimien sotilaspoliisikoulutuksesta
• Kauhavan tukikohta on yksi Ilmavoimien kuudesta
päätukikohdasta ja se on samalla osa Ilmavoimien
kriisinajan tukeutumisverkkoa
• Lentosotakoulu on merkittävä työllistäjä,
viranomaisyhteistyön toimija sekä vapaaehtoisen
maanpuolustuskoulutuksen tukija Pohjanmaalla
Kauhavan Lentosotakoulu
- työllistää 300 htv
1. Ilmavoimien Hawk-koulutus
 Lentokoulutussertifikaatti (ISO 9001:2000)
 Kadettikurssin ohjaajalinja (SK,SM)
 Varusmieskoulutus
 Ilmavoimien sotilaspoliisikoulutus
2. Viranomaisyhteistyö
3. Kansainvälinen kriisinhallinta
 Ilmavoimien valmiusyksikön suojausosat
PÄÄTUOTE:
 Hornet-koulutuskelpoinen lentoupseeri
Suomen Yrittäjäopisto
- osaamisen uudistaja jo yli 40 vuotta
 Opetusministeriön alainen, perustettu vuonna 1968,
Kauhavan kaupungin omistama
 Vahvan kokemuksen omaava ja valtakunnallisesti arvostettu
yrittäjyyskouluttaja; henkilöstöä n. 80
 Monipuolinen liiketalouden ja kaupan alan koulutustarjonta
 SYOtec - tietojenkäsittelyn osaaja ja kehittäjä
 Juuret vankasti Kauhavalla ja eteläpohjalaisessa pkyrittäjyydessä
 Kauhavan lisäksi kiinteät toimipisteet Seinäjoella ja
Hämeenlinnassa, toiminta valtakunnallista
 Koulutuksen ohella merkittävästi myös maksullista
palvelutoimintaa
Maatalous
Kauhavalla on 1050 aktiivitilaa, joiden viljelypinta-ala on noin 37 200 ha
Tilojen määrä Suomen 3:nneksi suurin
Kasvilajien jakauma hehtaareina
Viljat 20460
Nurmet 7552
Peruna 2100
Öjykasvit 1800
Luonnonhoitop 2361
Kesanto 1271
Kumina 1079
Kuituhamppu 167
Puutarhakasvit 83
Erityistukialueet 58
Muut 320
Tukea ohjataan kaupungin kautta vuosittain noin 30 miljoonaa euroa tiloille,
joka muodostuu 30 eri tukityypistä. Kauhavalla 3:nneksi suurin
maataloustulokertymä valtakunnallisesti
Tilajakauma tuotantosuunnittain
Kasvinviljelytilat 651
Maitotilat 144
Tärkkelysperunatilat 95
Muut nautatilat 47
Sikatilat 42
Ruokaperunatilat 24
Hevostilat 18
Muut tilat 17
Erikoiskasvitilat (ei perunaa) 12
Matkailu
 Vetureina Powerparkin vapaa-ajankeskus
ja Härmän Kuntokeskus
 Härmän Matkailu koordinoi
maaseutumatkailuyritystoimintaa
 Kauhavan osuus maakunnan
matkailutulosta 37 milj. euroa,
työllisyysvaikutus 444 htv,
palkkatulovaikutus 13,3 milj. euroa ja sen
verotulotuotto 2,6 milj. euroa (v.2008
tiedot)
KOULUTUSPALVELUT
-Kouluverkko muodostuu 21:stä perusopetuksen
yksiköstä ja kahdesta lukiosta:
1-6 -luokkien koulut 16
7-9 -luokkien koulut 4
Pihlajapuiston erityiskoulu
Kauhavan ja Härmän lukiot
-Härmänmaan musiikkiopisto (ml. Lappajärvi)
-Järvilakeuden kansalaisopisto (ml. Evijärvi
ja Lappajärvi)
-Suomen Yrittäjäopisto
-Seinäjoen ammattikorkeakoulun maakuntakorkea
-koulu
Vapaa-aikapalvelut
Liikunta- ja kulttuuriystävällinen
Kauhava
 Monipuoliset
ulko- ja sisäliikuntapaikat
 Vireä seura- ja yhdistystoiminta
 Toimintaa kaikenikäisille
 Runsas kulttuuritapahtumatarjonta
 Laaja museoverkosto
Kehittämishankkeita :
-Kauhavan innovaatioympäristöä kehittävä
ja rakennerahastojen hyödyntämistä
kaupungissa ja yrityskentässä tehostava
projektipäällikkö yhteistyössä STOY:n
kanssa
-Insinööristä diplomi-insinööriksi
muuntokoulutus Seamk:n kanssa
-Tekniikan kandidaatin tutkintovalmiudet
antava ja oppimisympäristöjä kohentava
TEKO-hanke yhteistyössä SYO:n ja
Vaasan yliopiston kanssa
-Kauppatieteen kandidaatin tutkintoon
johtava Järki-hanke yhteistyössä Vaasan
yliopiston ja Järviseudun kanssa
Kehittämishankkeita :
-SYO:n kasvustrategia:vuoteen 2012 mennessä
valtakunnallisesti tunnustettu asema
yrittäjäkoulutuksen edistäjänä ja uudistajana
-Kauhavan elinkeinoelämän
osaamistarveselvitys Desnet Oy:n toimesta
tukee koulutuksen suunnittelua ja
kehittämistä
-Seinäjoen ammattikorkeakoulun
maakuntakorkeakoulun laajentuminen 1.1.10
Kehittämishankkeita :
-Epanet -professuurihankkeen valmistelu
yhteistyössä Epky:n,Vaasan yliopiston,
STOY:n ja Seinäjoen yliopistokeskuksen
kanssa (automaatioteknologia)
-ennakoivan kansanterveystyön professuuri
(Härmän Kuntokeskuksen
tutkijatohtoriosuus työ- ja seniori-ikäisiin)
-Kauhavan lukion ilmailulinjan kehittäminen
syöttöväyläksi Suomen Ilmailuopiston,
Kauhavan Lentosotakoulun ja Avia Collegen
jatkokoulutuksiin (”korkeakoulukelpoiset yolentäjät siviili/sotilassektorille”)
-Härmän Palvelukeskuksen kehittäminen
julkisista ja yksityisistä hyvinvointitoimialan
toimijoista koostuvana toimintaympäristönä
<< LifeIT:n esiselvitys 4/2010
Miksi Kauhava kiinnostunut
palveluiden kehittämisestä ?
1) Uuden kunnan rakentamiseen
liittyvä muutospotentiaali:
pyrkimys pois hierarkisesta ja
jäykästä kuntakulttuurista
2) Kuntaliitossopimus: uuden kunnan
hallinnon ja johtamisen
kehittämistavoitteena on
virtaviivainen, tehokas ja
palveluhenkinen organisaatio, jossa
päätöksenteko on mahdollisimman
lähellä asiakasta
3) Tarvevastaavuuden korostaminen:
Asukkaiden tarpeita vastaavien
laadukkaiden palveluiden
tarkoituksenmukainen, taloudellinen ja
tehokas järjestäminen
4) Palveluprosessien keskeisyys:
Palvelujen järjestäminen
asiakaslähtöisinä prosesseina ja
toiminnallisina kokonaisuuksina
5) Tuottavuuden merkitys:
Palveluiden kustannustehokkuuden ja
tuottavuuden parantaminen
6) Joustavuuden vaatimus:
Organisaatio on selkeä, matala,
joustava ja sen toiminta perustuu
asiakaslähtöisiin prosesseihin ja
päätösvallan delegointiin lähelle
asiakasta (vain yksi hallintosääntö,
delegointi asiakasrajapintaan tavoite)
Miltä kuntaliitoksessa tässä vaiheessa näyttää ?
-kyseessä kauaskantoinen tulevaisuusratkaisu; päättäjien,
henkilöstön, organisaation, toimintatapojen ja
palvelujen trimmaamisessa vielä painopisteeltään 3-5
vuoden työsarka
-vuoden 2008 aikana pystyttiin valmistelemaan
perustoimivuuden kannalta välttämättömät asiat,
tarpeellisten hoito ja ”ulospäin avartuminen” vuorossa,
vuonna 2009 painottunut taloustaantumasta johtuva
säästäminen ja työttömyysvaurioiden hoito, v.2010
enemmän kehittämisavauksia
-prosessin toimeenpano valmiiden mallien puuttuessa
omiin olosuhteisiin/erityispiirteisiin sovellettavaa
räätälöintiä ja käsityötä
-elinvoiman parantamisen ja palvelurakenteen
sopeuttamisen kaksijännitteisen strategian
samanaikainen toteuttaminen on päätöksenteon
linjakkuuden kannalta haasteellista
• muutosvaihe koettelee henkilöstön jaksamista ja
aiheuttaa epävarmuutta tulevasta eri sidosryhmissä,
heijastuminen ilmapiiriin, tavoitetietoisuus
säilytettävä (työtyytyväisyyskyselyn tulokset
kohtuullisen hyviä)
• toteutettu toiminnan uudelleenmäärittely
(ydintehtävät, palveluprosessit, resurssit,
organisaatio) ja siihen liittynyt henkilöstön sisäinen
ilmoittautumismenettely hallinnollisesti laaja-alainen
ja raskas, mutta välttämätön prosessi
• muutosvaiheen kautta luotu perusta niille järjestelyille
ja uudistustoimenpiteille, joita kuntaliitoksen
tavoitteet edellyttävät, liitoskuntien toimiessa
erillisinä keskinäinen koordinaatio ei vielä kovin
syvällistä
• kestävistä vaikutuksista talouteen, palvelujen laatuun
ja kehittämistoimintaan ei voi tässä vaiheessa tehdä
pitkälle menevää analyysiä
• ensimmäinen budjetti onnistuttiin laatimaan
yhdistymisavustuksen (2,85 meur) verran
ylijäämäiseksi ja kattamaan poistot, v:n 2010
budjetti tulokseltaan 0,7 meur ylijäämäinen (klsopimuksen tulostavoitteeseen nähden 1,3 meur
pienempi)<liikkumavara supistuu
• edellytykset pitkäjänteisempään
henkilöstöpolitiikkaan ja kehittämistoimintaan
parantuneet vahvemman organisaation ja
syvemmän erikoistumisen myötä
(henkilöstöjohtaja, henkilöstörahasto, setelit)
• henkilöstön luonnollisen poistuman
hyödyntämisenä aloitettu toiminnan tehostaminen
jatkuu ennakoivana vapautuvien vakanssien
järjestelysuunnitteluna ja henkilöstön sisäisenä
kouluttamisena uusiin tehtäviin
-Toiminnallisen tuloksen parantuminen
kuntayhdistelmänä toimittaessa vuosien
2007 ja 2008 välillä noin miljoona euroa,
vuoden -09 tulos noin 5 meur ylijäämäinen,
josta toiminnallinen osuus noin 2 meur <<
vanhat alijäämät 3,9 meur katettu
-Henkilöstön vähentymä 2008-2009 noin 45
vakanssin suuruusluokassa ( esim. yleis- ja
taloushallinnossa aiemmin 35 vakanssia, nyt
17), henkilötyövuosina 34,
vuotuiskustannuksina noin 1,2 meur (06/09)
- Vakanssittomia uudelleen sijoituksessa noin
10 htv, kaikki työllistetty,pari vakinaistamatta
-Kuntaliitoksesta on aiheutunut eräille
henkilöstöryhmille jatkuvia muutoksia
elokuusta 2007 alkaen, osalla vaihtunut vain
työnantajan nimi
-Muutosoloissakin henkilöstö yleisesti ottaen
varsin tyytyväistä uuden organisaation
toimintaan
-Asiakassuuntautuneisuus on hyväksytty
toiminnan lähtökohdaksi
-Tiimityö toimintatapana monelta osin kesken
(vanhan kulttuurin vaikutus,sektorit)
-Tavoitteena asiakasohjaavuuden
vahvistaminen palvelujen suunnittelussa,
kehittämisessä ja toteuttamisessa (”tarpeet
selville, toiminta sujuvaksi, palvelu
pelaamaan”)
KIITOS !