Transcript Näöntarkkuuden tutkiminen 3.11.2014 (2)

Lapsen
näöntarkkuuden tutkiminen
Sh. Satu Lähde
LAPSEN NÄÖN KEHITYS
Silmät kehittyvät aivorakkulasta ja ovat osa
keskushermostoa. Silmät ”keräävät” tiedon,
mutta näkeminen tapahtuu aivoissa.
Lapset syntyvät heikkonäköisinä;
vastasyntyneen näöntarkkuus on 0.03 tasolla ja
kontrastien erotuskyky on vielä huono ->
Johtuu verkkokalvon, näköhermon ja aivojen
kehittymättömyydestä.
2
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Näkötoimintojen kehittyminen on ensimmäisten
elinkuukausien aikana hyvin nopeaa:
näöntarkkuus, kontrastiherkkyys ja silmälihasten
säätely kehittyvät 3 kk aikana niin, että vauva
pystyy kohdistamaan katseensa haluamaansa
suuntaan ja melko tarkasti oikealle etäisyydelle
jolloin esineestä muodostuu tarkka kuva.
3
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Näkemisen kolme tasoa ovat:
• simultaaninäkö, kumpikin silmä on näkevä
• fuusion avulla silmien välittämät kuvat
muodostavat yhden näköhavainnon.
• stereonäkö, yhteisnäön korkein aste.
Sensorisen fuusion avulla verkkokalvojen
kaksi hieman erilaista kuvaa muodostaa
yhden kolmiulotteisen kuvan.
4
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Yhteis- ja syvyysnäkö kehittyvät 1-2 v., mutta
voivat häiriintyä vielä ennen kouluikää esim.
karsastuksen tai silmien taittovirhe-puolieron
vuoksi .
Lapselta kannattaa heti aluksi tutkia stereonäkö.
Jos stereonäkö löytyy ei silmien välillä voi olla
suurta poikkeavuutta.
5
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
0-3kk , vastasyntynyt kääntää katseen valoa
kohti, esim. ikkunaan päin. 6-8 vk iässä kehittyy
katsekontakti ja vauva seuraa katsellaan hitaasti
vaakasuunnassa liikkuvaa esinettä. V= 0.1
tasolla.
Tutkimukset: katsekontakti, silmien liikkeiden
symmetrisyys. Silmien ulkonäkö; mustuaisen
muoto ja sen reagointi valoon, punaheijaste
6
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
3-6 kk iässä vauvaa löytää kätensä ja alkaa
kurkotella ja tavoitella leluja. Lapsi seuraa
kädestään putoavaa lelua ja kiinnostuu yhä
kauempana olevista leluista. 5-6 kk iässa V= 0.2
tasolla.
Tutkimukset: katsekontakti, hymyvaste, silmien
ulkonäkö, punaheijaste, katseen kohdistaminen,
silmien liikkeet, konvergenssi ja hirschbergin
testi.
7
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
7-10kk iässä lapselle kehittyy pinsettiote , sen
avulla hän poimii suuhunsa pienet roskatkin.
Seuraa kynän liikettä piirrettäessä ja tunnistaa
hieman piilossa olevat lelut.
11-12 kk ikäinen lapsi tunnistaa tutut kaukaa.
V= 0.25 tasolla.
8kk-1,5v tutkimukset aiempien lisäksi: peittokoe,
pinsettiotteen tutkiminen
8
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Ensimmäisen elinvuoden aikana
lyhytaikainenkin näön estyminen esim.
luomiturvotuksen vuoksi voi aiheuttaa silmän
edustuksen vähenemisen aivokuorella
aiheuttaen amblyopian.
9
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
3-vuotiaan näkö on 0.4-0.5 tasolla.
5-6 –vuotias lapsi näkee 0.6-1.0 riville.
Lapsen näköä tutkitaan, jotta havaitaan ajoissa
esim. amblyopia, karsastus tai mahdollinen
silmäsairaus.
10
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
PUNAHEIJASTE
Punaheijastetta tutkittaessa huoneen valaistus
voi olla hämärä.
Silmää katsotaan oftalmoskoopin läpi noin 40
cm:n etäisyydeltä valon osuessa suoraan
mustuaisaukkoon.
• normaali heijaste mustuaisessa on kirkkaan oranssin
punainen (väri aiheutuu valon heijastumisesta vek:n
pigmenttisolukerroksesta ja suonikalvosta)
• verkkokalvolta heijastuvassa valossa ei normaalisti
ole varjoja. Havaitaan samentumat taittavissa
väliaineissa
11
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
HIRSCHBERGIN TESTI
Potilas katsoo lähietäisyydeltä suoraan edestä
valolamppuun. Tutkija arvioi valorefleksin
symmetrisyyttä mustuaisiin nähden. Normaalisti
valorefleksit ovat mustuaisten keskellä tai siitä
hieman nasaalisesti. Heijasteiden erilainen
sijainti on merkki ilmikarsastuksesta.1mm
poikkeama vastaa n. 15 pd karsastusta.
12
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
HIRSCHBERGIN TESTI
13
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
PEITTOKOE
Tutkitaan potilaan fiksoidessa sekä lähelle että
kauas. Lähietäisyys n.33/40cm vastaa
lukuetäisyyttä, jolloin potilas joutuu
akkomodoimaan kolme diopteria enemmän kuin
kauas katsoessa. Kaukoetäisyydelle tutkittaessa
n. 5/6m akkomodaation vaikutusta ei tule
mukaan ( edellyttäen että taittovirheet on
korjattu) .
Fiksaatio-objektina käytetään mieluiten pientä
yksityiskohdilla varustettua kuvaa tai esinettä.
Vertaamalla karsastuskulmaa lähelle ja kauas
saadaan tietoa akkomodaation vaikutuksesta
potilaan karsastukseen .
14
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Peittokoe voidaan jakaa kolmeen eri osaan:
- silmän peittäminen
- peiton poisotto
- vuorotteleva peitto
15
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Peittokoe ilmeisen karsastuksen
tutkimiseksi:
Peitettäessä toista silmää tutkija seuraa toista
silmää korjausliikkeen havaitsemiseksi. Jos
liikettä ei tapahtunut tehdään sama toisen
silmän tutkimiseksi.
Ilmeisessä karsastuksessa voidaan aina
ilmoittaa kumpi silmä karsastaa vai onko
karsastus vuorottelevaa.
16
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Piilevän karsastuksen tutkiminen:
Peitetään toinen silmä ( katkaistaan fuusio)->
tällöin silmä liukuu karsastusasentoon peiton
alla.
Peitto otetaan pois ja samalla katsotaan peiton
alta paljastuvan silmän korjausliikettä. Jos
potilaalla on piilokarsastusta hän suoristaa
fuusion avulla silmät samaan kohteeseen tässä
vaiheessa
Jos piilokarsastusta on vaikea saada esiin esim.
pienen karsastuskulman vuoksi voidaan
peittolusikka siirtää suoraan nenän yli toisen
silmän päälle peräjälkeen eikä anneta potilaan
katsoa molemmilla silmilla samanaikaisesti->
näin saadaan korjausliikkeet suurenemaan ja ne
on helpompi havaita.
17
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Piilevässä karsastuksessa ei ilmoiteta "syyllistä"
silmää.
Korjausliikkeen suunta
SISÄLTÄ ulos = sisäänkarsastus
ULKOA sisään = uloskarsastus
YLHÄÄLTÄ alas = ylöskarsastus
ALHAALTA ylös = alaskarsastus
18
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Näöntarkkuuden tutkimustilanne:
• rauhallinen ympäristö
• kiireetön tunnelma
• testitaulu ei saa kiiltää häiritsevästi, ajan
kellastamat on ajoittain vaihdettava uusiin
• hyvä muuttumaton valaistus
• kaukotaulu ikkunattomalle seinälle tutkittavan
kasvojen korkeudelle
Toistettuna eri kerroilla sujuu paremmin. Tuttu
tutkija lisää luottamusta.
19
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Näöntarkkuutta mitataan erilaisilla näkötauluilla:
• 0-2v Teller, Lea-juovastot
• 2-4v LH-kuvat, lastenkuvat
• 4v.-> kirjaimin, numeroin tai kuvioin.
Näöntarkkuus mittaa mikä on pienin tunnistettava
kuvio.
Mittayksikkönä käytetään visusarvoa.
20
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Tarkista tutkittavan ja tutkimustaulun välinen
etäisyys !
LH-lähitaulu 40cm ja kaukotaulu 3m
etäisyydeltä.
Ensin lähinäkö sitten kaukonäkö.
”Ensikertalaiselta" tutkitaan ensin binoculaarivisus ja vasta sitten monokulaarinen, samalla
opetellaan symbolien nimet.
21
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Toisen silmän peittäminen: peittolasit tai
mustalappu.
Jos lapsella on käytössä silmälasit näkö
tutkitaan omilla laseilla. Toisen silmän voi tällöin
peittää esim. neljään osaan taitetulla pehmeällä
kasvopaperilla tai Mikrofoam- teipillä.
Tarkkaile miten lapsi reagoi toisen silmän
peittämiseen, lapsi häiriintyy hyvän silmän
peittämisestä.
22
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Näöntutkimustaulu tulee olla kokonaan esillä.
Yksittäisiä kuvia on helpompi nähdä ja siten
tutkittaessa saadaan parempi tulos.
Visus tutkitaan pää suorassa, jotta toinen silmä
pysyy peitettynä.
23
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Näöntutkimustaulu esitetään lapselle ja
osoitetaan ylimmän rivin kuvioita vuorollaan ja
sovitaan symboleille nimet.
Ylin rivi peitetään osittain valkoisella kortilla ja
kysytään mikä on toisen rivin ensimmäinen
kuvio. Kuviota voi osoittaa esim. sormella, mutta
sormea ei saa liikuttaa.
Edetään oikealla silmällä taulun oikeaa ja
vasemmalla vasenta laitaa.
24
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Kun lapsi vastaa väärin, muuttuu epävarmaksi
tai kurkottaa eteenpäin pyydetään häntä
luettelemaan kaikki vaaka rivin kuviot.
Visusarvoksi merkitään sen rivin desimaaliarvo,
jolta lapsi näkee kolme viidestä testikuviosta
oikein.
Visusten symmetrisyys tärkeää!
25
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Vanhempien havainnot lapsen silmien- ja
näönkäytöstä ovat merkittäviä.
Lapsen näön tutkiminen vaatii aikaa,
kärsivällisyyttä, mielikuvitusta ja ennen kaikkea
herkät ”tuntosarvet”!
26
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
JATKOTUTKIMUKSIIN LÄHETTÄMINEN:
THL:n ohjeistus v. 2011
Lähinäkö:
3-4v. on alle 0.5 yhteisnäkö tai silmien välillä yli
rivin ero
5-6v. on alle 0.8 yht. tai silmien välillä yli rivin
ero
27
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
Kaukonäkö:
4v. alle 0.5 yht., paitsi jos lähinäkö on 0.5 tai
parempi -> likitaitteisuus
5-6v.alle 0.8 yht. paitsi jos lähinäkö
symmetrisesti 0.8 tai parempi.
Koululaiset: alle 0.8 yht., paitsi jos lähinäkö
symmetrisesti 0.8 tai parempi
28
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde
KIITOS!
29
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri – Satu Lähde