Transcript Maakuntastrategiaprosessi - Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais

VARSINAIS-SUOMEN MAAKUNTASTRATEGIA
MAAKUNTASUUNNITELMA 2035+ / MAAKUNTAOHJELMA 2014-2017
MAAKUNTAHALLITUKSEN ILTAKOULU 27.11.2013
1. STRATEGIAPROSESSI (HS)
2. LÄHTÖKOHDAT (MR, AV)
3. STRATEGIALUONNOS (TN)
MAAKUNTASTRATEGIAN VALMISTELU
Neljä näkökulmaa
TALOUS
OSAAMINEN
- elinkeinotoiminta
- kaikki toimijat kunnat ja hallinto mukaan lukien
- perusopetus
- koulutus
- tutkimus
- ylläpito
ARVOT/ILMAPIIRI
- aika, ajan henki
- sosiaalinen/henkinen toimintaympäristö
- hyvinvointi
YMPÄRISTÖ
- alue-/yhdyskuntarakenne / maankäyttö ja infra
- fyysinen rakennettu toimintaympäristö
- palvelurakenne
- luonto & kulttuuriperintö
Talous
Esa Lindqvist (pj)
Petteri Partanen/Esa Högblom (siht)
Niko Kyynäräinen
Henri Wibom
Teppo Virta
Leena Arvela-Hellén
Laura Mattinen
Jarmo Järviö (Outi Rannikko)
Hanna Lindholm
Rikumatti Levomäki(Erik Lehtonen)
MAAKUNTASTRATEGIAN VALMISTELU
Neljä työryhmää
V-S ELY
VSL
TSEK
V-S Yrittäjät
Teknologiateollisuus
Uusikaupunki
Brahea/VARRU
SAK
V-S ELY
Science Park
Osaaminen
Liisa Kairisto-Mertanen (pj)
Esa Högblom/Veli-Matti Kauppinen (siht)
Martti Rantala
Taru Penttilä
Riitta Pyykkö
Teemu Malinen
Antti Virtanen
Merja Haliseva-Soila
Aino Ukkola
Petra Peltonen
Turun amk
VSL
V-S ELY
AMK
Turun yliopisto
V-S yrittäjät
L-S koulutuskuntayhtymä
V-S ELY
TSEK
TYY
Jari Lähteenmäki
Kauppakamari
Esko Poikela
Turun seudun opetusfoorumi
Jean-Mikael Öhman
Lassi Liippo
Åbo Akademi
V-S ELY
AKAVA
Sivistystyönanatajat
Turku Science Park
Olli Hietanen (pj)
Turun yliopisto
Marjut Polviander
Piia Alvesalo
Tero Piispanen
Ympäristö
Timo Hintsanen (pj)
Veli-Matti Kauppinen/Petteri Partanen (siht)
VSL
Kaisa Äijö/ Timo Juvonen (siht)
VSL
Harri Ojansuu
Petri Virtanen
Kirsi Kärpijoki
Raija Hurskainen
Pekka Vepsäläinen
Pauli Heikkinen
Satu Suhonen
Torbjörn Lindström
Ari Welling
Anita Silanterä
Joanna Kurth
Mikko Jaatinen
V-S ELY/TEKES
Turun kaupunki
V-S ELY
L-S AVI
STTK
SPR
Sairaanhoitopiiri
Pelastuslaitos
YLE Turku
Salo
Maakuntamuseo
AMK:n opilaskunta
Olli-Pekka Mäki
Elina Uitamo
Turkka Michelsson
Hannu Klemola
Jukka Käyhkö
Paavo Myllymäki
Arto Teittinen
Juuso Virtanen
Sanna Kipinä-Salokannel
Markku Leppälehto
Eija Suna
Jussi Mälkiä
Turun kaupunki/ympäristö
V-S ELY/TEKES
Parainen
Luonnonsuojelupiiri
Turun yliopisto
MTK
Metsäkeskus
Kauppakamari
V-S ELY
Talonrakennusteollisuus ry.
Museokeskus
Meriaura Oy
Arvot ja ilmapiiri
Turun kaupunki
Maakuntastrategian yhteiset esille nousseet aiheet
Maakuntastrategia = kumppanuustrategia
yhteistyötaidot
yrittäjyys
lähiruoka
Y
vesimaakunta
hyvinvointi
symbioosimaakunta
R
vastuullisuus
ymmärrys
asenne
V
resurssiviisaus
johtaminen
Saaristomeri / Itämeri
hiilineutraali
tilat
S
saavutettavuus
laatu
Kumppanuusstrategian kärjet
Y
yhteistyötaidot
R
resurssiviisaus
V
vastuullisuus
saavutettavuus
S
Kumppanuusstrategian kärkiteemat
Y
Yhdessä rajat rikkoen
R
Ennakoivaa edelläkävijyyttä
V
Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt
Saavutettava Itämeren portti
S
VARSINAIS-SUOMESSA ELÄMISEN LAATU ON PARASTA
Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella
• Maakuntastrategian keskiössä ja toiminnan lähtökohtana on aktiivinen asukas, kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen. Varsinais-Suomessa panostetaan luovaan
ongelmanratkaisuun, osallistamisen edistämiseen, palvelukulttuurin kehittämisen sekä hyvään johtamiseen. Tätä edistetään kumppanuudella, kokeiluilla sekä henkilöstön
osaamisen parantamisella asukaslähtöisen palvelukulttuurin johtamisessa.
• Toimintaa kehitetään innovatiivisella ilmapiirillä, jossa on mahdollista tehdä kokeiluja ja toimia uusilla tavoilla. Vastakkainasettelun sijaan haetaan uusia
yhteistoimintamalleja. Varsinais-Suomessa on ihmisiä ja yrityksiä innostava perusta. Lisäksi maakunnassa keskitytään osallisuutta, avoimuutta, kohtaamista,
vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin.
• Maakunnan julkishallinnon asukas-/asiakaslähtöisiä palveluita parannetaan entisestään siten, että Varsinais-Suomi on hyvä paikka elää, asua yrittää ja tehdä työtä.
Johtaminen kansasalaisyhteiskunnassa edellyttää osallistumisen mahdollistamista. Se edellyttää myös kykyä vastaanottaa tukea kansalaisilta. Toimintakulttuurin
kehittäminen osallistavammaksi koskee kaikkia peruspalveluita. Kaikilla palveluilla on omat keinonsa ja mahdollisuutensa kumppanuuksien kehittämiseen ja asukkaan
osallistamisen edistämiseen.
• Lähivaikuttamisesta tehdään helppoa ja innostavaa. Palveluita ja toimintaa kehitetään kokonaisuuden ja asiakkaan näkökulmasta. Tämä tapahtuu muun muassa hyvällä
palveluasenteella ja palvelulupauksilla. Yhdistyksissä ja järjestöissä tapahtuvaa asukaslähtöisen kansalaisyhteiskunnan aktiivisuutta ja luovuttaa tuetaan ja edistetään.
INNOVOINTIALUSTA(1
näkemyksellisyyttä kokonaisuudenhallintaan, innovointimahdollisuuksien moninkertaistaminen
1) Innovointialusta = verkostoalusta / yhteistoimintamalli / monipuolinen tiedon ja toimijoiden kohtaamispaikka
TULEVAISUUS MUODOSTUU VALINNOISTA NYT
VASTUULLISUUS
• Päätösten kokonaisvaltainen vaikutusten arviointi.
• Luodaan lähitoimijarinkejä. Lähi-imagon kasvattamisella pyritään vahvistamaan toimijoiden halua
liittyä lähitoimijoiden rinkiin ja sisäistämään lähi-ideologiaa. Ringit välittävät hyviä käytänteitä ja
tietoa.
• Maakunnan nuoret ja opiskelijat tulee ottaa paremmin mukaan päätöksentekoon.
• Innovatiiviseen uutta luovaan kaavoitusprosessiin yhteisvastuullisuutta, elinkeinoelämän
näkökulma ja vastuut mukaan.
• Nuorten maakunnallisen työ- ja harjoittelumallin ”kaikki kesäduunaa” kehittäminen hyödyntäen
laajasti olemassa olevia malleja ja nimeämällä jokaiselle peruskoulun luokalle oma kummiyritys
tiivistä yhteistyötä varten.
• Oman osaamisen tietoinen rakentaminen osaksi opetussuunnitelmia ja -menetelmiä sekä ajattelun
ja asenteiden muokkaus ja opettajakoulutuksen kehittäminen.
• Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjyysilmapiiristä huolehtiminen; yrittäjyysosaaminen ja
yrittäjyyskasvatus esim. virtuaaliyrittäjyyden (harjoitusyrittäjyyspalvelut, yrityskylätoiminta jne.)
toimijoiden verkottaminen keskenään.
• Rakennetaan ympäristön lukutaito – laajennetaan ympäristökasvatuksen sisältöä
yhteistyötoimijoiden ja vapaaehtoistoiminnan avulla
• Luodaan konsepteja, joilla on mahdollista näyttää kuluttajavalintojen ja kansalaisyhteiskunnan
voima muuttaa ravinnekuormituksen vaikutuksia merialueen tilaan, ja sitä kautta saaristomme
näkyvyyteen ja vetovoimaisuuteen.
YHDESSÄ RAJAT RIKKOEN
YHTEISTYÖTAIDOT
• Osallistavuus, osallistuminen, aktiivisuus, avoimuus, toimialarajat ylittävä yhteistyö sekä palvelukulttuurin kehittäminen ja hyvä johtaminen ovat
keskiössä.
• Luodaan WIN – WIN malleja. Otetaan käyttöön innostavia vuorovaikutusmenetelmiä, joiden avulla rikotaan omien sektoreiden edunvalvontarajoja.
• Maakuntaan tehdään kumppanuusportaali tai kanava, jota yhdistykset ja asukkaat voivat käyttää tiedottamiseen ja informaation löytämiseen
kansalaisyhteiskunnan palveluista.
• Tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi esimerkiksi hyödyntämällä ennakkoluulottomia osaamisyhdistelmiä ja kehittämällä koulutusorganisaatioiden ja
työelämän suunnitelmallista kumppanuutta lähtökohtana yksilön kyvyt ja osaaminen. Koulutuksen toteuttaminen enenevässä määrin yhdessä
elinkeinoelämän kanssa.
• Uudenlaisten oppimisympäristöjen ja -menetelmien sekä erityisesti e-oppimisen hyödyntäminen soveltuvasti kaikilla koulutusasteilla.
SAAVUTETTAVA ITÄMEREN PORTTI
SAAVUTETTAVUUS
• Edesautetaan sekä henkisten että fyysisten kohtaamispaikkojen luomista, joissa, päättäjät, toimijat, yrittäjät, opiskelijat, sidosryhmien edustajat voivat
kohdata ja verkostoitua.
• Toimiva maakunnallinen yrityspalveluorganisaatio monialaisen huippuosaamisen varmistamiseksi; ensiasteen neuvonta seutukunnissa.
• Tukholma-Turku-Pietari (pohjoisen) kasvukäytävän mahdollisuuksien hyödyntäminen.
• Myyntiosaamisen kehittäminen kaikilla toimialoilla mutta erityisesti potentiaalisilla tulevilla vientialoilla.
• Koulutusosaamisen tuotteistamisen ja koulutusviennin kehittäminen.
• Saavutettavuuden ilmapiiri: tulevaisuuden kestävä ja älykäs alue- ja yhdyskuntarakenne edellyttää rajoja rikkovaa suunnittelu- ja kehittämisyhteistyötä
(MALPE).
• Kestävä vapaa-aikakonsepti: ”Elävä saaristo tarjoaa elämyksiä ympäri vuoden”
INNOVOIVAA EDELLÄKÄVIJYYTTÄ
RESURSSIVIISAUS
• Julkisen sektorin hankintojen innovatiiviset muodot uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja elinkeinoelämän edistämiseksi.
• Kasvuyrittäjyyteen tähtäävän toiminnan edistäminen (esim. Varsinais-Suomesta käsin operoiva pääomarahasto ja kansallinen alkuvaiheen biorahasto).
• Tuetaan materiaali- ja resurssitehokkaita ratkaisuja ja luodaan edellytyksiä näiden elinkeinojen vahvistumiseen.
• Kansainvälistyminen ja suvaitsevaisuus osaksi opintoja kattavasti sisältäen mm. maahanmuuttajataustaisten osaamisen hyödyntäminen koko maakunnassa
(erityisesti korkeakoulutetut) .
• Muualla hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kaikilla koulutusasteilla
• Työn (ml. työnhakuprosessit) nivominen osaksi opintoja aiempaa kattavammin eri koulutusasteille sovetuvalla tavalla - tavoitteena koulutusaikojen
lyhentäminen. Yksityisen ja julkisen sektorin uraohjausmallien hyödyntäminen tehokkaasti / ohjauspalvelujen jatkuvuus, tasalaatuisuus ja saavutettavuus.
• Lisätään laatua kokonaisvaltaiseen suunnittelunäkemykseen ja tuetaan asiantuntijoiden välistä tiedon jakamista.