Kokemuksia yhteismetsistä

Download Report

Transcript Kokemuksia yhteismetsistä

Kokemuksia yhteismetsistä
Tomiva metsä-tiedotuspäivä
Ylivieska 20.1.2011
Eljas Heikkinen
Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa
1
Taustaa
 Metsänomistajakunnassa tapahtuva muutos
– Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla perikuntien ja
yhtymien hallussa 27 % metsäpinta-alasta
 Metsänomistuksen pirstoutuminen
– Metsätilat jaetaan perinnönjakojen yhteydessä
yhä pienempiin osiin
Edellytykset kannattavan metsätalouden
harjoittamiseen heikkenevät
2
Yksityismetsänomistuksen vaihtoehtoja
 Yksin tai puolison kanssa
– Yksityismetsänomistuksen perusta
– Päätöksenteko helppoa
 Yhtymä
– Jakosopimus
– Päätökset tehtävä yksimielisesti
– Hyvä, jos tehty yhteishallintasopimus (menettelytavat,
valtuutukset ym.)
– Perinnönjako
 Perikunta (jakamaton kuolinpesä)
– Päätökset tehtävä yksimielisesti
– Voidaan tehdä yhteishallintosopimus
– Väliaikainen, jossain vaiheessa perinnönjako
3
Yksityismetsänomistuksen
vaihtoehtoja jatk.
 Yhteismetsä
– Kestävä metsätalous (metsäsuunnitelma), tasaiset tulot
– Hallinto (muistuttaa taloyhtiön hallintoa)
– Luonteeltaan pysyvä
 Osakeyhtiö
– Verotus, kemera-tuet vain jos harjoittaa vain maa- ja
metsätaloutta
– Hallinto, kirjanpito
– Luonteeltaan pysyvä
 Säätiö, osuuskunta
– Kuten osakeyhtiö
4
Yksityismetsänomistus Suomessa
yli 5 ha:n metsätilat
Metsänomistusmuoto
Osuus
metsätilojen
määrästä %
Yksin tai puolison
kanssa
72
76
Yhtymä
14
12
Kuolinpesä
11
11
Yhteismetsä
3
0,02
0,5
0,09
Säätiö ym.
5
Osuus
yksityismetsien
pinta-alasta %
Mikä on yhteismetsä?
 Kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue, joka on
tarkoitettu käytettäväksi ensi sijassa kestävän
metsätalouden harjoittamiseen sen osakkaiden
hyväksi.
 Voidaan käyttää myös muuhun tarkoitukseen kuin
metsätalouden harjoittamiseen, jos se on
taloudellisesti tai muuten tarkoituksenmukaista
 Yksityismaata, jota sen osakkaat hallinnoivat
 Yhteismetsiä 184 kpl, 537 000 ha
6
Yhteismetsän periaate
Metsälän yhteismetsä
Yhteismetsän osakaskiinteistöt
RN:o 874-2:1
RN:o 2:9
Tilan arvo 93 000 €
RN:o 12:6
Tilan arvo 56 000 €
RN:o 22:45
Tilan arvo 79 000 €
Yhteismetsän arvo
yhteensä 228 000 €
7
Haamutila RN:o 2:9
40,8 % yhteismetsän
osuuksista
Haamutila RN:o 12:6
24,6 % yhteismetsän
osuuksista
Haamutila RN:o 22:45
34,6% yhteismetsän
osuuksista
Omistaja/t
(yhteismetsän
osakkaat)
Omistaja/t
(yhteismetsän
osakkaat)
Omistaja/t
(yhteismetsän
osakkaat)
Haamutilalla ei ole maa-aluetta, mutta siihen
kuuluu arvoa vastaava osuus yhteismetsään
Eri tyyppisiä yhteismetsiä
 ”Perinteinen” yhteismetsä
– Perustettu lähinnä asutus- tai uusjakolainsäädön
perusteella ennen v. 2003 (135 kpl)
 Suvun yhteismetsä
– Perheen tai suvun metsistä perustetaan
yhteismetsä
– V. 2003 jälkeen muodostettu 53 kpl, vireillä yli 30,
useita neuvotteluvaiheessa
 Sijoittajien yhteismetsä
– Sijoittajat keräävät pääomaa, ostavat metsää ja
perustavat yhteismetsän
– Perustettu 3 kpl, useita tulossa
8
Eri tyyppisiä yhteismetsiä
 Julkisyhteisön maista perustettava yhteismetsä
– Esimerkiksi kunnan metsät yhteismetsän ytimenä,
johon liittyy yksityisiä metsänomistajia
– Yksi muodostamistoimituksessa, useita
neuvotteluvaiheessa
 Tilusjärjestelyn yhteydessä perustettava
yhteismetsä
– Tilusjärjestelyssä mukana olevat voivat halutessaan
perustaa yhteismetsän
9
Yhteismetsien
muodostamistilanne
35
30
25
20
Vireillä
Valmis
15
10
5
0
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
Lähde: Maanmittauslaitos
10
Suvun yhteismetsä
 Helpottaa sukupolvenvaihdosta ja
perinnönjakoa.
 Yhteismetsässä erimielisyydet voidaan
ratkaista äänestämällä, toisin kuin
kuolinpesässä tai yhtymässä.
 Suvun metsänomistuksesta muodostuu
pysyvää ja vakaata.
 Pinta-alaa pitäisi olla riittävästi, jotta
järjestely olisi taloudellisesti
perusteltavissa.
11
Yhteismetsän vahvuudet
 Alhaisempi tuloverotus (26 % vs. 28 %)
 Tasainen ja jatkuva tuotto
 Suuruuden ekonomia toimii → parempi hinta
myyntipuulla sekä töissä ja tarvikkeissa pienemmät
yksikkökustannukset
 Perustaminen ja liittyminen erittäin edullista
 Omistamisen vaivattomuus
 Yhteismetsän tarjoama
virkistyskäyttömahdollisuudet
 Toimiva ja demokraattinen hallintomalli
 Yhteismetsäosuuksien perinnönjako helppoa
12
Yhteismetsän heikkoudet
 Ei yleensä saatavissa hetkellisesti suurta tuloa
 Hallintokustannukset ja hallintomallin
haasteellisuus
 Omistusluonteen muuttuminen: osakkaalla ei
erityistä oikeutta omaan metsään
 Osakkaan omatoimisen metsätyön,
hankintahakkuun ja kotitarvepuun oton rajoitukset
13
Yhteismetsän verotus
 Verotetaan yhteisetuutena
 Yhteismetsä on erillinen verovelvollinen eli
ylijäämän jako-osuudet ovat osakkaille verotonta
tuloa
 Normaali pääomatuloverotus 26 %:n verokannalla
 Metsävähennys ja menovaraus käytössä
 Yhteismetsä maksaa vuosittain veroennakkoa
 Kuukausittaiset alv-tilitykset (suuret yhteismetsät)
 Yhteismetsää perustettaessa tai liitettäessä tila
johonkin yhteismetsään yhteismetsäosuuksia
vastaan ei tule luovutusvoitto- tai
varainsiirtoverovelvollisuutta
 Yhteismetsäosuuksien luovutuksia verotetaan
kuten muunkin kiinteän omaisuuden luovutuksia
14
Hallintomalli
 Keskeiset säädökset ja asiakirjat:
–
–
–
–






15
Yhteismetsälaki 109/2003 (muut. 1497/2007)
Kiinteistönmuodostamislaki 554/1995
Ohjesääntö
Metsäsuunnitelma
Ylintä päätösvaltaa käyttää osakaskunnan kokous
Hoitokunta tai toimitsija vastaa käytännön toiminnasta
Suurilla yhteismetsillä omia metsäammattilaisia
Ohjesäännössä linjataan toiminnan periaatteet
Kaksi tilintarkastajaa, toisen valitsee metsäkeskus
Hallintomalli samantyyppinen kuin esim. taloyhtiöissä
Yhteismetsän perustamisen vaiheet
1. Alustavat neuvottelut
2. Perustamissopimus
3. Yhteismetsän muodostamistoimituksen
hakeminen
4. Yhteismetsän muodostamistoimitus
16
Yhteismetsän perustamisen vaiheet
5. Merkitseminen kiinteistörekisteriin
6. Osakaskunnan ensimmäinen kokous
7. Ohjesäännön vahvistaminen
ja merkintä yhteismetsärekisteriin
8. Yhteismetsän toiminnan käynnistäminen
17
Yhteismetsään liittyminen
yhteismetsäosuuksia vastaan
 Tilusten luovuttaja saa tiluksia (tiluksien arvoa)
vastaavan osuuden yhteismetsään
1. Sopimus kiinteistön alueen liittämisestä yhteismetsään
2. Mahd. yhteismetsän osakaskunnan kokous
3. Kiinteistötoimituksen hakeminen
4. Kiinteistötoimitus
18
Johtopäätöksiä
 Eri selvitysten mukaan 10-30 %
metsänomistajista kiinnostuneita yhteismetsistä
(P-P:lla 3000-9000 m-om.)
 Yhteismetsän perustaminen tai siihen liittyminen
iso askel metsänomistajalle
Suuri haaste neuvonnalle.
 Kiinnostus suvun yhteismetsiin
– Julkisyhteisövetoiset ja sijoittajien yhteismetsät
tulossa
19
Johtopäätöksiä jatk.
 Tarvitaan
– Tutkimus yhteismetsien kannattavuudesta
– Yhteismetsän verotusopas
– Opas ja mallit uusille yhteismetsille hallinnosta:
kokousasiat, kirjanpito, toimintasuunnitelma,
talousarvio, toimintakertomus ym.
– Selkeät mallit yhteismetsään liittyvän tilan osuuden
määrittämiseksi
– Ohjeistus organisaatioille kuinka prosessi viedään
läpi asiakkaan kannalta
20