Transcript Iltakouluaineisto 12032012 innovaatiopolitiikka

Uuden innovaatiopoliittisen ohjelmavälineen
2014+ valmistelu Turun seudulla
Kaupunginjohtaja Aleksi Randell
Kaupunginhallituksen iltakoulu
12.3.2012
Sisältö
1. Taustaa
2. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Varsinais-Suomessa 2012
3. Uuden ohjelmavälineen 2014+ suuntaviivat (TEM)
4. Uuden ohjelmavälineen valmistelutyö Turun seudulla
5. Temaattiset kehittämisalueet - keskustelun avauksia
Hallitusohjelman mukaisesti
• Kansallinen innovaatiopolitiikka uudistetaan
• Aiesopimusmenettelyä suurimpien kaupunkiseutujen ja valtion
välillä monipuolistetaan ja vahvistetaan.
• Uuden innovaatiopolitiikan ytimenä ovat ns.
innovaatiokeskittymät, jonka kärkijoukon muodostavat
suurimmat yliopistokaupunkiseudut
• Innovaatiopolitiikan pääinstrumenttina tulee olemaan uusi
ohjelmaväline 2014+, joka korvaa nykyisen, vuoden 2013
lopussa päättyvän Osaamiskeskusohjelman
• Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimusten
rinnalle tuodaan uusina instrumentteina kasvusopimukset ja
sosiaalisen kestävyyden aiesopimukset
• Kasvusopimus on valtion, suurimpien kaupunkiseutujen,
yliopistojen ja korkeakoulujen sekä alueellisten
elinkeinoyhtiöiden välinen strategisen tason sopimus
yhteisistä kehittämisen painopisteistä ja toimenpiteistä
Lähtökohtia
• Osaamiskeskusohjelma (OSKE) on väline, jolla rakennetaan
Suomeen vetovoimaisia innovaatioympäristöjä ja edistetään
yritysten kansallista ja kansainvälistä verkottumista.
• Työ- ja elinkeinoministeriö koordinoi OSKE -ohjelmaa sekä
tulevan ohjelmakauden ”2014+” valmistelua kansallisella
tasolla.
• Alueellisen tason valmistautuminen päättyvän ohjelmakauden
jälkeiseen aikaan on aloitettu Turun seudulla, Turun
kaupungin johdolla.
• Valmistelussa tehdään yhteistyötä TEMin, ELY -keskuksen ja
Suomen kuuden suurimman kaupungin kesken.
• Kuluvan vuoden aikana on tuotava esiin Turun alueen
vahvuudet ja tarpeet sekä vaikutettava näiden pohjalta
tulevan innovaatio-ohjelman toimintatapoihin,
sisältöratkaisuihin ja resursseihin.
Varsinais-Suomen
Osaamiskeskus 2012
OSKE-klusterit ja rahoitus 2012
HealthBio
Jokapaikan tietotekniikka
Elintarvikekehitys
Matkailu ja elämystuotanto
Meriosaaminen
Nanoteknologia
Osaamisklusterien yhteiset
Yhteensä
320 000
220 000
180 000
180 000
220 000
170 000
80 000
1 370 000
OSKE:n rahoituspohja = 50 % valtio, 50% kunnat
Osaamiskeskuksen painopisteet
 Klusterien välisten rajapintojen ylittävän yhteistyön lisääminen
uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseksi ja
synnyttämiseksi
 Vastuullisuuden hyödyntäminen liiketoiminnan kehittämisessä
 Liiketoiminnan uudistumiseen, kansainvälistymiseen ja kasvun
edellytysten edistämiseen tähtäävät toimenpiteet, mm.
rakennemuutoksen kohteena oleville yrityksille
Klusterien kärkihankkeet
HealthBio
Biopankki, Elämän merkit
Jokapaikan tietotekniikka
Protomo, SensiLab (meri-ICT), WPX
Elintarvikekehitys
V-S ruokaketju, Vastuullisuusviestintä
Matkailu ja elämystuotanto Vastuullisuusviestintä, RuCoLa
Meriosaaminen
Meridiem
Nanoteknologia
Nano- ja biomateriaaliosaamisen
promovointi
Toiminnan laajuus vuonna 2012
OSKE-toimintaan osallistuvia yrityksiä
Hankkeisiin osallistuvia yrityksiä
Vastuullisia klusterihankkeita
Osallistuvuushankkeita
Aluevaikutteisia hankkeita
~60 kpl
~2800 kpl
~30 kpl
~50 kpl
~30 kpl
Uusi ohjelmaväline 2014+
Mika Pikkarainen
TEM/EIO
Innovaatiokeskittymän työkalupakki
Kasvusopimukset
Neuvottelumenettely
• Strategiset
painopistevalinnat
• Uudet sisällöt
• Osapuolten
pitkäjänteinen
sitoutuminen
• Vuorovaikutteisuus
• Kehittämistarpeet ja
–haasteet
• Voimavarojen
kokoamisen ja
kansallisen
työnjaon
edistäminen
Uusi instrumentti
2014+
• Kansallisten ja
alueellisten toimien
synergia
• Kansalliset teemat
11
Uuden 2014+ ohjelmavälineen valmistelun
tavoitteena on
tunnistaa kehittämistarpeet ja luoda instrumentti,
jolla parhaalla mahdollisella tavalla vahvistetaan
innovaatiopolitiikan kansallisten ja aluelähtöisten
toimien synergiaa
Työvaiheet (2011-2013)
Työvaiheen tehtävät
Tulos
I. Lähtökohtien selvittäminen (huhti-kesäkuu 2011)
Lähtökohdat uuden ohjelmavälineen suunnittelulle
Toimintaympäristöanalyysi
Kansalliset politiikkalinjaukset innovaatiotoiminnan alueellisen
ulottuvuuden näkökulmasta
II. Kehittämistarpeiden tunnistaminen (elokuu 2011helmikuu 2012)
Kehittämistarpeet ja parhaat lisäarvoa tuottavat
politiikkatoimenpiteet tunnistettu
Kansallisten ja alueellisten kehittämistarpeiden tunnistaminen
Keskeisten sidosryhmien näkemykset
Tarvittavat lisäselvitykset
III. Päälinjojen määrittely (maalis-kesäkuu 2012)
Vaihtoehtoisten toteutusmallien ja strategioiden arviointi (laaja
kysely)
IV. Toteutustavan täsmentäminen (elo-joulukuu 2012)
Hallinnointi ja rahoitus
Säännöstenmukaisuus
Toteutusmalli
Riskien arviointi
V. Toteutuksen valmistelu (tammi-joulukuu 2013)
Hakuprosessi ohjelmasisältöjen toteutukselle
Strategiset tavoitteet hahmoteltu yleisellä tasolla
Varmistettu eri sidosryhmien intressit ja kiinnostus
ohjelmaan
Ohjelman strategiset tavoitteet täsmennetty
Toteutus- ja rahoitusmalli määritelty
Rahoituskriteerit määritelty
Vaikuttavuusmittarit määritelty
Ohjelman sisällöt ja toteuttajat valittu
Valmistelu tähän asti ja jatkoaskeleet
(kehittämistarpeet ja –mahdollisuudet)
• Tapaamiset suurimpien kaupunkiseutujen keskeisten toimijoiden
kanssa
• Tampere, Kuopio, Jyväskylä, Oulu, Turku ja Lahti
• OSKEn aluetilaisuudet
• Ydinryhmätyö
• Asiantuntijatapaaminen (työpaja tammikuussa)
• Alue-edustajien sidosryhmätapaaminen (työpaja helmikuussa)
• Laaja sidosryhmäkysely (huhtikuu)
• Erillisselvitykset täydentävinä aineistoina
Uusi ohjelmaväline 2014+ v2.2
• Perustuu parhaiden osaajien (yritykset, korkeakoulut ja
tutkimuslaitokset) paikalliseen yhteistyöhön ja kansalliseen
verkottumiseen
• Temaattinen (toimialoista ja teknologioista riippumaton),
lähtökohtana kansainvälisesti korkea osaamisen taso,
painopiste osaamisen kehittämisen oikeissa valinnoissa
• Auttaa suomalaisia toimijoita lunastamaan paikkansa
globaaleissa arvoverkostoissa
• Strateginen kehittämispartneri yrityksille ja korkeakouluille
uuden osaamispohjaisen liiketoiminnan kehittämisessä.
Antaa pk-yrityksille väylän uusimman tiedon ja osaamisen
lähteille sekä kokeilualustan uusille tuotteille ja palveluille
• Yhteistyön fasilitoija, substanssiosaaja (näkemys alan
kansallisista ja kansainvälisistä mahdollisuuksista), uusien
innovaatiotoiminnan muotojen kehittäjä
Toimintamalli nykyiseen Oskeen verrattuna
Mikä säilyisi?
• Pk-yrityslähtöisyys
• Pitkäjänteisyys: Valtion ja kaupunkiseutujen sitoutuminen ohjelmaan
kaudeksi 2014-2020
• Yhteisrahoitteisuus: Valtio ja kunnat
• Tavoite alueiden välisestä työnjaosta ja yhteistyöstä
• Korkeatasoisen osaamisen ja alueellisten vahvuuksien
hyödyntäminen
• Toimintatapana eri osapuolien verkottaminen
OSKE ohjelmakartalla
Suhteelliset
panokset
Osaaminen
Yliopistot
Yritykset
Suomen Akatemian
tutkimusohjelmat
SHOKit
VIGO
Tekesin aktivointiohjelmat
Tekesin ohjelmat
OSKE
TULI ohjelma
Srateginen tutkimus
Soveltava tutkimus
Kokeellinen
kehittämistoiminta
Kaupallistaminen
Toimintamalli nykyiseen Oskeen verrattuna
Mikä muuttuisi?
• Parhaille keskittymille vetovastuu oman osaamisalansa kansallisesta
yhteistyöstä ja kansainvälistymisen edistämisestä
• Suurten kaupunkiseutujen parhaimmille kehittämissuunnitelmille
extraa: neuvottelumenettely ja kasvusopimus
• Muutosherkkyys: Uuden instrumentin mahdollistettava nopeat uudet
avaukset.
• Tarvitaan parempaa reagointikykyä ja uusia
liiketoimintamahdollisuuksia tunnistavaa osaamista paikalliseen
asiantuntijapooliin: Hyödynnettävä nykyistä enemmän ulkopuolista
osaamista.
• Kannuste nykyistä selkeämpään kilpailuun (rahoitus)
• Ohjelman kansallinen tuki: Uusien hyvien toimintamallien levittäminen,
keskustelu- ja kehittämisalusta, joka mahdollisimman avoin kaikille
toimijoille
• Projektitehtailusta vaikuttavampiin kokonaisuuksiin
• EU:n rakennerahastovarojen vaikuttavampi hyödyntäminen
Esille nousevia valintoja;
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Laaja-alaisuus
Geneerisyys
Kansallinen
STI
Radikaalit innov.
Uudet yritykset
Hankevalmistelu
Suuret keskukset
Paikalliset alustat
Ketteryys
Vahvuudet
-------------O------------------------O------------------------O------------------------O------------------------O------------------------O------------------------O------------------------O------------------------O------------------------O------------------------O------------
Fokusointi
Substanssialueet
Aluelähtöisyys
DUI
Vähittäiset innov.
Yritysten kasvu
Muu asiantuntijapalv.
Pienet keskukset
Ylialueelliset verkostot
Pitkäjänteisyys
Uudet kasvuidut
Mihin yritykset tarvitsevat osaamiskeskuksilta
jatkossa tukea (%, N=371)
0
10
20
30
40
50
Verkostoitumiseen
70
64,4 %
Tutkimus ja kehittämistoimintaan
44,5 %
Strategisten kumppanuuksien luomiseen
39,6 %
Rahoituksen hankintaan
38 %
Ajantasaisen asiakas- ja markkinatiedon saamiseen
31,5 %
Uusien liiketoiminta-avausten toteuttamiseen
28,3 %
Asiakkaiden hankintaan
26,7 %
Kansainvälistymiseen
26,7 %
Liiketoimintaosaamisen vahvistamiseen
Johonki muuhun, mihin?
60
23,5 %
5,9 %
Uuden ohjelmavälineen 2014+
valmistelutyö Turun seudulla
Syksyn 2011 toimenpiteet
• Toteutettiin laaja sähköinen kysely alueen yrityksille ja
akateemisille organisaatioille sekä julkisille rahoitus- ja
tukiorganisaatioille. Kyselyssä kartoitettiin nykyisessä
osaamiskeskus-ohjelmassa mukana olleiden tahojen
parannusehdotukset sekä kokonaan uusien asiakkaiden
näkemykset alueen toimintaympäristön kehittämiseksi.
• Haastateltiin henkilökohtaisesti merkittävimmät sidosryhmien
edustajat sekä sellaiset toimijat, jotka sähköisen kyselyn
perusteella osoittavat sitoutumista toimintaympäristön
tehostamiseen.
• Selvitettiin haastatteluin osaamiskeskusohjelmaa
toteuttaneiden toimijoiden näkemykset itse ohjelman
kehittämistarpeista.
Palvelujen tarvepyramidi
Palvelujen tarve
• Syksyllä 2011 tehdyn kyselyn, haastattelujen ja muun
aineiston pohjalta seuraavien palvelujen tarve nousi
esiin:
•
•
•
•
•
Tulevaisuus ja ennakointi
Kansainvälistyminen ja kansainvälistäminen
Liiketoimintaosaaminen ja johtaminen
Myynti ja markkinointi
Innovaatiot ja kehittäminen
Valmisteluvaiheen toteutus
• Kaupunginjohtaja nimeää johto- ja ohjausryhmät
• Turun seudun innovaatiokeskittymän tavoitetilan
määrittely
• Turun seudun edunvalvonta asiassa
• Turun seudun potentiaalisten huippuosaamisalojen
tunnistaminen ja arviointi
• Yhteydenpito ohjelman kansallisiin valmistelijoihin
• Innovaatiokeskittymäarviointi -hanke
Innovaatiokeskittymäarviointi tekeillä
• Avoin tarjouspyyntö, haku päättynyt 24.2.2012
• Hankkeen tuloksena saadaan:
• Turun innovaatiokeskittymän ekosysteemiprofiili ja
kuvaus sen yksittäisten elementtien nykytilasta ja
kehitysmahdollisuuksista
• Innovaatiokeskittymän SWOT-analyysi
• Toimenpidesuositukset ja ehdotukset
innovaatiokeskittymän jatkokehittämiseksi
• Vertailutietoa muiden saman suuruusluokan
innovaatiokeskittymien kesken
• Arviointi luovutetaan toukokuussa 2012
2014+ Valmisteluorganisaatio
• Turun seudun huippuosaamisalojen tunnistamiseksi,
innovaatiokeskittymän tavoitetilan määrittämiseksi ja
pääministeri Kataisen hallitusohjelman mukaisen
kasvusopimusvalmistelun toteuttamiseksi ehdotetaan
perustettavaksi kolmetasoinen valmisteluorganisaatio:
Johtoryhmä
Ohjausryhmä
Tukiryhmä
TScP
Työryhmä 1
Työryhmä 2
Työryhmä …
Organisaation työnjako
• Ylimmällä tasolla on johtoryhmä joka antaa toimeksiannon
ohjausryhmälle ja työryhmille sekä valvoo niiden toimintaa.
• Ohjausryhmä vastaa operatiivisesta toiminnasta ja ohjaa
työryhmien valmistelua potentiaalisilla huippuosaamisaloilla.
• Työryhmien tehtävänä on tarkemmin määritellä osaamisalan
vahvuudet ja sopivuus uuden ohjelmavälineen temaattisiin
sisältöihin sekä kartoittaa osaamisalojen väliset
yhteistyömahdollisuudet.
• Työryhmien työn perusteella ja ohjausryhmän esityksestä
johtoryhmä ehdottaa huippuosaamisalojen valinnan edelleen
yhteistyöorganisaatioiden päätettäväksi.
• Turku Science Park toimii avustavana tukiorganisaationa ja
sihteeristönä johto-, ohjaus- ja työryhmille. Turku Science
Park nimeää hankkeeseen projektipäällikön.
Johtoryhmä
Tehtävät:
•
•
•
•
•
•
Vaikuttaminen tulevan ohjelman toimintatapoihin, sisältöratkaisuihin ja
resursseihin siten, että Turun vahvuudet tulevat mahdollisimman hyvin
huomioiduiksi.
Turun seudun innovaatiokeskittymän tavoitetilan määrittely
Ohjausryhmän tehtävän anto ja aikataulutus
Turun seudun huippuosaamisalojen valintaehdotus päätöksentekoa varten
ohjausryhmän esityksen pohjalta
Ohjausryhmän valvonta ja valmistelutyöstä tiedottaminen sidosryhmille
Turun seudun edunvalvonta asiassa
Jäseniksi edustajat:
EK , Turun AMK, Turun kauppakamari, Åbo Akademi, Turun kaupunki, Turun seutu,
Salon kaupunki, Turku Science Park Oy, V-S liitto, V-S ELY –keskus, V-S Yrittäjät,
Turun yliopisto
Ohjausryhmä
Tehtävät:
• Operatiivisen valmistelun ohjaaminen ja esittely johtoryhmälle
• Turun seudun potentiaalisten huippuosaamisalojen tunnistaminen ja
arviointi
• Huippuosaamisalakohtaisten työryhmien ohjaus ja työn aikataulutus
• Työryhmien toiminnan seuranta ja tiedottaminen johtoryhmälle
• Turun alueen valmistelun koordinointi kansallisen tason suurten kaupunkien
”six-pack” toiminnan kanssa
• Valittujen osaamisalojen välisten yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen
• Yhteydenpito ohjelman kansallisiin valmistelijoihin
• Turun seudun huippuosaamisalojen ehdottaminen johtoryhmälle
Jäseniksi edustajat:
Åbo Akademi, Turun kauppakamari, Turun seutu, V-S ELY/Tekes, V-S liitto,
Finnvera, Finpro, Turun yliopisto, Turun AMK, Turun kaupunki,
Teknologiateollisuus ry, Aalto-yliopisto, Turku Science Park.
Työryhmät
Tehtävät:
•
•
•
•
•
•
•
Tunnistetun huippuosaamisalan tarkempi määrittely
Huippuosaajien (yritysten, korkeakoulujen jne.) tunnistaminen
Muiden kansallisten huippuosaajien tunnistaminen ja potentiaalisten
yhteistyökumppanien nimeäminen
Potentiaalisten huippuosaamisalan kansainvälisten yhteistyökumppanien
tunnistaminen
Huippuosaamisalan sijoittumien uuden ohjelmavälineen temaattisiin
painopiste-alueisiin
Huippuosaamisalan tavoitteiden asettaminen
Yritysten tarpeiden ja odotusten huomioiminen - yritysedustajat
Jäsenet:
Työryhmät koostuvat kunkin valitun osaamisalan parhaiten tuntevista
asiantuntijoista. Elinkeinoelämä ja yritykset edustettuina.
Kunkin työryhmän puheenjohtaja toimii ohjausryhmän asiantuntijajäsenenä.
Temaattiset kehittämisalueet –
keskustelun avauksia
Uutta kasvua ja innovaatioita
on haettava kaikilta tasoilta
Kori 2:
Tutkimuslähtöiset
Kori 3:
Yrityslähtöiset
Kori 1:
Palvelulähtöiset
Uudet kärjet
Perinteiset toimialat
Elinkeinoelämä
Koulutus
Tutkimus
Innovaatioympäristöt
Sivistyspalvelut
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Fyysinen ympäristö
Korkeakoulut ja
tutkimuslaitokset
Hyvinvointipalvelujen
tuottajat
Palvelu-, tutkimus- ja
yrityslähtöiset innovaatiot
Kori 1: palvelulähtöiset innovaatiot
• Viedään innovaatiokehitys sinne missä rahaa eniten käytetään
• Esim. Sote-palveluiden hankinta, koulutusvienti
Kori 2: tutkimuslähtöiset innovaatiot
• Vauhditetaan tutkimuksesta liiketoimintaan väylää
• Esim. Lääke- ja biotutkimus, materiaalit, johtaminen ja organisointi, pedagogia ja
kasvatus, terveys
Kori 3: yrityslähtöiset innovaatiot
• Uudistetaan eniten työllistäviä aloja ja tuetaan lupaavia kasvuyrityksiä
• Esim. meriteollisuus, elintarviketeollisuus, luovat alat, liike-elämän palvelut,
matkailu, rakentaminen, ICT, logistiikka
 Paikallinen toteutusmalli, joka tukee kaikkia tasoja yhteisillä tukipalveluilla
 Varmistettava rajapinnoilla tapahtuvien innovaatioiden menestyminen, esim.
”laiva-ict”
Temaattiset kehittämisalueet –
keskustelun avauksia alueelta, ei valintoja
•
•
•
•
•
•
•
•
T&K:n integroiminen kaupungin peruspalveluihin
Terveyden tukipilarit
Digitaalinen yhteiskunta
Sinisen meren valloitus
Tiedon portaat
Kulttuurin kehto
Ruokalaari
Mitattu minä
Esimerkki 1:
T&K -toiminnan suuntaaminen palveluinnovaatioihin
sosiaali- ja terveyspalveluissa
• Turun kaupunki osti sosiaali- ja terveyspalveluita vuonna 2011
yli 280 miljoonalla eurolla
• Esim. laitoshoito 102,5 milj. euroa, avohoitopalvelut 60,3 milj. euroa,
asumispalvelut 25,8 milj. euroa, lastensuojelun ostopalvelut 14,5 milj.
euroa.
• Ylivoimaisesti merkittävin laskuttaja oli Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiiri, esim. avohoidon osalta Vsshp:n osuus oli 97 % ja
laitoshoidossa 85 %.
• Asumispalveluissa ja lastensuojelun osalta yksityiset palveluntuottajat
ovat merkittävämmässä asemassa.
• Jos edes pieneen osaan tästä volyymistä saataisiin kytkettyä
T&K -komponentti, saavutettaisiin merkittävä vipuvaikutus
innovaatiokehittämisessä.
Esimerkki 2:
Terveyden tukipilarit
Turun yliopiston esiintuomaa potentiaalia
• Humanistisen tutkimuksen hyödyntäminen (”Sosiaaliset
innovaatiot” ja ”palveluinnovaatiot”)
• Hoitotieteen osaamisen hyödyntäminen (”ikääntyminen”)
• Yrittäjyys- ja liiketoiminnan tutkimus ja koulutus sekä
niiden yhteys yliopiston muuhun tutkimukseen ja
koulutukseen.
• ICT:n soveltaminen toimintaprosessien tehostamiseen
(mm. terveydenhuolto)
• Oppimisen tutkiminen, oppimisen menetelmät muilla
tieteenaloilla
• Tulevaisuustutkimuksen näkökulman kytkeminen
tutkimushankkeisiin
Lopuksi
• TEM suunnittelee avaavansa virallisen hakuprosessin
ohjelmasisältöjen toteutukselle alkuvuonna 2013 ->
siirrytään yhteistyöstä avoimeen kilpailutilanteeseen!
• TEMin aikataulun huomioiden uuteen ohjelmakauteen
valmistava työ Turun alueella tulee saada päätökseen
vuoden 2012 aikana.
• Valmistelua tehdään tiiviissä yhteistyössä TEMin, ELYkeskuksen ja Suomen kuuden suurimman kaupungin
kanssa.
• Innovaatiopolitiikan valmistelu kytkeytyy kaupungin
johtamismallin kehittämiseen sekä huomioidaan uuden
elinkeinopoliittisen strategian valmistelussa
• Valmistelun etenemisestä raportoidaan
kaupunginhallitukselle; KH:n linjapäätös 2013 alussa