Transcript Yhteismetsä omistusratkaisuna

Yhteismetsä
omistusratkaisuna
Yhteismetsän perustaminen ja
oman maan liittäminen yhteismetsään
Kalle Konttinen
040-5636066,
[email protected]
Esityksen sisältö
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Yhteismetsien taustoista
Yhteismetsän perustamisen vaiheet
Perustamissopimus
Yhteismetsän muodostamistoimitus
Tilan tai alueen liittyminen
yhteismetsään yhteismetsäosuutta
vastaan
Usein kysyttyä
Yhteismetsien taustoista
Perinteiset yhteismetsät
1.
2.
3.
4.
5.
•
asutusyhteismetsät
•
tilusjärjestely-yhteismetsät
•
porotilallisten yhteismetsät jne.
Usean metsänomistajan yhdessä
perustamat yhteismetsät
Suvun yhteismetsät
Sijoittajien yhteismetsät
Muut yhteismetsät
Yhteismetsän perustamisen vaiheet
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
Ajatus yhteismetsän perustamisesta syntyy
Ajatuksen kypsyttely ja neuvojen ja
kokemusten kuuleminen (Metsäkeskus,
Maanmittauslaitos, yhteismetsät)
Neuvottelut maanomistajien kesken
Perustamissopimuksen laatiminen
Ohjesäännön valmistelu
Yhteismetsän muodostamistoimitus
Osakaskunnan ensimmäinen kokous /
Metsäkeskus
Ohjesäännön vahvistaminen ja ilmoitus
yhteismetsärekisteriin
Toiminnan käynnistäminen
Perustamissopimuksen sisältö
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
Sopimuksen tarkoitus
Yhteismetsän nimi ja kotipaikka
Perustajien henkilötiedot
Tiedot yhteismetsäksi perustettavista alueista
ja niiden pinta-alat
Luettelo yhteismetsän osakaskiinteistöistä ja
niiden pinta-alat. Osakaskiinteistöjen
osuusluvut tai peruste niiden määrittämisestä
Yhteismetsän muodostamiseen liittyvät
korvaukset tai korvausten laskentaperusteet
Ehdotus ohjesäännöksi (liite)
Päiväys ja allekirjoitukset
Yhteismetsän muodostamistoimitus








Yhteismetsän perustamisesta kannattaa
keskustella tulevan/nimetyn toimitusinsinöörin
kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
Toimitus haetaan Maanmittauslaitoksen
palvelupisteestä
Hakemuksen allekirjoittavat maanomistajat
Hakemukseen on syytä liittää
perustamissopimus
Toimituksessa pidetään 1-2 kokousta
Yhteismetsän ympärysrajat tarkistetaan, pyykit
mitataan ja tarvittaessa kadonneet pyykit
uusitaan
Toimitus tehdään valtion varoin. Rajankäynnistä
ja esimerkiksi ylimääräisten rakennuspaikkojen
lohkomisesta voi joutua maksamaan
Voi käynnistyä myös tilan jakamistoimituksen
(halkominen / lohkominen) yhteydessä
Yhteismetsän muodostamistoimitus
Vaiheet:
1.
Ratkaistaan, voiko yhteismetsän perustaa
2.
Päätetään, mistä alueista (kokonaiset kiinteistöt
ja määräalat) yhteismetsä muodostetaan
3.
Päätetään, mitkä ovat yhteismetsän
osakaskiinteistöt
4.
Vahvistetaan yhteismetsäosuuksien
määritysperuste
5.
Tehdään yhteismetsäosuuksien määrittämiseksi
tarvittavat arvioinnit
6.
Päätetään osakaskiinteistöjen osuudet
7.
Rajapyykkien mittaus ja mahdolliset rajankäynnit
8.
Käsitellään muut tarpeelliset asiat kuten
korvaukset ja tieoikeudet
Ratkaistaan,
voiko yhteismetsän perustaa
Kiinteistönmuodostamislaki 96 §
Yhteismetsä voidaan perustaa sellaisista
metsätalouden harjoittamiseen käytettävistä
tiluksista, jotka muodostavat
tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden
Yhteismetsään saadaan ottaa omistajien
sopimuksesta myös sellaisia muita tiluksia,
joiden käyttäminen muuhun tarkoitukseen
kuin metsätalouteen ei ole tärkeää ja
liittäminen on tarpeen tarkoituksenmukaisen
kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi.
Ratkaistaan,
voiko yhteismetsän perustaa
Kiinteistönmuodostamislaki 99 §
Jos asianosaiset ovat sopimuksessa sopineet
osuuksien suuruudesta tai laskutavasta,
yhteismetsän muodostaminen ja tilusten
liittäminen yhteismetsään osuutta vastaan
suoritetaan sopimuksen mukaisesti, jollei
sopimus loukkaa kenenkään oikeutta
o
o
o
sopijapuolten oikeus
yhteismetsän osakkaiden oikeus
pantinhaltijoiden oikeus
Esimerkki yhteismetsän
muodostamisesta
Lähtötilanne:
Teerilehto 2:47
Väliharju 2:48
Kuikkalehto 2:49
Suontaus 2:67
Peräpalsta 2:62
Lopputulos:
Yhteismetsä 402-874-2-2
Osakastilat ja osuudet
1. Teerilehto 2:47 0,239437
2. Väliharju 2:48
0,211268
3. Kuikkalehto 2:39 0,267606
4. Suontaus 2:67
0,135026
5. Peräpalsta 2:62 0,146663
Yht
1,000000
Esimerkki
Kangastalon yhteismetsä
564-874-1-3
n. 800 hehtaaria
11 osakasta
17 palstaa
Tilan tai alueen liittäminen olemassa olevaan
yhteismetsään yhteismetsäosuutta vastaan

Tilusten luovuttaja saa luovuttamiaan tiluksia (=tiluksien
arvoa) vastaavan osuuden yhteismetsään

Edellytyksenä kiinteistön omistajan ja yhteismetsän välinen
sopimus. Sopimuksessa on syytä mainita luovutettavaa
aluetta koskevan osuuden suuruus tai ainakin
laskentaperuste.

Sopimus ei saa loukata kenenkään oikeutta

Liittäminen tehdään maanmittaustoimituksessa, johon
sovelletaan samoja säännöksiä, mitkä edellä yhteismetsän
perustamisen yhteydessä on kerrottu

Toimitus tehdään valtion varoilla. Rajankäynneistä voi
voi joutua maksamaan

Lopputuloksena kiinteistö tai alue on osa yhteismetsää ja
luovuttaja saa osuuden yhteismetsään
Usein kysyttyä yhteismetsästä
 Mikä on haamutila?
 Voivatko yhteismetsän alueet tai osakastilat sijaita eri
kunnissa ?
Mikä on haamutila
 Haamutila on tila, jolla ei ole maa- tai vesialuetta, vaan
ainoastaan osuus yhteiseen alueeseen, esimerkiksi
YHTEISMETSÄÄN
 Haamutilaa käsitellään kuten tavallistakin tilaa; sen voi
myydä, ostaa, kiinnittää, lainhuudattaa, jakaa jne.
 Haamutila syntyy mm., kun koko kiinteistö liitetään
yhteismetsään ja luovuttajalle muodostetaan tila, joka
käsittää tilan arvoa vastaavan osuuden yhteismetsään
Esimerkki haamutilasta
Haamutila
Voivatko yhteismetsän alueet tai
osakastilat sijaita eri kunnissa?
 Kyllä voivat
 Eri kunnissa olevat yhteismetsän alueen näkyvät
kiinteistörekisterissä kunnittain omalla tunnuksellaan
Esim. Makkosen yhteismetsä 140-874-2-1
140-874-2-1
148-874-5-1
762-874-4-1
925-874-1-1
 Yhteismetsän osakastila voi olla missä päin tahansa
Suomea
 Yhteismetsällä pitää olla kotipaikka
Kuvat Veijo Vilska
Lisätietoa:
- www.maanmittauslaitos.fi
(Kiinteistöt / Maanmittaustoimitukset / Yhteismetsätoimitukset)
- esitteet
Kiitos mielenkiinnosta ja
tervetuloa keskustelemaan!