Transcript Vesilaki ja patoturvallisuuslaki kosteikkohankkeissa

Vesilaki ja patoturvallisuuslaki
kosteikkohankkeissa
3.3.2011 Pekka Kivijakola
Vesilain mukaisen luvan tarve kosteikkohankkeissa








Vesilaki ohjaa vesistörakentamista:
Kosteikon perustamisen luvanvaraisuus riippuu siitä, mihin kosteikko
tehdään ja miten se vaikuttaa ympäristöön ja vesistöön ja sen
käyttöön.
Maanomistaja voi omalle maalleen tehdä kosteikon ilman vesilain
mukaista lupaa, mikäli vaikutukset rajoittuvat vain hänen alueelleen.
Kosteikko ja siihen liittyvä pato voivat olla myös yhteisiä naapurin
kanssa.
Mikäli kosteikon perustaminen vaikuttaa naapureiden alueella,
tarvitaan myös heidän suostumuksensa.
Tarkistettava alueen suojeluarvot, kaavat, pohjavesialueet ym.
Jos kyseessä on suurempi vesistö, luonnontilainen uoma tai asia on
muutoin epäselvä, luvantarve kannattaa selvittää paikalliselta
ympäristöviranomaiselta.
Tarvittavat suunnitelmat laaditaan ja luvan tarve selvitetään
Koska kosteikkohankkeessa tarvitaan vesilupa?
 VL 2:2§: Jos rakentamisesta tai rakennelman



käyttämisestä saattaa aiheutua VL1 luvun 12–15 §:ssä
tarkoitettu muutos tai seuraus, on rakentamiseen
hankittava aluehallintoviraston lupa.
Jos kosteikosta aiheutuu yleisen tai yksityisen edun
haittaa, niin hanke edellyttää vesilain mukaista lupaa.
Suostumukset kaikilta vaikutusalueen maanomistajilta
tulee hankkia.
Vesiluvan tarve tarkistetaan ELY-keskuksesta
Koska alue tulkitaan vesistöksi?
 VL1:1§: Vesialueella tarkoitetaan aluetta,
joka muutoin kuin tilapäisesti on veden peittämä.
 Vesistöjä ovat avopintaiset sisävesialueet
luonnollisine ja keinotekoisine osineen
niitä vesiä lukuun ottamatta,
jotka tämän luvun 2 §:ssä mainitaan.
7.4.2015
4
Vesistönä tai sen osana ei pidetä: VL 1:2§
 1) ojaa, noroa ja sellaista vesiuomaa, jossa ei jatkuvasti
virtaa vettä eikä runsasvetisimpänäkään aikana ole
riittävästi vettä veneellä kulkua tai uiton toimittamista
varten ja jota kalakaan ei voi sanottavassa määrässä
kulkea; eikä
 2) lähdettä sekä kaivoa ja muuta vedenottamoa,
vesisäiliötä ja tekolammikkoa.
7.4.2015
5
Joki ja puro ovat vesistöjä




VL 1:5 §: Virtaavan veden vesistöä pidetään jokena, jos siinä
vuoden vähävetistä aikaa lukuun ottamatta voidaan kulkea
soutamalla, mikäli koski tahi kari ei ole esteenä.
Vesistö, jossa keskivirtaama on vähintään kaksi kuutiometriä
sekunnissa, katsotaan kuitenkin aina joeksi.
Joessa on valtaväylä, jota ei saa mm. padottamalla sulkea
ilman vesilain mukaista lupaa, (VL 1:12§).
Jokea vähäisempi virtaavan veden vesistö on puro.
Tarvitaanko maisematyölupa (MKRL 128§)?
 Jos kosteikko perustetaan asemakaava-, yleiskaava-


tai rakennuskielto-alueella, tarvitaan
maisematyölupa.
Kaivumaiden läjittäminen, vaikka se tehdään omalle
maalle, saattaa tarvita luvan.
Lupatarpeen arvioi kunnan ympäristöviranomainen.
Vesilain mukaisen luvan tarve vesistön ruoppaushankkeissa




Jos vesistöstä ruopataan yli 500 m3 tarvitaan vesilain mukainen lupa. (Näin uudessa
vesilakiehdotuksessa 3 luku 3 §, joka on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa.)
VL 1:19 § (4.2.2000/88): Sen lisäksi, mitä tämän luvun 12–15 §:ssä säädetään,
tarvitaan lupa tämän luvun 30 §:ssä tarkoitettuun vesistön ruoppaamiseen, 4 luvun 6
§:ssä tarkoitettuun ruoppausmassan sijoittamiseen vesialueelle, 6 luvun 2 §:ssä
tarkoitettuun ojitukseen sekä 7 luvun 1 §:ssä tarkoitettuun pengerrysalueen
kuivatusvesien johtamiseen vesistöön sekä muuhun niihin verrattavaan
toimenpiteeseen lupa myös silloin, kun siitä voi aiheutua ympäristönsuojelulain 3 §:n 1
momentin 1 kohdassa tarkoitettua pilaantumista vesialueella. Ympäristölupaa ei tällöin
tarvita.
Vesien pilaantumisen ehkäisemisestä on muutoin voimassa, mitä
ympäristönsuojelulaissa säädetään.
VL 6:1 § Viljelys- tai metsämaan kuivattamiseksi taikka muunlaisen alueen käyttöä
haittaavan veden poistamiseksi maanomistajalla on oikeus maan ojittamiseen sen
mukaan, kuin tässä luvussa jäljempänä säädetään. (Kosteikkoja on kuivattu tämän
säännöksen nojalla).
Vesistön muuttamiskielto, VL 1:15 §










Jollei jäljempänä olevista säännöksistä tai niiden nojalla annetusta luvasta muuta johdu, vesistöstä ei saa
johtaa vettä tai ryhtyä vesistössä tai maalla muuhun toimenpiteeseen siten, että siitä tai sen seurauksena
voi aiheutua sellainen vesistön aseman, syvyyden, vedenkorkeuden, vedenjuoksun tai muu
vesiympäristön muutos, joka
1) aiheuttaa vahinkoa tai haittaa toisen vesialueelle, kalastukselle, maalle, rakennukselle tai muulle
omaisuudelle;
2) aiheuttaa tulvan vaaraa, yleistä vedenvähyyttä tai vesiluonnon ja sen toiminnan vahingollista
muuttumista;
3) melkoisesti vähentää luonnon kauneutta, ympäristön viihtyisyyttä, kulttuuriarvoja tai vesistön
käyttökelpoisuutta vedenhankintaan tahi sen soveltuvuutta virkistyskäyttöön;
4) huonontaa vesistön puhdistautumiskykyä tai muuttaa valtaväylää tai vaikeuttaa yleisen kulku- tai
uittoväylän käyttämistä;
5) aiheuttaa vaaraa terveydelle; taikka
6) muulla edellä mainittuun verrattavalla tavalla loukkaa yleistä etua
Mitä 1 momentissa säädetään toimenpiteestä, koskee soveltuvin osin myös rakennelman tai laitteen
käyttämistä.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto koskee myös toimenpidettä, josta voi johtua siinä mainitun
seurauksen aiheuttava vesistön veden tai pohjan laadun muutos, jollei kysymys ole ympäristönsuojelulain
(86/2000) 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tai tämän luvun 19 §:ssä tarkoitetulla tavalla aiheutuvasta
pilaantumisesta.
Edellä 1 momentissa mainittu kielto ei kuitenkaan tarkoita toimenpidettä, josta voi aiheutua vahinkoa tai
haittaa ainoastaan yksityiselle, jos hän on toimenpiteeseen suostunut.
Vesilaki 2 luku 3 §
Rakentaminen on, jos sen tarkoitus voidaan saavuttaa ilman kustannusten kohtuutonta lisääntymistä
hankkeen kokonaiskustannuksiin ja aiheutettavaan vahinkoon verrattuna, suoritettava siten:
 1) ettei yrityksestä aiheudu vältettävissä olevaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä rannan
tai vesialueen omistajalle;
 2) ettei kalakantaa vahingoiteta;
 3) ettei enempää kuin tarkoitetun tuloksen saavuttamiseksi on välttämätöntä:
 a) vaikeuteta vesistössä kulkemista ja puutavaran uittoa, vesivoiman käyttämistä, vesistön
järjestelyä tai säännöstelyä, kalastuksen harjoittamista, maan kuivattamista, veden johtamista
nesteenä käytettäväksi tai pohjaveden ottamista;
 b) heikennetä vesistön puhdistautumiskykyä tai muutoin vahingollisesti muuteta vesiluontoa ja sen
toimintaa;
 c) huononneta vesistön soveltuvuutta virkistyskäyttöön;
 d) vähennetä luonnonkauneutta, kulttuuriarvoja tai ympäristön viihtyisyyttä, taikka
 e) muutoin loukata yleistä tai yksityistä etua; sekä
 4) että vesistön tai pohjaveden erilaiset käyttämistarpeet vastedeskin voidaan tyydyttää
mahdollisimman vähäisessä määrin supistettuina.
 Mitä 1 momentissa on sanottu, on noudatettava silloinkin, kun lupaa rakentamiseen ei tarvita,
sekä, milloin rakentamislupaa on haettu, sanotun luvan ehtoja määrättäessä. Sama on myös
voimassa rakentamisen toimittamisesta siltä osin, kuin rakentamisluvassa ei ole asiasta
määräyksiä, sekä vesistöön tehdyn rakennelman käyttämisestä.
 Rakennustyö on tehtävä siten, että rakennelma kestävyydeltään täyttää kohtuulliset vaatimukset.
7.4.2015
10
Vesilaki 2 luku 6 §



Jos rakentaminen, ottamalla huomioon, mitä tämän luvun 3 §:ssä ja tässä luvussa
jäljempänä on säädetty, ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua, voidaan lupa
siihen myöntää, mikäli yritys hyötyisän tai suojaavan tarkoituksensa vuoksi on tarpeen
vesialueen tai sen rannalla olevan kiinteistön järkiperäistä hyväksikäyttöä taikka
muuta hyödyllistä taloudellista toimintaa varten.
Jos rakentamisesta edellä mainittujen säännösten mukaisesti toteutettuna aiheutuu 1
momentissa tarkoitettua suurempi yleisen tai yksityisen edun loukkaus tai
rakentamiseen muutoin ei 1 momentin nojalla voida myöntää lupaa, on, jollei tämän
luvun 5 §:stä muuta johdu, luvan myöntämisen edellytyksenä, että rakentamisesta
saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun
edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hyöty on määrättävä siten kuin tämän
luvun 11 §:ssä säädetään ja, jos hakijalle samalla myönnetään tämän luvun 7–9 §:ssä
tarkoitettu oikeus, on oikeuden myöntämisestä saatava hyöty ja aiheutuva
edunmenetys myös otettava huomioon. (28.6.1994/553)
Lupa tämän luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitettuun rakentamiseen on myönnettävä,
jos hankkeen toteuttamisesta ei aiheudu yleistä eikä yksityistä etua koskevia
vahingollisia tai haitallisia seurauksia. Luvan myöntämisestä muussa tapauksessa on
voimassa, mitä tässä pykälässä edellä on säädetty.
7.4.2015
11
Vesilaki 2 luku 8 § ja 11 luku
 Jos rakentaminen on yleisen tarpeen vaatima,
voidaan hakijalle myöntää tarvittava oikeus toiselle
kuuluvaan alueeseen tai sen omaksi lunastamiseen
siinäkin tapauksessa, että tämän luvun 7 §:n 1
momentissa säädetyt edellytykset puuttuvat.
 Korvausasiat käsitellään VL 11 luvussa
7.4.2015
12
Vesilaki 2 luku 26 §




Aluehallintovirasto voi lupapäätöksessään oikeuttaa hakijan ryhtymään jo
ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista yrityksen
toteuttamistatarkoittaviin töihin ja työn suorittamiseksi tarpeellisiin
toimenpiteisiin (töidenaloittamislupa). Tällainen lupa voidaan myöntää, jos
1) töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen,
hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn
aloittamiseksi tai valmistamiseksi; tai
2) töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa
vahinkoa ja sen aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien
käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää
haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan;
taikka
3) kysymys on hankkeesta, johon aluehallintovirasto on antanut luvan tämän
luvun 6 §:n 1 tai 3 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta
vesioloihin.
7.4.2015
13
Minkä tasoinen suunnitelma tarvitaan vesilupaan?





Vesiasetuksen 3 luvussa on esitetty hakemusasiain suunnitelmien sisältö
VA:43 § (27.7.1984/573): Suunnitelma on laadittava riittävän pätevyyden ja
kokemuksen omaavan henkilön toimesta niin, että se voidaan vaikeudetta
tarkastaa. Siitä on käytävä selville, mitä aineistoa, laskumenetelmiä ja kaavoja
suunnitelmaa laadittaessa on käytetty.
VL 2:3§: Rakennustyö on tehtävä siten, että rakennelma kestävyydeltään täyttää
kohtuulliset vaatimukset.
Padon rakentaja/luvan haltija on vastuussa padon kestävyydestä
Jos vesilain mukainen lupa kosteikkohankkeelle tarvitaan, niin
hakemusasiakirjojen ja suunnitelmien laadinnasta kannattaa ennakolta sopia
alueellisen ELY-keskuksen tai aluehallintoviraston kanssa.
Esimerkki hakemussuunnitelman sisällysluettelosta
Hankkeen yleiskuvaus
7.4.2015
16
Kunnostuksen tavoitteet
7.4.2015
17
Pohjapadon mitoitus ja rakenne
7.4.2015
18
Vedenkorkeuksien muutokset
7.4.2015
19
Hankkeen kustannukset
7.4.2015
20
Liiteluettelo ja yleiskartta
7.4.2015
21
Valuma-aluekartta
7.4.2015
22
Lintuvesien suojeluohjelman rajaus
7.4.2015
23
Natura 2000 -kohteet
7.4.2015
24
Kasvillisuuskartta
7.4.2015
25
Vesi- ja rantalinnuston havaintopaikat
7.4.2015
26
Alue-ekologinen suunnitelma
7.4.2015
27
Suunnitelmakartta, tuleva rantaviiva ja
hankkeen vaikutusalue
7.4.2015
28
Poikkileikkaus 1-1
7.4.2015
29
Pituusleikkaus
7.4.2015
30
Pohjapadon sijaintikuva
7.4.2015
31
Pohjapadon poikkileikkauskuva
7.4.2015
32
Pohjapadon pituusleikkaus
7.4.2015
33
Metsähallituksen Luontopalvelujen hallinnoima alue
7.4.2015
34
Luontopalvelujen ulkopuoliset vettymisalueet
7.4.2015
35
Hankkeen kustannusarvio
7.4.2015
36
Suostumukset
7.4.2015
37
Ilmakuva kohteesta
7.4.2015
38
Mitä uusi vesilaki tuo tullessaan kosteikkohankkeille?
 Uuden vesilain sääntelymekanismit pitkälti


nykyisenlaiset, lain yksityiskohdissa tapahtuu useita
muutoksia.
Jos hankkeessa vesistön ruoppausmäärä ylittää 500 m3,
niin vesilupa tarvitaan tulossa olevan uuden vesilain
tullessa lainvoimaiseksi.
Osa nykyisistä puroista muuttuu joiksi. Joessa (valumaalue > 100 km2) on aina valtaväylä ja joen padottaminen
vaatii aina vesilain mukaisen luvan.
Patoturvallisuus huomioitava myös kosteikkohankkeissa

Patoturvallisuus on aina huomioitava myös kosteikkohankkeissa.
Suuret vesimassat voivat aiheuttaa hallitsemattomasti
purkautuessaan suurta vahinkoa. Padon rakenteen on oltava luja ja
vedenpitävä. Pienikin vuoto voi pitkän ajan myötä syövyttää
isomman onkalon ja patorakenne virtauksen lisääntyessä pettää
kohtalokkain seurauksin. Padon keskiosaan rakennetaan esim.
tiiviistä maa-aineksista ja/tai vesivanerista vettä läpäisemätön ydin.
Erilaiset suodatinkankaat eivät sinällään pidä vettä, mutta varsinkin
luiskissa ovat tehokkaita sitomaan maakerroksia. Padon
pintakerrokset tiivistetään kaivurilla painelemalla eroosion ja
syöpymisen estämiseksi.
Patoturvallisuuslain tavoite ja soveltamisala
1 § Tavoite
 Tämän lain tavoitteena on varmistaa turvallisuus padon rakentamisessa,
kunnossapidossa ja käytössä sekä vähentää padosta aiheutuvaa
vahingonvaaraa.
2 § Soveltamisala
 Tätä lakia sovelletaan patoihin niihin kuuluvine rakennelmineen ja laitteineen
riippumatta siitä, mistä aineesta tai millä tavalla pato on rakennettu tai mitä
ainetta sillä padotetaan.
 Mitä tässä laissa säädetään padosta, koskee myös tulvapenkereitä.
4 § Määritelmät
Patoturvallisuuslaissa tarkoitetaan:
 1) padolla seinämäistä tai vallimaista rakennetta, jonka tarkoituksena on
pysyvästi tai tilapäisesti estää rakenteen takana olevan nesteen tai
nestemäisesti käyttäytyvän aineen leviäminen taikka säädellä padotun
aineen pinnan korkeutta;
 2) vesistöpadolla vesistössä olevaa patoa;
 3) jätepadolla patoa, jolla padotetaan terveydelle tai ympäristölle haitallisia
tai vaarallisia aineita;
 4) tulvapenkereellä rakennetta, jonka tarkoituksena on estää veden
leviäminen vesistön tai meren tavanomaista korkeamman vedenkorkeuden
aikana;
 5) padon omistajalla padon omistajaa, haltijaa tai sitä, jonka tehtävänä on
huolehtia padon suunnittelusta, rakentamisesta, käytöstä ja
kunnossapidosta.
6 § Pätevyysvaatimukset


Padon rakentamista koskevan suunnitelman laatijalla sekä
padon käytöstä, tarkkailusta ja tarkastuksista vastaavalla
henkilöllä on padon laatu ja siitä aiheutuva vahingonvaara
huomioon ottaen oltava riittävä asiantuntemus
patoturvallisuusasioissa.
Tarkemmin pätevyysvaatimuksista säädetään valtioneuvoston
asetuksella.
7 § Yleinen velvollisuus


Pato on suunniteltava ja rakennettava siten, ettei sen
käyttämisestä aiheudu vaaraa turvallisuudelle.
Padon hydrologisesta mitoituksesta ja patojen rakentamiselle
asetettavista teknisistä turvallisuusvaatimuksista säädetään
tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
8 § Padon suunnittelu
 Padon rakentamista varten laadittavassa
suunnitelmassa on esitettävä, miten
patoturvallisuuslain mukaiset
patoturvallisuusvaatimukset on otettu huomioon.
9 § Patoturvallisuutta koskevat selvitykset lupa-asiassa
 Padon omistajan on padon rakentamista koskevassa


muun lain mukaisessa lupahakemuksessa selostettava
tarpeellisessa määrin padosta aiheutuvaa
vahingonvaaraa ja sen vaikutusta padon
mitoitusperusteisiin.
Viranomaisen on padon rakentamista koskevaa 3 §:n 6
momentissa tarkoitettua asiaa ratkaistessaan pyydettävä
lausunto patoturvallisuusviranomaiselta tämän lain
mukaisten patoturvallisuusvaatimusten täyttymisestä.
Patoturvallisuusviranomaisen on lausunnossaan
esitettävä tarvittaessa arvio padon mitoituksesta
patoturvallisuuden kannalta.
10 § Luokitteluvelvollisuus
 Ennen käyttöönottoa pato on luokiteltava ja sille on
hyväksyttävä vahingonvaaraselvitys ja
tarkkailuohjelma siten kuin tässä luvussa säädetään.
15 § Kunnossapitovelvollisuus
 Padon omistaja on velvollinen pitämään padon
sellaisessa kunnossa, että pato toimii suunnitellulla
tavalla ja on turvallinen.
16 § Padon käyttö


Patoa tulee käyttää siten, että käytöstä ei aiheudu vaaraa
ihmishengelle ja terveydelle.
Padon käytön turvallisuuden varmistamiseksi 1- ja 2-luokan
padoilla on oltava riittävät turvajärjestelyt. Turvajärjestelyistä
säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
24 § Onnettomuuksien ehkäiseminen
 Padon omistajan on ryhdyttävä padosta aiheutuva
vahingonvaara huomioon ottaen tarpeellisiin toimiin
pato-onnettomuuden ehkäisemiseksi ja
onnettomuudesta aiheutuvien vahinkojen
rajoittamiseksi.
Padon rakentaminen tai peruskorjaus
7.4.2015
51
Padon luokittelu ja asiakirjojen hyväksyminen
7.4.2015
52
11 § Patojen luokittelu
Pato sijoitetaan vahingonvaaran perusteella johonkin seuraavista luokista:





• 1-luokan pato (= P-pato), joka onnettomuuden sattuessa aiheuttaa vaaran
ihmishengelle ja terveydelle taikka huomattavan vaaran ympäristölle tai omaisuudelle;
• 2-luokan pato (= N-pato), joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vaaraa
terveydelle taikka vähäistä suurempaa vaaraa ympäristölle tai omaisuudelle;
• 3-luokan pato (= O-pato), joka onnettomuuden sattuessa saattaa aiheuttaa vain
vähäistä vaaraa.
Luokittelua ei tarvitse tehdä, jos patoturvallisuusviranomainen katsoo, että padosta ei
aiheudu vaaraa. Tällaiseen patoon sovelletaan kuitenkin, mitä 15 §:ssä säädetään
padon kunnossapidosta, 16 §:ssä padon käytöstä, 24 §:ssä onnettomuuksien
ehkäisemisestä ja 6 luvussa näiden säädösten valvonnasta.
Keski-Suomen ELY-keskuksen alueella on yhteensä 36 patoturvallisuuslain piiriin
kuuluvaa patoa, joista P-patoja ei yhtään kappaletta, N-patoja 19 ja O-patoja 17
kappaletta.
7.4.2015
53
Vesivaneri tiivistesydämenä estää
patovuodot Elämäjärven Pohjapadossa
7.4.2015
54
Kosteikot rakennetaan vesilakia ja
patoturvallisuuslakia noudattaen
7.4.2015
55
Heinä-Valkeisen lintukosteikko
7.4.2015
56
Kosteikko Life -kohteet Keski-Suomessa
7.4.2015
57